Työryhmä ja yhteistyöfoorumi selvittämään raakun ja muiden suojeltujen lajien esiintymispaikkojen turvaamista metsätalouden yhteydessä
Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön työryhmä alkaa valmistella esitystä siitä, miten muun muassa jokihelmisimpukan eli raakun esiintymätiedon saatavuutta ja käyttöä voitaisiin parantaa. Työn on määrä valmistua maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi perustetaan viranomaisten ja metsäalan yhteistyöfoorumi.
Työryhmän tavoitteena on tunnistaa suojeltujen lajien esiintymätiedon saatavuuteen, ajantasaisuuteen, tarkkuuteen ja käytettävyyteen liittyviä puutteita, jotka poistamalla raakun ja muiden suojeltujen lajien esiintymispaikkojen turvaamista voidaan edelleen vahvistaa metsätaloudessa.
Työryhmä tunnistaa konkreettiset kehittämistoimenpiteet, joilla tavoitteeseen voidaan päästä. Työryhmän esittämät toimet voivat liittyä esimerkiksi tietojen luovuttamisen käytäntöihin ja mahdollisiin lainsäädännön muutostarpeisiin. Työryhmä saa työnsä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä.
”Metsäalan toimijat tarvitsevat viranomaisilta lajiesiintymien rajat. Tällä parannetaan konkreettisesti lajien huomioimista metsätaloudessa”, työryhmän puheenjohtajana toimiva maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Tuula Packalen toteaa.
Työryhmään osallistuvat MMM:n ja YM:n lisäksi edustajat Suomen metsäkeskuksesta, Metsähallituksen Metsätalous Oy:stä ja Luontopalveluista, Suomen ympäristökeskuksesta, Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tapio Oy:stä. Sihteerinä toimii Tapio Oy:n edustaja. Työryhmä kuulee tarvittaessa asiantuntijoita.
Lisäksi perustetaan viranomaisten ja metsäsektorin toimijoiden yhteinen foorumi. Foorumin tarkoituksena on pohtia, miten toimintatapoja voidaan laajemmin kehittää ja yhtenäistää, jotta luonnonsuojelulain perusteella suojellut luontoarvot voidaan turvata metsätaloustoimien yhteydessä. Foorumi käsittelee muun muassa alan toimintatapoja, suosituksia, luonnonsuojelulain ja metsälain valvontaan liittyviä kysymyksiä sekä luonnonarvojen tuottamista.
”Jatkamme työtä raakun ja muiden uhanalaisten lajien turvaamiseksi yhdessä. Ministeriöillä ja sidosryhmillä on jaettu käsitys siitä, että toimintatapoja on kehitettävä. Tämä on yhteinen haaste, jonka haluamme ratkaista,” ylijohtaja Tarja Haaranen ympäristöministeriön vesi- ja luontoympäristöosastolta sanoo.
Jatkoa Hukkajoen raakkujen yliajon jälkeisille toimille
Työryhmän ja foorumin perustaminen liittyvät Suomussalmen Hukkajoella elokuussa 2024 paljastuneeseen raakkujen yliajoon, jossa kuoli tuhansia raakkuja. Raakku on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu virtavesiemme simpukka, joka saattaa elää jopa yli 200-vuotiaaksi ja on siten maamme pitkäikäisin eläinlaji.
YM:n ja MMM:n kansliapäälliköt kutsuivat Hukkajoen tapahtumien jälkeen syksyllä 2024 koolle pyöreän pöydän keskustelun. Keskusteluun osallistuivat ministeriöiden lisäksi Suomen metsäkeskus, Pirkanmaan ja Kainuun ELY-keskukset, Metsäteollisuus ry., Sahateollisuus Ry, Koneyrittäjät Ry., MTK Ry., suurimpien metsäyritysten edustajat sekä Suomen luonnonsuojeluliitto.
Keskustelussa muodostettiin yhteinen tilannekuva jokihelmisimpukan suojelun parantamiseksi tarvittavista toimista metsätaloudessa. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin muun muassa suojelun ja metsätalouden yhteensovittamisessa tarvittavan tiedepohjaisen ohjeistuksen kehittäminen ja selkeyttäminen, esiintymien sijaintitiedon saatavuuden ja sujuvan tiedonkulun varmistaminen kaikille asianosaisille tahoille sekä luonnonsuojelulain valvonnan tehostaminen.
Muualla verkossa:
Hallinnon ja metsätoimijoiden raakkukeskustelut tiivistyivät lajitiedon saatavuuteen, tiedonkulkuun ja yhtenäisiin viranomaisohjeisiin (YM:n ja MMM:n yhteistiedote 3.10.2024)
Lisätietoja:
Tuula Packalen
ylijohtaja, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi.gov.fi
p. 0295 16 2131
Tarja Haaranen
ylijohtaja, ympäristöministeriö
[email protected]
p. 029 525 0282