Työryhmältä ehdotus sikatilojen salmonellarahastosta ja sen korvauspolitiikasta
Sikojen salmonellariskien varalta perustettavaa rahastoa valmistelleen operatiivisen työryhmän raportti on valmistunut. Työryhmä sai valmiiksi ehdotuksen rahastosta sikatiloilla esiintyvien salmonellatartuntojen ja niistä aiheutuvien saneerauskustannusten, menetysten ja tuotantotappioiden varalle.
Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti laatinut ehdotuksen rahastosta maksettavista korvauksista, rahastoon kerättävistä veroluonteisista maksuista, maksujen keräämisjärjestelmästä sekä rahaston hallinnoinnista ja alkupääomasta.
Ehdotuksen mukaan rahastosta maksettava korvaus koostuisi kolmesta osasta: lopetettujen eläinten arvon korvauksesta, pitopaikan saneerauskustannusten korvauksesta sekä tuotannon keskeytyksestä aiheutuvan katemenetyksen korvauksesta.
Lopetettujen eläinten osalta korvauksen perusteena olisi eläinten keskimääräinen käypä arvo, joka määriteltäisiin työryhmän ehdottaman, mm. eläimen painoon kytkeytyvän laskentakaavan perusteella. Saneerauskustannukset korvattaisiin lähtökohtaisesti aiheutuneiden todellisten kustannusten perusteella, mutta korvausjärjestelmään ehdotetaan mekanismeja, joilla pyritään estämään ylikompensaatio. Katemenetyksistä maksettaisiin osakorvaus, joka olisi suhteutettu pitopaikan aiemmassa toiminnassa luovutettujen eläinten määrään sekä salmonellatartunnasta johtuvaan tavanomaiseen keskeytysaikaan kyseisentyyppisessä pitopaikassa. Eläimistä ja saneerauskustannuksista maksettaviin korvauksiin liittyisi omavastuuosuus. Lisäksi kokonaiskorvaukselle olisi eläinpaikkakohtainen korvauskatto.
Rahastosta maksettavia korvauksia voitaisiin täydentää vakuutuksilla, edellyttäen, että vakuutuksesta maksettavat korvaukset eivät olisi päällekkäisiä rahastosta maksettavien korvausten kanssa.
Työryhmän ehdotuksen mukaan rahastoon perittäisiin sikayrittäjiltä maksuja, jotka olisivat aiemman työryhmän raportissa esitetyin perustein veroluonteisia. Maksut määräytyisivät sikarekisteriin ilmoitettujen eläinmäärien perusteella ja ne jyvitettäisiin eri tuotantosuuntien välille yksinkertaisen periaatteen mukaisesti, jonka katsotaan melko hyvin vastaavan eri tuotantosuuntiin liittyviä kustannusriskejä.
Työryhmä on tehnyt ehdotuksia, jotka koskevat rahaston hallinnointiin liittyviä periaatteita. Se on myös arvioinut rahaston alkupääoman tarpeeksi noin 10 miljoonaa euroa, jos halutaan, että rahasto olisi heti aloittaessaan täysimääräisesti maksukykyinen.
Ehdotuksen mukaan rahastoa koskevan maksuvelvollisuuden ja rahaston riskiturvan piiriin kuuluisivat ammattimaisiksi katsottavat siankasvattajat tuotantosuunnasta riippumatta. Ammattimaiseksi katsottavan toiminnan rajana olisi vähintään 100 sikaeläimen pitäminen.
Salmonella on eläinten ja ihmisten välillä tarttuva tauti eli zoonoosi, jota vastustetaan Suomessa tietyillä eläimillä lakisääteisesti, pääosin kansanterveyteen liittyvistä syistä. Salmonella on yksi merkittävimmistä sikatalouteen liittyvistä taloudellisista riskeistä, sillä taudin esiintyessä sikatilalla siat joudutaan usein lopettamaan ja eläintenpitotilat puhdistamaan ja desinfioimaan, mistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia ja vahinkoja.
Suomen salmonellatilanne on ollut vakiintuneesti erittäin hyvä, mutta tilanne on heikentynyt sikatiloilla. Tautiriskien hallinnan haastavuutta lisäävät nykysikaloiden suuri koko.
Maa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän 21.2.2024 jatkamaan ajalla 1.7.2023—31.12.2023 toimineen työryhmän työtä.
Linkit
Sika-alan salmonellariskien hallintaa koskeva säädöshanke valtioneuvoston hankeikkunassa
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin p. 0 295 162 361, sähköposti: [email protected]