Ylijohtaja Petri Lempinen:
Ammatillisen perustutkinnon laajuus ei ole ongelma

Valtiovarainministeriö on esittänyt ammatillisen perustutkinnon lyhentämistä vuodella ja yhteisten tutkinnon osien poistamista osasta tutkintoja. Tavoitteena on säästää 100 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 1500 opettajan palkkakustannuksia.

Suomessa on tällä hetkellä 42 eri alojen ammatillista perustutkintoa, joiden kunkin laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkintojen suorittamista tai niiden rahoittamista ei ole sidottu aikaan. Tulkitsenkin esityksen tavoitteena olevan kolmanneksen karsimisen ammatillisten perustutkintojen sisällöistä.

Ajatus kolmen vuoden tutkinnosta perustuu vuoden 1998 lakiin ammatillisesta koulutuksesta, jolla säädeltiin nuorten ja aikuisten perustutkintokoulutusta. Laki toi tuolloin perustutkintoihin yhteiset tutkinnon osat ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Ammatin hankkimisen lisäksi tavoitteena oli antaa opiskelijalle mm. jatko-opintojen ja elinikäisen oppimisen kannalta tarpeellisia taitoja. Tämä laki kumottiin vuonna 2017.

Nykyiset 180 osaamispisteen laajuiset perustutkinnot muodostuvat pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista. Pakollisilla tutkinnon osilla varmistetaan, että opiskelija saavuttaa tutkinnon keskeisen osaamisen. Yhteiset tutkinnon osat ovat pakollisia ja niillä vahvistetaan elinikäisen oppimisen valmiuksia, kuten viestintään, matematiikkaan ja yhteiskunnassa toimimiseen liittyvää osaamista. Näiden opintojen poistaminen tarkoittaisi, että ammatillinen koulutus ei osaltaan varmistaisi, että työntekijöillä on työtehtävissä tarvittavaa luku-, kirjoitus tai laskutaitoja.
Yhteisten tutkinnon osien laajuus on 35 osaamispistettä, joten niiden poistamisella ei saada kolmannesta tutkinnosta pois. Siihen tarvitaan myös ammatillisten tutkinnon osien typistämistä.

Entä ne valmistumisajat?

Opetushallinnon tietopalvelu Vipusen mukaan vuosina 2018 ja 2019 ammatillisen perustutkinnon aloittaneista opiskelijoista, joka neljäs valmistui kahden vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Puolet jatkoi edelleen opintoja, viidesosa oli keskeyttänyt ja loput olivat vaihtaneet toiseen koulutukseen. Kolmessa vuodessa valmistuneita oli yhteensä 60 prosenttia ja keskeyttäneiden määrä oli noussut 23 prosenttiin. Vuonna 2018 voimaan tullut ammatillisen koulutuksen reformi näyttää nopeuttaneen opintoja osalla opiskelijoista. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on korkea, vaikka merkittävä osa heistä onkin työelämässä tutkinnon osien suorittamisen jälkeen.

Vetovoimainen koulutus?

Tämän kevään yhteishaussa perusopetuksen päättävistä 40 prosenttia haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja 54 prosenttia lukioon. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on nuorten parissa heikentynyt. Eivätkä esitykset tutkintojen typistämisestä sitä paranna. Mahdollisuutta jatkaa ammatillisesta korkeakouluopintoihin on pidetty vetovoiman kannalta tärkeänä. Se näkyy myös ammattikorkeakouluissa, jossa opiskelupaikan vastaanottaneista vajaa puolet on suorittanut ammatillisen perustutkinnon. 

Toisaalta ammatillinen koulutus on Suomessa pääosin aikuiskoulutusta, johon osallistuvat niin ensimmäistä toisen asteen tutkintoa suorittavat kuin jo koulutetut työuralla olevat henkilöt. Iso osa tästä joukosta opiskelee työn ohessa tai esimerkiksi oppisopimuksella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön virkahenkilöpuheenvuorossa esitettiin helmikuussa, että ammatillisen tutkinnon jo suorittaneiden henkilöiden koulutus tulisi perustutkintojen sijaan suunnata ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin sekä tutkinnon osien tai näitä lyhyempien koulutusten suorittamiseen. Tämä alentaisi kynnystä osallistua ammattiosaamista uudistavaan koulutukseen, nopeuttaisi koulutusaikoja ja tehostaisi koulutuksen resurssien käyttöä. 

Mielestäni johtopäätös on pikemminkin opetuksen ja ohjauksen vahvistaminen kuin tutkintojen sisältöjen karsiminen. Näin voidaan paremmin varmistaa työelämässä tarvittavan osaamisen oppiminen ja vaikuttaa myös keskeyttämiseen silloin kun syynä ei ole väärän alan valitseminen. Tämä edellyttää nykyistä selkeämpää säätelyä ja ohjausta, jotta opetuksen ongelmiin on mahdollista puuttua. 

Myös rahoitusperusteita on muutettava, jotta ne kannustaisivat koulutuksen järjestäjiä varmistamaan opiskelijoiden työllistymisen mahdollisuudet ja ohjaavat tarjoamaan erityisesti aikuisopiskelijoille perustutkintoja lyhyempiä koulutuksia. Lopuksi muistutan, että opetus tarvitsee resurssit, jotta opiskelijan oikeus riittävään opetukseen ja ohjaukseen toteutuu.

Petri Lempinen
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja, OKM