Ilmoittajansuojelu ontuu, jos työntekijät eivät tunne oikeuksiaan
Ilmoittajansuojelulaki velvoittaa perustamaan ilmoituskanavan, mutta monissa organisaatioissa kanavat ovat hiljaisia. Onko syynä väärinkäytöksien vai tietoisuuden puute? Selkeä viestintä ja tietoisuus laista ovat avainasemassa, jotta työntekijät uskaltavat toimia.
Ilmoittajansuojelulaki edellyttää avaamaan kanavan rikkomuksista ilmoittamiseen, mutta epäillyistä rikkomuksista ilmoittaminen on monelle arka asia. Selkeä viestintä johdolta ja henkilöstön tietoisuus ilmoituskanavista ovat avainasemassa, jotta työntekijät uskaltavat ja ymmärtävät toimia oikein. Ilmoittajansuojelu on keskeinen osa vastuullista toimintakulttuuria ja tehokasta sisäistä valvontaa.
Lain tarkoituksena on suojella niitä, jotka tuovat ilmi työpaikalla havaittuja väärinkäytöksiä. Lain myötä yli 50 hengen organisaatioilla on velvollisuus perustaa sisäinen ilmoituskanava, jonka kautta väärinkäytöksistä voi raportoida luottamuksellisesti.
Mikään organisaatio ei ole immuuni väärinkäytöksille tai rikkomuksille. Kanavien hiljaisuus saattaa kertoa siitä, ettei kanavista ja ilmoittajien suojelusta ole viestitty riittävän selkeästi. Johdon sitoutuminen sekä henkilöstön tietoisuus kokonaisuudesta on ensiarvoisen tärkeää, jotta ilmoituksia saadaan. Siksi on tärkeää, että ilmoituskanavien käyttämisestä ja ilmoittajansuojelulaista viestitään jatkossakin säännöllisesti. Aktiivinen viestintä ja tiedottaminen ilmoittajansuojelusta ja ilmoituskanavan toiminnasta edistää avointa työilmapiiriä.
Jokaisessa organisaatiossa olisi tärkeää pohtia näitä kysymyksiä: Olemmeko viestineet tarpeeksi selkeästi ilmoittajansuojelulain merkityksestä? Tunnetaanko ilmoituskanavamme tarpeeksi laajasti? Ja ennen kaikkea, onko hiljaisuus merkki ongelmien vai tiedon puutteesta? Ilmoituskanavat ovat parhaimmillaan organisaation arkeen sulautuva osa vastuullista toimintakulttuuria – ei vain yksittäinen pakollinen toimenpide.
Oikeusministeriön ilmoittajansuojelulain koulutushanke tarjoaa maksutonta koulutusta vuoden 2024 loppuun asti. Hankkeen tavoitteena on lisätä organisaatioiden ja niiden työntekijöiden ymmärrystä ilmoittajansuojelulain sisällöstä ja ilmoituskanavien käytöstä.
Tutustu hankkeeseen ja tilaa koulutusta ilmoittajansuojelun koulutushankkeen sivulta.
Ilmoittajansuojelulain koulutushanke on saanut osarahoituksen EU:n ISF-rahastosta.
Kirjoittaja
Mia Kaurila toimii ilmoittajansuojelulain koulutushankkeessa projektikoordinaattorina. Hän organisoi koulutuksia vuoden 2024 aikana ja vastaa hankkeen viestinnästä. Projektiryhmässä työskentelee myös erityisasiantuntija Patrik Härmä.