Työryhmä ehdottaa lakia Euroopan syyttäjänvirastosta
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että Euroopan syyttäjänvirastosta (EPPO) säädettäisiin laki, joka täydentäisi viraston perustamisesta annettua EU:n asetusta. Lisäksi työryhmä ehdottaa muutoksia muun muassa esitutkintalakiin ja Syyttäjälaitoksesta annettuun lakiin.
EPPO tulee tutkimaan riippumattomana EU:n syyttäjäviranomaisena unionin talousarvioon kohdistuvia rikoksia ja asettamaan rikoksista epäillyt syytteeseen kansallisissa tuomioistuimissa. Virasto perustetaan, jotta voitaisiin torjua nykyistä tehokkaammin esimerkiksi avustuspetoksia ja muita EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia.
Ennen EPPO:n perustamista unionilla ei ole ollut jäsenvaltioita velvoittavaa toimivaltaa puuttua EU:n varoihin kohdistuvien rikosten syytetoimiin. Tällaisten rikosten tutkinta ja syytetoimet ovat kuuluneet yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan.
EPPO:n perustamisesta on annettu vuonna 2017 neuvoston asetus, joka on voimassa Suomessa sellaisenaan. Viraston toimivallasta on säädetty erityisesti ns. unionipetosdirektiivillä, jonka velvoitteet on pantu Suomessa täytäntöön 1.4.2019 voimaan tulleilla laeilla.
Tarkoituksena on, että EPPO aloittaisi toimintansa marraskuussa 2020. EPPO koostuu Luxemburgissa toimivasta keskusvirastosta ja jäsenvaltioissa toimivista riippumattomista valtuutetuista syyttäjistä. Viraston toimintaan osallistuu tämänhetkisen tiedon mukaan alkuvaiheessa 22 jäsenvaltiota.
Laissa säädettäisiin syyttäjien nimeämisestä
Työryhmän ehdottamassa EPPO-laissa säädettäisiin menettelystä, jolla nimetään Suomen kansalliset ehdokkaat Luxemburgissa toimivan Euroopan syyttäjän tehtävään. Kustakin jäsenvaltiosta nimetään yksi Euroopan syyttäjä. Laissa säädettäisiin myös menettelystä, jolla nimetään Suomessa toimivat valtuutetut Euroopan syyttäjät. Työryhmän ehdotuksissa ei esitetä muutoksia syyttäjän ja esitutkintaviranomaisten toimivaltasuhteisiin esitutkinnan järjestämisessä.
Työryhmä ehdottaa selvennettäväksi rikoksen tutkintaan liittyvien pakkokeinojen edellytyksiä asetuksessa tarkoitetuissa rajat ylittävissä tilanteissa. Suomessa toteutettavan pakkokeinon edellytyksenä olisi, että kyseisen pakkokeinon käyttäminen olisi Suomen lain mukaan sallittu vastaavissa olosuhteissa, jos rikos olisi tehty Suomessa. Ehdotuksessa ei esitetä säädettäväksi uusia pakkokeinolajeja tai nykyisten pakkokeinojen sisällön muuttamista.
Lisäksi työryhmä ehdottaa, että EPPO-laissa selvennettäisiin muun muassa esitutkinnan rajoittamisen ja syyteneuvottelun soveltamisen edellytyksiä asetuksessa tarkoitetuissa tilanteissa. Laissa säädettäisiin myös henkilötietojen luovuttamisesta ja viranomaisten tiedonsaantioikeudesta heidän suorittaessaan EPPO-asetuksen mukaisia tehtäviä.
Suomessa arvioidaan tapahtuvan vain vähän EPPO:n toimivaltaan kuuluvia rikoksia. Tulli on arvioinut, että EU:n ulkorajan ylittävästä tuonnista perittävien tullimaksujen välttämisiä ja näiden yrityksiä olisi Suomessa vuosittain noin 50-100.
Työryhmämietintö lähetetään seuraavaksi lausuntokierrokselle. Lakiehdotusten on tarkoitus tulla voimaan EPPO:n aloittaessa toimintansa.
Lisätietoja: yksikön päällikkö Katariina Jahkola, puh. 0295 150 246, sähköposti: [email protected]
lainsäädäntöneuvos Lauri Rautio, puh. 0295 150 380, sähköposti: [email protected]