Vesihuoltolain uudistus etenee
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt vesihuoltolain uudistamista koskevan hallituksen esitysluonnoksen lausuntokierrokselle. Lausuntoja voi antaa 30. syyskuuta 2024 saakka, ja lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2025. Uudistuksen tavoitteena on turvata Suomen vesihuollon tehokas toiminta ja huoltovarmuus, kun investointitarpeet kasvavat.
Lakiuudistus varmistaa kuntien määräysvallan vesihuoltolaitoksissa ja edellyttää kunnilta vesihuoltosuunnitelmien laatimista. Laitosten on laadittava omaisuudenhallintasuunnitelmat ja niiden varautumissuunnitteluvelvoitteita tarkennetaan. Lisääntyvä suunnitelmallisuus turvaa vesihuollon toimintaedellytyksiä ja auttaa pitämään vesihuoltomaksut kohtuullisina ja tasapuolisina.
Lakimuutosesityksellä toimeenpannaan Orpon hallitusohjelmaa, jonka mukaan ”Vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään kansallisissa käsissä”. Esityksellä toimenpannaan myös Vesi on meidän -kansalaisaloitteeseen perustuva eduskunnan päätös.
Investoinnit ja korjausvelka
Vesilaitosyhdistyksen arvion mukaan Suomen vesihuollon korjausvelka kasvaa ja kokonaisinvestointitarve lähes kaksinkertaistuu lähivuosina nykyisestä 400 miljoonan euron vuositasosta. Laadukkaiden vesihuoltopalveluiden varmistaminen ja korjausvelan kasvun hillitseminen ovat avainasemassa. Korjausvelan selättämiseen tarvitaan suunnitelmallisuutta.
- Toimiva ja turvallinen vesihuolto on ihmisten ja yhteiskunnan kannalta välttämätöntä. Siksi laadukkaat vesihuoltopalvelut on varmistettava ja korjausvelan kasvu on saatava kuriin. Korjausliike pitää tehdä hallitusti, jotteivat asiakasmaksut nouse kerralla liikaa, maa ja -metsätalousministeriön vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta sanoo.
Määräysvalta
Lakimuutosesitys edellyttää, että kunnat säilyttävät määräysvaltansa vesihuoltolaitoksiin ja omistuksensa vesihuolto-omaisuuteen. Kunnille säädettäisiin myös etuosto-oikeus nykyisin yksityisessä omistuksessa olevien vesihuoltolaitosten ja niiden omaisuuden mahdollisissa myyntitilanteissa. Osuuskuntamuotoinen vesihuoltotoiminta mahdollistetaan jatkossakin.
Sääntelyratkaisu varmistaa julkisen määräysvallan säilymisen vesihuoltosektorilla, ja turvaa kunnille perustuslain mukaisen itsehallinnon vaatiman liikkumavaran vesihuoltopalvelujen järjestämisessä.
Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet
Laitosten taloudellisten toimintaedellytysten varmistamiseksi tehdään muutoksia vesihuollon toiminta-alueisiin sekä kiinteistöjen liittämisvelvollisuuteen.
Kunnille säädetään velvoite päivittää säännöllisesti vesihuollon toiminta-alueita. Ne alueet, joille keskitetty vesihuolto ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu, rajataan toiminta-alueen ulkopuolelle. Ajantasaiset toiminta-alueet mahdollistavat laitosten pitkäjänteisen toiminnan ja kestävän omaisuudenhallinnan.
Kiinteistöjen tulee liittyä vesihuoltoverkostoon kunnan hyväksymillä toiminta-alueilla. Liittämisvelvollisuus muuttuu niillä taajamien ulkopuolisilla alueilla, jotka ovat kunnan vahvistamalla toiminta-alueella. Kuivakäymäläkiinteistön ei jatkossakaan tarvitse liittyä jätevesiviemäriin. Vapautus liittämisvelvollisuudesta voidaan myöntää, jos liittäminen muodostuisi kohtuuttomaksi kiinteistön omistajalle tai haltijalle.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Hallituksen esityksen valmistelua on tukenut työryhmä, jossa on ollut edustettuna useita ministeriöitä ja sidosryhmiä.
Liitteet
Luonnos hallituksen esitykseksi vesihuoltolain muuttamisesta on Lausuntopalvelussa (lausuntopalvelu.fi) 30.9.2024 asti.
Lausuntopyyntö
Tiedotustilaisuudessa 1.7.2024 esitetty materiaali
Linkit
Lue lisää vesihuoltouudistuksesta
Vesihuollon investointitarpeet
Lisätietoja
Olli-Matti Verta, vesitalousjohtaja, työryhmän puheenjohtaja, p. 0295 162 123, paikalla 1.-3.7. ja 15.8.–30.9.
Vilja Klemola, lainsäädäntöneuvos, p. 0295 162 309, paikalla 1.–5.7.2024 ja 12.8.–30.9.
Johanna Kallio, neuvotteleva virkamies, p. 0295 162 011, paikalla 15.7.–9.8.