OKM:n talousarvioehdotus 7,9 miljardia euroa vuodelle 2024
Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen hallinnonalalleen 7,9 miljardia euroa, mikä on 236 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotus julkaistiin 28. elokuuta valtiovarainministeriön annettua oman ehdotuksensa valtion talousarvioksi. Hallitus sopii talousarvioesityksen 2024 sisällöstä budjettiriihessä 19.–20. syyskuuta 2023.
Talousarvioehdotuksessa esitettyjen toimien tavoitteena on nostaa väestön koulutus- ja osaamistasoa ja edistää eri koulutusaloilta valmistuneiden työllistymistä ja siirtymistä jatko-opintoihin. Tavoitteena on myös varmistaa, että koulutustarjonta vastaa työvoimatarpeita ja toimialan palvelurakenne väestömuutosta.
Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Kokonaisuutena varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön esitetään vuodelle 2024 yhteensä 823,4 miljoonaa euroa.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ehdotetaan hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi 50 miljoonan euron lisäystä. Määrärahalisäys kohdistettaisiin valtionavustuksina varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Tämän lisäksi esitetään miljoona euroa yhden vuosiviikkotunnin lisäämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen aikaisemman päätöksen mukaisesti.
Vapaan sivistystyön rahoitukseen ehdotetaan 164 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy hallitusohjelman mukainen 3 miljoonan euron lisäys kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutukseen sekä 22,5 miljoonan euron vapaan sivistystyön valtionosuuksien leikkaus vuoden 2023 talousarvioon verrattuna.
Toisen asteen koulutus
Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1 437 miljoonaa euroa, mikä on 93,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Talousarvioesitykseen sisältyy ammatillisen koulutuksen määrärahaa 2 197 miljoonaa euroa ja lukiokoulutukseen 854 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen valtionrahoituksen (1 405 miljoonaa euroa) lisäksi kuntarahoitusosuuden.
Ammatillisen koulutuksen valtionrahoitus on ensi vuonna 53,7 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksen 29,3 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2023.
Ammatillisen ja lukiokoulutuksen määrärahoilla rahoitetaan myös vuonna 2022 käynnistynyttä tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (TUVA). Oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuviin kustannuksiin kohdistuu lisäystä 19,7 miljoonaa euroa.
Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 10 miljoonan euron lisärahoitus oppimisen tuen järjestelmän kehittämiseen toisen asteen koulutuksen sektoreille.
Korkeakoulut ja tiede
Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan 3 699 miljoonaa euroa, joka on 207,4 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen edistämiseksi korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäämiseen ehdotetaan 20 miljoonaa euroa vuodelle 2024. Korkeakoulujen perusrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti 181,8 miljoonalla eurolla. Julkista taloutta vahvistavina toimina yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avoimen koulutustarjonnan säädeltyjä enimmäismaksuja ja EU/ETA-valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärää nostetaan. Vastaavasti vähennetään korkeakoulujen valtionrahoitusta. Lisäksi ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksesta vähennetään vuodesta 2024 alkaen 12 miljoonaa euroa sote-harjoittelukorvausten siirtona.
Suomen Akatemialle ehdotetaan tutkimushankevaltuudeksi (ml. strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitus) yhteensä 460,9 miljoonaa euroa. Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään.
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen määrärahoihin ei ole vielä sisällytetty T&K-rahoituslain mukaista rahoituslisäystä, koska valmistelu lisäyksen jakautumisesta pääluokittain on vielä kesken. Opetus- ja kulttuuriministeriö on toimittanut varsinaisen talousarvioesityksen täydennyksenä ehdotuksen T&K-rahoituslisäyksen OKM:n hallinnonalan osuudesta ja sen käyttökohteista.
Opiskelijat
Opintotukeen ehdotetaan käytettäväksi 828,5 miljoonaa euroa, josta 526,6 miljoonaa euroa aiheutuisi opintoraha- ja asumislisämenoista. Hallitusohjelman mukaan perusturvaetuuksien määriin ei tehdä 2024‒2027 indeksitarkistuksia, joten myös opintorahan euromäärät jäädytetään vuoden 2023 tasolle.
Valtion takaajana maksettavaksi tulevien lainojen määrä, maksuvapautusten määrä sekä korkoavustuksen käyttö ovat kasvaneet lainamäärien kasvun myötä. Opintolainojen valtiontakauksesta aiheutuviin menoihin ehdotetaan siksi aiempaa enemmän (158,2 miljoonaa euroa).
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukimenot ovat 39,5 miljoonaa euroa. Koulumatkatukimenoihin varataan 104,2 miljoonan euron määräraha, jossa otetaan huomioon muun muassa Waltti-lippu- ja maksujärjestelmän piirissä olevan joukkoliikenteen osuuden kasvu.
Taide ja kulttuuri
Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan noin 556 miljoonaa euroa, joka on 9,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Lukulahja lapselle -mallin vakiinnuttamiseen ehdotetaan lisäystä 350 000 euroa. Lukulahja lapselle -ohjelmassa vauvaperheille jaetaan neuvolatarkastuksen yhteydessä kirjakassit. Ohjelman vakiinnuttaminen on kirjattu Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan lasten lukutaidon vahvistamiseksi.
Valtio on aiempien päätösten mukaisesti varautunut rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta enintään 20 miljoonalla eurolla, josta vuodelle 2024 kohdistuu 2,8 miljoonaa euroa.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha pysyy viimevuotisella tasolla eli 11 miljoonana eurona. Määrärahaan sisältyy lisäksi 16,6 miljoona euroa käytettäväksi suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Määräraha sisältää e-lainauskorvauksesta aiheutuvan miljoonan euron korotuksen.
Liikuntatoimi
Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan noin 149 miljoonaa euroa. Lisäksi liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen ehdotetaan varattavaksi vuosittain 20 miljoonaa euroa vuodesta 2024 alkaen. Määrärahalla toteutetaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollista ohjelmaa. Liikuntaa ja huippu-urheilua edistetään hallitusohjelman mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja vastuullisuuden vahvistamiseen.
Nuorisotyö
Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan noin 75 miljoonaa euroa, joka on kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2025–2027
Opetus- ja kulttuuriministeriö on samalla ehdottanut julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2025–2027 hallitusohjelman mukaisia lisäyksiä. Julkisen talouden suunnitelma hyväksytään budjettiriihen yhteydessä 19.–20. syyskuuta.
Perusopetuksen vahvistamiseen ehdotetaan vuonna 2025 100 miljoona euroa, vuonna 2026 150 miljoona euroa ja vuodesta 2027 lähtien 200 miljoonaa euroa. Lisäksi valmistavan opetuksen rahoitus ehdotetaan laajennettavaksi enintään kaksivuotiseksi ja tarkoitukseen kohdennetaan 3,5 miljoona euroa vuodesta 2025 alkaen. Kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutuksen 3 miljoonan euron lisäys vuosittain on pysyvä.
Oppimisen tukeen ja opinto-ohjaukseen ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa ehdotetaan vuodesta 2025 lähtien 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Pysyvän koulutuslaajennuksen toteuttamiseksi korkeakouluille osoitetaan asteittain nouseva määrärahalisäys, joka on korkeimmillaan 164 miljoonaa euroa vuonna 2029.
Psykoterapeuttikoulutukseen lisätään 2 miljoonaa euroa vuodelle 2025, 5 miljoonaa euroa vuodelle 2026 ja vuodesta 2027 lähtien 10 miljoonaa euroa.
Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn ohjelman toteuttamiseen lisätään 20 miljoonaa euroa vuodessa vuosille 2025–2028.
Lisätietoja:
kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 330 182
ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), p. 0295 330 258
ylijohtaja Petri Lempinen (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus), p. 0295 330 180
ylijohtaja Erja Heikkinen (korkeakoulutus ja tiede), p. 0295 330 101
ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka, taiteen perusopetus), p. 0295 330 129
ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka, opintotuki), p. 0295 330 115
talousjohtaja Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), p. 0295 330 211
neuvotteleva virkamies Timo Ertola (yleinen taloussuunnittelu), p. 0295 330 083