Hyppää sisältöön

Selvitys kartoittaa keinoja kotoperäisten kielten aseman vahvistamiseksi lainsäädännössä

oikeusministeriö
Julkaisuajankohta 7.5.2024 9.01
Tiedote

Oikeusministeriö on julkaissut selvityksen, joka käsittelee kieliryhmien oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslain näkökulmasta. Kieliryhmillä on laaja liikkumatila kehittää ja ylläpitää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Julkinen valta voi tukea kieliryhmiä esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen ja perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan kautta.

Selvitys käsittelee erityisesti Suomen kotoperäisiä kieliä, joita ovat saamen kielet, romanikieli, karjalan kieli, suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Kyse on lainopillisesta selvityksestä, jossa tarkastellaan, mitä perustuslaissa turvattu oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan tarkoittaa.  Lisäksi selvityksessä kartoitettiin keinoja, joilla kotoperäisten kielten asemaa voitaisiin lainsäädännössä vahvistaa. Perustuslain ohella selvitys tarkastelee kokonaisuutena kansallista lainsäädäntöä ja sen mahdollisia muutostarpeita. Selvityksen mukaan kotoperäisten kielten asemaa voitaisiin lainsäädännössä vahvistaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetuksen sekä tiedotusvälineiden osalta. Myös perustuslain yleinen turvaamisvelvoite tukee kielellisten oikeuksien edistämistä viranomaisten toiminnassa.

Vastuu kielen ja kulttuurin ylläpitämisestä ja kehittämisestä vähemmistöryhmillä 

Vähemmistöryhmillä on laaja liikkumatila ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Julkisella vallalla ei ole yleistä velvoitetta osallistua kaikkien eri kielivähemmistöjen kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien tukemiseen. Keskeistä vähemmistökieliryhmän oikeuksien turvaamisen kannalta on se, edellyttääkö perustuslaki nimenomaisesti, että kieliryhmän kielellisistä oikeuksista säädetään tarkemmin lailla. Perustuslaki edellyttää sääntelyä saamelaisten ja viittomakielisten henkilöiden osalta. Kansainväliset sopimukset mahdollistavat sen, että vähemmistökieliä voidaan turvata keskenään eri tavoin esimerkiksi sen perusteella, kuinka paljon vähemmistökieltä puhutaan.

Selvityksen on tehnyt oikeusministeriön toimeksiannosta julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlberg Itä-Suomen yliopistosta. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan kielellisiä oikeuksia edistetään jatkamalla kansalliskielistrategiassa ja kielipoliittisessa ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamista. Nyt julkaistu selvitys on osa kielipoliittisen ohjelman toimenpiteitä.

Lisätietoja:
Julkisoikeuden apulaisprofessori Maija Dahlberg, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 4423352, [email protected] 
Hallitussihteeri Pamela Sarasmo, oikeusministeriö, p. 0295 150 077, [email protected]

Selvitys kotoperäisten vähemmistökielten valtiosääntöoikeudellisesta asemasta – erityisesti perustuslain 17 §:n 3 momentin sisältö ja tulkinta