EU/ETA -alueen ulkopuolelta tuleville korkeakouluopiskelijoille lukuvuosimaksut

Yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutetaan. Korkeakoulut voivat vuodesta 2016 alkaen periä lukuvuosimaksuja Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Hallitus antoi torstaina eduskunnalle asiaa koskevan hallituksen esityksen.

Esityksen mukaan yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisättäisiin säännökset Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävistä lukuvuosimaksuista alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavassa vieraskielisessä koulutuksessa.

Lukuvuosimaksuja perittäisiin vain vieraskielisessä koulutuksessa opiskelevilta. Suomen- tai ruotsinkielisessä koulutuksessa opiskelevilta ei perittäisi lukuvuosimaksuja kansalaisuudesta riippumatta.

Lukuvuosimaksun alaraja on vähintään 1 500 euroa lukuvuodessa. Korkeakoulut voisivat määritellä lukuvuosimaksujen suuruuden itse siten, että maksut tukevat kansainvälistymiseen liittyviä korkeakoulujen strategioita. Maksujen suuruus voisi vaihdella korkeakoulujen välillä ja korkeakoulujen eri koulutuksissa. Korkeakoulut päättäisivät itse myös maksun perimiseen liittyvistä järjestelyistä. Korkeakouluilla tulisi olla apurahajärjestelmä, jolla tuetaan maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua.

Korkeakouluilla olisi jatkossakin mahdollisuus järjestää opiskelijaryhmille tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta. Tilauskoulutuksen toteuttamismahdollisuuksien parantamiseksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain tilauskoulutusta koskevia säännöksiä ehdotetaan täsmennettäviksi siten, että koulutuksen tilaaja voisi periä tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta sen sijaintivaltion lainsäädännön tai oman käytäntönsä mukaisia maksuja. Suomalainen korkeakoulu ei edelleenkään perisi tilauskoulutukseen osallistuvilta opiskelijoilta maksuja, vaan koulutuksen rahoittaisi kokonaisuudessaan koulutuksen tilaaja. .

Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2016. Lukuvuosimaksuja koskevat säännökset olisivat korkeakouluja velvoittavia niiden opiskelijoiden osalta, jotka aloittavat opintonsa 1.8.2017 tai sen jälkeen. Korkeakoulut voisivat halutessaan ottaa maksut käyttöön jo sitä ennen.

Esityksen tavoitteena on edistää korkeakoulujen mahdollisuuksia koulutusvientiin sekä laajentaa korkeakoulujen rahoituspohjaa. Lukuvuosimaksujen käyttöönotto korostaa koulutuksen laadun merkitystä kilpailutekijänä. Tarkoituksena on kehittää myöhemmin kannusteita lukukausimaksuja maksaneiden opiskelijoiden jäämiseksi Suomeen.

Opiskelijoilta perittävillä lukuvuosimaksuilla ei olisi vaikutusta korkeakoulujen perusrahoituksen kokonaismäärään. Maksuista kertyvät tuotot jäisivät korkeakoulujen käyttöön lisärahoituksena koulutuksen laadun ja tukipalvelujen kehittämiseen. Lukuvuosimaksuista kertyvät tuotot riippuvat EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän kehityksen lisäksi myös korkeakoulujen perimien maksujen suuruudesta sekä korkeakoulujen myöntämistä apurahoista.

Lisätietoja:
- ylijohtaja Tapio Kosunen (OKM), puh. 02953 30440
- opetusneuvos Maija Innola (OKM), puh. 02953 30120
- opetusneuvos Birgitta Vuorinen (OKM), puh. 02953 30335
- hallitussihteeri Laura Hansén (OKM), puh. 02953 30098

* * *

? Korkeakoulut saivat määräaikaisessa lukukausimaksukokeilussa (2010-2014) periä maksuja vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon tai ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyltä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta. Korkeakoulut päättivät perittävien maksujen suuruudesta. Maksujen perimisen edellytyksenä oli, että korkeakouluilla on apurahaohjelma, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksullisiin koulutusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden opiskelua.
? Vuonna 2014 suomalaisissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeli yhteensä 19 880 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus oli noin 6,7 % kaikista korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoista. Vuonna 2014 korkeakoulujen ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista noin 77 % (15 330) oli kotoisin EU/ETA-maiden ulkopuolelta.
? Ammattikorkeakoulujen ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat pääasiassa ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa vieraskielisissä ohjelmissa, joiden tavoitepituus on 3,5-4 vuotta (210-240 opintopistettä). Yliopistojen ulkomaalaiset opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti maisterin tutkintoon johtavissa ohjelmissa, joiden tavoitepituus on 2 vuotta (120 opintopistettä).
? Lukuvuosimaksut ovat käytössä useimmissa OECD-maissa. OECD:n Education at a Glance 2014 -julkaisun perusteella eri maat voidaan maksukäytäntöjensä perusteella jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: korkeampia maksuja muilta kuin oman maan kansalaisilta periviin, yhtäläisiä periaatteita maksujen määräytymisessä kaikille opiskelijoille soveltaviin sekä maihin, jotka eivät peri opiskelijoilta lainkaan maksuja. Lisäksi erilaiset hakijamaksut ovat käytössä useissa eri Euroopan maissa. Pohjoismaista Tanska otti käyttöön maksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville vuonna 2006 ja Ruotsi vuonna 2011. Norjassa ja Islannissa ei peritä lukukausimaksuja.