Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot taitaville ja rohkeille yhteiskunnallisille keskustelijoille

Vuoden 2024 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saajia yhdistää syrjään jääneiden aiheiden esiin nostaminen, luutuneiden asenteiden ravistelu ja kansainvälisen näkökulman tuominen suomalaiseen julkisuuteen. Palkittuja on tänä vuonna kahdeksan.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala jakoi tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 4. kesäkuuta. Juhlapuheessaan ministeri kiitti palkittuja kansalaisten tietämyksen lisäämisestä ja virikkeiden antamisesta yhteiskunnalliselle keskustelulle.

– Haluan kiittää ja onnitella Tiedonjulkistamisen neuvottelukuntaa ja ennen kaikkea kuluvana vuonna palkittavia tahoja erittäin ansiokkaasta ja rohkeasta työstä tiedonjulkistamisen hyväksi, ministeri Multala sanoi.

Palkinnot ovat suuruudeltaan 18 500 euroa paitsi Sateenkaarihistorian ystävät ry:n yhteisöpalkinto, joka on 20 000 euroa. Työryhmissä palkintosumma jaetaan tasan saajien kanssa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) esityksestä. Palkinto myönnetään ajankohtaisesta ja ansioituneesta tiedonjulkistamistyöstä. Palkitut ovat välittäneet luotettavaa tutkittua tietoa ymmärrettävästi, innostavasti, vastuullisesti ja monimuotoisesti suurelle yleisölle. Tietoa voidaan julkistaa myös taiteen keinoin.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2024

Andreas Koivisto ja Tom Björklund: Ikikallion tarinoita - Urbergets berättelser (Aviador)

Vantaan kaupunginmuseon näyttely ja kirja Ikikallion tarinoita jatkavat tekijöiden monipuolista ja pitkäaikaista työtä, jonka tavoitteena on kertoa esihistoriasta ja varhaisesta historiasta yleistajuisesti. Kerronnan ja kuvituksen keskiössä ovat nykyisen Vantaan seudulla eläneet lapset ja heidän perheensä. Ikikallion tarinoissa kertojan roolin saa luonnonympäristö, joka edustaa jatkuvuutta kivikaudelta näihin päiviin. Vuosituhantinen elämä ankkuroituu paikalliseen ympäristöön, johon voi tutustua vielä nykypäivänäkin. Kivikaudelta modernin ajan alkuun kuvatut lapsihahmot on kuvattu rikkaasti ja samalla realistisesti, toimijoina omassa ympäristössään. Tarinoista välittyvät lapsen tietotasolle sopivalla tavalla entisajan elämän kovat ehdot, mutta toisaalta myös huolenpito. Näyttelystä kertova kirja tarjoaa suomen- ja ruotsinkielisen kertomuksen samojen kansien sisällä. Vaihteleva kuvitus kutsuu lukijaa tutustumaan myös toisella kotimaisella kielellä julkaistuun osuuteen, ja kokonaisuus antaa mahdollisuuden käyttää kirjaa myös kielen harjoittelussa.

Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo

Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo ovat taiteen ja tutkimuksen keinoin syventäneet ymmärrystä suomalaisten luonnonmetsien monimuotoisuudesta ja uhanalaisuudesta. He yhdistävät oivaltavasti tutkimustietoa, kirjallista perinnettä sekä dokumentaarista video- ja valokuvaa. Heidän työnsä huipentuu metsätrilogian päättävään, vuonna 2023 julkaistuun Pohjoistuulen metsä -kirjaan (Hiilinielu tuotanto ja Miellotar) ja eri kaupungeissa vierailleeseen näyttelyyn. Pohjoistuulen metsä on kuvaus Suomen luonnonmetsistä elämää ylläpitävänä monimuotoisena tilana. Se kuvaa niitä rikkaita ekosysteemejä, joita pohjoiset havumetsät parhaimmillaan ovat. Näyttelyssä käsitellään myös metsäluonnon uhanalaistumista ja häviämistä. Tämän kirjan ohella tekijät ovat julkaisseet suomalaista metsämytologiaa luotaavan Puiden kansa -kirjan (1997) ja metsätalouden varjopuolia kuvaavan Metsänhoidollisia toimenpiteitä (2009).

Ilmari Käihkö

Ilmari Käihkö on asiantuntevasti tehnyt suurelle yleisölle selkoa Ukrainan sodasta useissa eri tiedotusvälineissä. Käihkön analyysit liittyen Venäjän hyökkäyssotaan ovat kiihkottomia, selkeitä ja nojaavat laajaan kansainväliseen tutkimustietoon. Sotapropaganda saa asiat näyttämään mustavalkoisilta, koska osapuolilla on tarve kuvata tilanne omilleen toiveikkaana, mutta Käihkö pyrkii objektiivisuuteen ja muistuttaa sotatilanteen harmaista sävyistä. Käihköllä on ainutlaatuisen laaja kansainvälinen kokemus tutkijana ja kyky tuoda laajaan perspektiiviin perustuvia näkökulmia selkeästi ja rauhallisesti suomalaiseen keskusteluun sodasta. Paitsi julkiseen keskusteluun osallistuvana sotatutkijana, Käihkö ansioitui vuoden 2024 alussa tietokirjailijana. Häneltä julkaistiin kirja Sotilaan päiväkirja – kuinka rauhanturvaaminen muuttui kriisinhallinnaksi (Gaudeamus). Teos herätti tarpeellista keskustelua kriisinhallintajoukkojen arjesta YK:n operaatioissa.

Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava)

Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia -kirja pureutuu Raamatun monivaiheiseen taipaleeseen tieteellisellä, mutta maallikollekin avautuvalla otteella. Kunnianhimoisesti laadittu tietokirja valottaa, miten pyhiä tekstejä on vuosisatojen saatossa muokattu ja sensuroitu poliittisin ja uskonnollisin tarkoitusperin. Tekijöiden Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin asiantuntemus avaa uusia näkökulmia ihmiskuntaan eniten vaikuttaneeseen käsikirjoitukseen ja sen tutkimukseen. Raamattu tulee uudella tavalla kiinnostavaksi monentaustaisille ja -ikäisille lukijoille. Monitasoinen kirja osoittaa, miten ratkaisevaa kieli on ymmärryksellemme ja miten kulttuuriset merkitykset ja ajattelutavat kulkevat huomaamattamme kielen mukana.

Oskari Onninen

Oskari Onninen on vapaa toimittaja, joka kirjoittaa ja puhuu erityisesti kulttuuriin, mediaan ja tieteeseen liittyvistä aiheista monipuolisesti eri medioissa. Onninen tuo tutkittua tietoa esiin henkilökuvien ja laaja-alaisen kirjoittamisen kautta. Hän perehtyy aiheisiinsa syvällisesti ja löytää teksteihinsä valtavirrasta poikkeavia näkökulmia. Näin hän onnistuu usein yllättämään perehtyneenkin lukijan. Onninen osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun myös sosiaalisessa mediassa eikä pelkää asettaa itseään alttiiksi arvostelulle. Tämä näkyy myös valinnassa kirjoittaa terävää mediakritiikkiä, mikä on rohkea teko pienessä maassa työskentelevältä vapaalta toimittajalta. Ilman Onnista Suomessa tiedettäisiin ja puhuttaisiin huomattavasti vähemmän kulttuurista monine merkityksineen.

Shadia Rask

Shadia Rask on vaikuttanut laaja-alaisesti ajankohtaiseen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä eriarvoisuutta ja rasismia koskevaan keskusteluun. Hän on aktiivinen tiedonjulkistaja, yhteiskunnallinen keskustelija ja kolumnisti, jonka analyyseihin ja puheenvuoroihin voi tutustua esimerkiksi Yleisradion, Taloustaidon ja Imagen sivuilla. Yksilöiden, yhteisöiden ja väestötason hyvinvointia ja terveyttä koskevan tutkimustyönsä ohella filosofian tohtori Shadia Rask on myös tärkeä roolimalli: hän osaa kertoa monimutkaisista ja yhteiskunnallisia jännitteitä nostavista aiheista rakentavasti, inhimillisesti ja vakuuttavasti, pohjaten analyysinsa ja argumenttinsa tutkimustietoon.

Leena Valkeapää: Kansallispuvun kulttuurihistoria (Vastapaino)

Kansallispuvun kulttuurihistoria on perusteos kansallispuvusta. Siinä käydään tarkkaan ja suorasanaisesti läpi asun varhainen rooli poliittisena välineenä kansallisromanttisen heräämisen aikana ja vakiintuminen sotienvälisen ajan maakuntahengen ilmentymäksi sekä käytännölliseksi ja kauniiksi kaikkien juhlatilanteiden asuksi. Valkeapää taustoittaa myös kansallispukuisten naishahmojen kaupallisen käytön ja niiden myöhemmän kommentoinnin nykytaiteessa. Valkeapää muistuttaa ansiokkaasti, että kansallispuku ja sen muuttuva, säännöt ylittävä käyttö on elävää kulttuuriperintöä. Kansallispuvun ja sen osien käyttö on 2020-luvulla myös puheenvuoro kestävän pukeutumisen, luonnonmateriaalien, käsityötaitojen ja yhteisöllisyyden puolesta. Erityisen maininnan ansaitsee teoksen onnistunut kuvatoimitus ja taitto.

Sateenkaarihistorian ystävät ry

Vuonna 2020 perustettu Sateenkaarihistorian ystävät ry edistää sateenkaarihistorian tutkimusta ja tallentamista sekä ymmärrystä sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Oman historian esiin tuominen on erityisen tärkeää yhteisöille, joita koskevan tiedon puute on seurausta niihin kohdistuneista ennakkoluuloista ja syrjinnästä. Yhdistyksen suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi toteutettu informatiivinen verkkosivusto on runsaasta sisällöstään huolimatta selkeä ja helppokäyttöinen. Se tarjoaa verkkolehden muodossa tutkimustietoa popularisoivia artikkeleita sekä ohjaa ja neuvoo alan tiedon ja kulttuuriperinnön keräämiseen ja esittämiseen. Yhdistyksen aktiivit ovat myös osallistuneet erilaisiin mediaprojekteihin (esim. Suomi on Queer -dokumenttisarja), mikä on tuonut näitä aiheita laajempaan julkisuuteen.

Yhteisöpalkinto osoitetaan Sateenkaarihistorian ystävät ry:lle.

Lisätietoja: pääsihteeri Henriikka Mustajoki, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, p. 040 7335 935, [email protected]