Englanninkielisen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen nykytilaa ja laajentamismahdollisuuksia selvitettiin
Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus on selvittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta englanninkielisen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen nykytilaa ja sitä, onko toiminnan laajentamiselle joitain esteitä. Selvitys julkistettiin maanantaina 25.11. webinaarissa.
Selvitys on osa pääministeri Orpon hallitusohjelman toimeenpanoa. Sen mukaan korkeasti koulutettujen henkilöiden kansainvälistä rekrytointia Suomeen edistetään. Osana tätä tavoitetta englanninkielisten varhaiskasvatuspaikkojen sekä esi- ja perusopetuksen oppilaspaikkojen tarjontaa lisätään.
Selvityksessä keskityttiin toimeksiannon mukaisesti kuuteen suureen kaupunkiin (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa), joihin työperusteinen maahanmuutto on eniten keskittynyt.
- Englanninkielisten varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuspaikkojen tarjontaa on tarpeen edistää Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi kansainvälisten osaajien näkökulmasta. On syytä myös vahvistaa mahdollisuuksia opiskella kotimaisia kieliä, jotta kotoutuminen ja siirtyminen kotimaisilla kielillä tapahtuvaan opetukseen helpottuu, sanoo opetusministeri Anders Adlercreutz.
Jo nykyinen lainsäädäntö tukee toiminnan laajentamista
Selvityksen keskeinen johtopäätös on, että englanninkielisen varhaiskasvatuksen tai esi- ja perusopetuksen laajentamiselle ei ole suoranaisia esteitä, jotka edellyttäisivät lainsäädännön uudistamista. Koetut ja todelliset esteet ovat tyypillisesti toimintakulttuureihin ja käytänteisiin liittyviä, minkä vuoksi niiden ratkaiseminen edellyttää jatkuvaa strategista yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti.
Tarjontaa koskevien haasteiden taustalla on englanninkielisten palveluiden suuri suosio Suomessa syntyneiden suomenkielisten oppilaiden keskuudessa, minkä vuoksi kunnilla on ajoittain haasteita tarjota riittävästi paikkoja kesken lukuvuoden Suomeen muuttaville.
Opinpolun jatkuvuuden turvaaminen edellyttää kunnalta ennakoivaa kokonaissuunnittelua ja vaihtoehtoisten toimintamallien selvittämistä. Tämä on erityisen tärkeää, kun suunnitellaan toiminnan laajentamista. Suunnittelussa on tehtävä moniammatillista yhteistyötä ja huomioitava kunnan työ- ja elinkeinoelämän tarpeet.
Jatkotoimia tarvitaan pedagogisten käytänteiden tarkentamiseksi sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Tärkeää on myös huolehtia kelpoisen henkilöstön riittävyydestä ja ehkäistä henkilöstön vaihtuvuutta.
_ _ _
Syksyllä 2024 yhteensä 65 päiväkotia tarjosi englanninkielistä varhaiskasvatusta C6-kaupungeissa. Näistä 63 oli yksityisten yritysten omistuksessa. Varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten määristä ei ole saatavilla tarkkaa tilastotietoa varhaiskasvatuksen toimintakielen mukaan.
Lukuvuonna 2022–2023 C6-kaupungeissa englanninkieliseen perusopetukseen osallistui 4 489 oppilasta. Eniten englanninkieliseen perusopetukseen osallistuvia oppilaita oli Helsingissä (1309) ja Tampereella (921).
Lisätietoja:
- Professori Sari Pöyhönen, Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, puh. 014 2601 211 (vaihde), [email protected]
- Tutkijatohtori Mari Honko, Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, puh. 040 805 31 65, [email protected]
- Neuvotteleva virkamies Minna Polvinen (OKM), puh. 0295 330 262