OKM:n talousarvioesitys kahdeksan miljardia euroa vuodelle 2024
Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus vuoden 2024 talousarvioesityksestä on 8,0 miljardia euroa, mikä on 274 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvioesitys toteuttaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaa panostamalla koko väestön koulutus- ja osaamistason nostoon. Talousarvioesityksen toimilla pyritään parantamaan tieteen vaikuttavuutta sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksiä. Taidetta ja kulttuuria tehdään ja hyödynnetään monipuolisesti. Kaikenikäisten liikkuva elämäntapa vahvistuu.
Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö
Varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön esitetään yhteensä 823,4 miljoonaa euroa, mikä on 100 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Alenema johtuu pääosin ukrainalaisten varhaiskasvatuksen ja perusopetukseen valmistavan koulutuksen määrärahatarpeen vähentymisestä.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen ehdotetaan hallitusohjelman toimenpiteiden vuoksi 50 miljoonan euron lisäystä. Määrärahalisäys kohdistettaisiin valtionavustuksina varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin. Tämän lisäksi esitetään miljoona euroa yhden vuosiviikkotunnin lisäämisestä aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen aikaisemman päätöksen mukaisesti.
Vapaan sivistystyön rahoitukseen ehdotetaan 168,3 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy hallitusohjelman mukainen 3 miljoonan euron lisäys kansanopistojen oppivelvollisuuskoulutukseen sekä 20,5 miljoonan euron vapaan sivistystyön valtionosuuksien leikkaus vuoden 2023 talousarvioon verrattuna. Ruotsinkieliseen kotoutumiskoulutukseen esitetään miljoonan euron lisäystä vuodelle 2024. Lisäksi naisjärjestöjen avustustasoa nostetaan 0,4 miljoonalla eurolla.
– Hallitus tekee merkittäviä panostuksia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Haluamme turvata laadukkaat ja tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet jokaiselle lapselle ja nuorelle. Tasa-arvoa vahvistavalla rahoituksella tasataan koulujen välisiä eroja ja varmistetaan, että kouluissa on enemmän aikuisia. Näin luodaan rauhallista ympäristöä sekä oppilaille että opettajille, opetusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.
Toisen asteen koulutus
Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan 1 418 miljoonaa euroa, mikä on 74,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Talousarvioesitykseen sisältyy valtionosuusmäärärahaa ammatilliseen koulutukseen määrärahaa 2 164 miljoonaa euroa ja lukiokoulutukseen 847 miljoonaa euroa. Luvut sisältävät ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen valtionrahoituksen lisäksi kuntarahoitusosuuden, jonka osuus on ammatillisessa koulutuksessa 1 130 miljoonaa euroa ja lukiokoulutuksessa 453 miljoonaa euroa.
Ammatillisen ja lukiokoulutuksen määrärahoilla rahoitetaan myös vuonna 2022 käynnistynyttä tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (TUVA). Oppivelvollisuuden laajentamisen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden uudistuksen toimeenpanoon varattu määrärahataso nousee 129 miljoonaan euroon ja uudistuksen piirissä aloittaa jo neljäs ikäluokka.
Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 10 miljoonan euron lisärahoitus oppimisen tuen järjestelmän kehittämiseen toisen asteen koulutuksen sektoreille. Tavoitteena on nivelvaiheesta toisen asteen tutkinnon suorittamiseen asti ulottuva selkeä ja saumaton oppimisen tuen järjestelmä.
– Hallituksen tavoitteena on varmistaa riittävä tuki opinnoissa etenemiseen jokaiselle opiskelijalle. Panostamalla monipuolisin keinoin opiskelijoiden tukemiseen voimme sujuvoittaa nivelvaiheen koulutusvalintoja, vähentää koulutuksen keskeyttämistä, parantaa opiskelijoiden edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen ja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia, opetusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.
Korkeakoulut ja tiede
Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan 3 706 miljoonaa euroa, joka on 214,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa.
Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen edistämiseksi korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäämiseen ehdotetaan 11,7 miljoonaa euroa vuodelle 2024.
Korkeakoulujen perusrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti 152 miljoonalla eurolla. Tutkijankoulutuspilottiin ehdotetaan yliopistoille 40 miljoonaa euroa vuodelle 2024.
Julkista taloutta vahvistavina toimina yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avoimen koulutustarjonnan säädeltyjä enimmäismaksuja ja EU/ETA-valtioiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukuvuosimaksujen vähimmäismäärää nostetaan. Vastaavasti vähennetään korkeakoulujen valtionrahoitusta. Lisäksi ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksesta vähennetään vuodesta 2024 alkaen 12 miljoonaa euroa sote-harjoittelukorvausten siirtona. Tehtävä ja rahoitus on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.
Suomen Akatemialle ehdotetaan tutkimushankevaltuudeksi (ml. strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitus) yhteensä 515,9 miljoonaa euroa, joka on 32,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Lisärahoitusta suunnataan lippulaivoihin 40 miljoonaa euroa, tutkitun tiedon vaikuttavuuteen 10 miljoonaa euroa ja kansalliseen tutkimusinfrastruktuuriin 5 miljoonaa euroa. Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta edistetään.
– Olen tyytyväinen, että pääsemme nopealla aikataululla vahvistamaan suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää muun muassa tohtorikoulutuksen ja Suomen Akatemian lippulaivaohjelman kautta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämisellä vastaamme osaajapulaan ja varmistamme, että suomalaisten koulutustaso nousee, tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala sanoo.
Opiskelijat
Opintotukeen ehdotetaan käytettäväksi 870 miljoonaa euroa, josta 526,6 miljoonaa euroa aiheutuisi opintoraha- ja asumislisämenoista. Hallitusohjelman mukaan perusturvaetuuksien määriin ei tehdä 2024‒2027 indeksitarkistuksia, joten myös opintorahan euromäärät jäädytetään vuoden 2023 tasolle.
Valtion takaajana maksettavaksi tulevien lainojen määrä, maksuvapautusten määrä sekä korkoavustuksen käyttö ovat kasvaneet lainamäärien kasvun myötä. Opintolainojen valtiontakauksesta aiheutuviin menoihin ehdotetaan siksi aiempaa enemmän (200 miljoonaa euroa).
Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukimenot ovat 39,5 miljoonaa euroa. Koulumatkatukimenoihin varataan 104,2 miljoonan euron määräraha, jossa otetaan huomioon muun muassa Waltti-lippu- ja maksujärjestelmän piirissä olevan joukkoliikenteen osuuden kasvu.
– Päätoimisen opiskelijan toimeentuloturva muodostuu jatkossakin opintorahasta, opintolainasta ja asumistuesta. Opintotuen ostovoima ja riittävyys päätoimisiin opintoihin turvataan jatkossa täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä annettavalla hallituksen esityksellä. Opintolainan osuus tulee kasvamaan ja huoltajakorotukseen tehdään tasokorotus. Hallitus käynnistää myös opintotuen kokonaisuusuudistuksen, tavoitteena turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.
Taide ja kulttuuri
Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan noin 549 miljoonaa euroa. Toimialan määrärahoihin kohdistuu yhteensä noin 16 miljoonan euron vähennys verrattuna vuoden 2023 määrärahoihin. Vähennykset johtuvat pääosin määräaikaisen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan liittyvän rakennetuen pienenemisestä, kertaluonteisen Turun tuomiokirkon peruskorjausavustuksen loppumisesta, eduskunnan kertaluonteisten lisäysten poistumisesta ja rahapelituottoja koskevan kompensaation tasomuutoksesta. Vähennyksistä neljä miljoonaa euroa on hallitusohjelman mukaisia opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusten säästöjä.
Valtio on aiempien päätösten mukaisesti varautunut rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta enintään 20 miljoonalla eurolla, josta vuodelle 2024 kohdistuu 2,8 miljoonaa euroa.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha pysyy viimevuotisella tasolla eli 11 miljoonana eurona. Määrärahaan sisältyy lisäksi 16,6 miljoona euroa käytettäväksi suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Määräraha sisältää e-lainauskorvauksesta aiheutuvan miljoonan euron korotuksen.
Liikuntatoimi
Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan noin 165 miljoonaa euroa, mikä on 10,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Vähennyksistä n. 2,8 miljoonaa euroa on valtionavustusten säästöjä.
Liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen ehdotetaan varattavaksi vuosittain 20 miljoonaa euroa vuodesta 2024 alkaen. Määrärahalla toteutetaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollista ohjelmaa. Liikuntaa ja huippu-urheilua edistetään hallitusohjelman mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja vastuullisuuden vahvistamiseen.
– Laajalla, poikkihallinnollisella Suomi liikkeelle -ohjelmalla haluamme varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus liikkua ja parantaa omaa toimintakykyään. Yksilöiden hyvinvoinnin lisäksi liikkumisella saavutetaan yhteenkuuluvuuden kokemusta. Kaikella tällä on valtava merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle. On hienoa, että hallitus lisää rahoitusta liikkumattomuuden torjumiseksi, sanoo ministeri Bergqvist.
Nuorisotyö
Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan noin 74 miljoonaa euroa, joka on neljä miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2023 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen tason alentuminen johtuu pääsääntöisesti edellisen hallituskauden määräaikaisten lisäpanostusten päättymisestä. Vähennyksistä miljoona euroa on valtionavustusten säästöjä.
Nuorten hyvinvointia tuetaan hallitusohjelman mukaisesti. Panostetaan lasten ja nuorten harrastustoimintaan sekä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön, joilla on tärkeä ennaltaehkäisevä rooli.
– Nuorisotyön ja -politiikan tavoitteena on luoda edellytyksiä nuorten hyvään elämään. Nuorten hyvinvointi on aiempaa polarisoituneempaa. Nuorten syrjäytyminen ja pahoinvoinnin kasvu ovat yhteiskuntamme suurimpia haasteita, ja ongelmien ennaltaehkäiseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Olen tyytyväinen siihen, että hallitus on osoittanut kokonaisvastuun nuorten hyvinvointityön johtamisesta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Jatkossakin nuorten hyvinvointityö vaati toimenpiteitä yli ministeriörajojen, ministeri Bergqvist sanoo.
Veikkauksen tuotot siirtyvät valtion budjettiin
Rahapelituotoilla rahoitettujen yleishyödyllisten toimintojen uusi rahoitusmalli otetaan käyttöön vuoden 2024 alusta alkaen. Mallissa Veikkauksen tuotot tuloutetaan valtiolle yleiskatteellisena ilman korvamerkintää käyttökohteesta.
Uudistuksen johdosta talousarvion momenttirakennetta on uudistettu siten, että rahapelituottojen käyttökohteita koskevat momentit on poistettu ja määrärahat on siirretty yleiskatteellisille momenteille.
Talousarvioesityksen yhteydessä annetut hallituksen esitykset
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin annetun lain 2 §:n ja ja ortodoksisesta kirkosta annetun lain 119 §:n muuttamisesta
Evankelis-luterilaiselle kirkolle maksettavan valtion rahoituksen ja ortodoksiselle kirkolle maksettavan valtionavustuksen määrää esitetään rajoitettavaksi yhdellä prosenttiyksiköllä vuosina 2024–2027 osana julkisen talouden menojen sopeuttamista.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain muuttamisesta (korvaus e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytöstä)
Hallitus esittää tekijänoikeuslakia muutettavaksi. Lakiin lisättäisiin säännökset yleisissä kirjastoissa ja korkeakoulujen kirjastoissa tapahtuvan e-kirjojen ja e-äänikirjojen yleisölle välittämisen korvaamisesta. Kyseessä olisi korvaus e-kirjan ja e-äänikirjan kirjastokäytöstä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027
Opintorahan määrät jäävät indeksijäädytyksen vuoksi 1.8.2023 voimassa olevalle tasolle.
Lisätietoja:
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, p. 0295 330 182
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (perusopetus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), p. 0295 330 258
- ylijohtaja Petri Lempinen (ammatillinen koulutus, lukiokoulutus), p. 0295 330 180
- ylijohtaja Erja Heikkinen (korkeakoulutus ja tiede), p. 0295 330 101
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka, taiteen perusopetus), p. 0295 330 129
- ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka, opintotuki), p. 0295 330 115
- talousjohtaja Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), p. 0295 330 211
- neuvotteleva virkamies Timo Ertola (yleinen taloussuunnittelu), p. 0295 330 083
Tiedotetta täydennetty 9.10.2023 klo 15.10: Lisätty tieto liikuntatoimen valtionavustussäästöistä.