Ihmiskaupan vastaista työtä tehostetaan koordinaatiota parantamalla

Ihmiskaupan vastaisen työn organisointia ollaan tehostamassa. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä koordinoi työtä valtioneuvoston piirissä. Ministeriryhmä hyväksyi marraskuussa 2013 tehdyn selvityksen pohjalta johtopäätökset, joiden pohjalta työn tehostaminen on käynnistynyt.

Erityisasiantuntija Veli-Pekka Rautava on toiminut ihmiskaupan vastaisen toiminnan poikkihallinnollisena koordinaattorina 1.6. alkaen. Tehtävä on uusi ja se on sijoitettu sisäministeriön poliisiosastolle. Rautavan tehtävänä on sovittaa yhteen poikkihallinnollisia ihmiskaupan torjuntaan liittyviä asioita sekä osallistua tehtävään liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön.

Ihmiskaupan vastainen työ organisoidaan uudelleen

Ajatuksena on, että poikkihallinnollista ihmiskaupan vastaista työtä valmistellaan sihteeristössä, jota johtaa sisäministeriön ihmiskaupan vastaisen toiminnan koordinaattori. Sihteeristöön kootaan eri ministeriöiden virkamiehet, jotka jo nyt ovat tehneet ihmiskaupan vastaista työtä omalla sektorillaan. Sihteeristö raportoi työstään kansliapäällikkötasoiselle ohjausryhmälle.
Sihteeristön työn tueksi kootaan verkosto, johon tulee mukaan laajasti eri kansalaisjärjestöjä ja muita ihmiskaupan vastaisen työn käytännön toimijoita.

Veli-Pekka Rautavan toteaa, että suunniteltu organisointitapa vastaan Norjassa käytössä olevaa mallia. - Lopullinen organisointirakenne hyväksytään sisäisen turvallisuuden ministeriryhmässä. Tulevaa rakennetta on selvitetty syksyn aikana ja toiminta saadaan toivottavasti käyntiin vuoden vaihteen jälkeen, kertoo Rautava.

Ihmiskaupparikollisuus Suomessa

Suomessa havahduttiin ihmiskaupparikollisuuden olemassaoloon runsas kymmenen vuotta sitten, kun Yhdysvallat raportissaan arvioi, että Suomi on ihmiskaupan kauttakulkumaa. Alun epäuskosta päästiin nopeasti ihmiskaupan vastaisen työn ohjelma- ja lainsäädännön valmisteluun. Nyt ollaan jo pitkään oltu tilanteessa, jossa tiedostetaan ihmiskauppa myös Suomea koskevaksi vakavaksi ongelmaksi, joka liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Suomi on sekä kauttakulku- että kohdemaa ihmiskaupassa.

Poliisin tietoon tulee vuosittain alle sata ihmiskauppaan tai siihen liittyviin tekoihin kohdistuvaa rikosepäilyä. Näistä vain osa etenee syytteeseen. Tuomioita Suomessa tulee ihmiskaupasta tai törkeästä ihmiskaupasta korkeintaan kymmenen vuodessa. – Eduskunnassa on vireillä rikoslain muutos, jossa ihmiskauppaa ja paritusta koskevia kriminalisointeja selkeytetään niin, että teot, joissa alistetaan henkilöä ihmiskauppatunnusmerkistön mukaisesti, tulevat myös jatkossa rangaistaviksi ihmiskauppana, toteaa Rautava.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää kehitetään

Sisäministeriössä on käynnissä hanke, jossa kehitetään ihmiskaupan uhrien auttamista koskevaa lainsäädäntöä. Tarkoituksena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyn aikana.

- Ihmiskaupan uhrien auttamisen ketjussa kolmas sektori ja kunnat ovat keskeisessä roolissa. On tärkeää, että saadaan ihmiskauppaan liittyvä ohjeistus ja asiantuntemus kuntoon kaikilla toimijoilla, jotta mahdolliset ihmiskaupan uhrit pystytään myös tunnistamaan ja saamaan avun piiriin.

Globaali ilmiö edellyttää kansainvälistä yhteistyötä

Ihmiskauppakoordinaattori Rautavan tehtävään liittyy keskeisesti myös kansainvälinen yhteistyö sekä Euroopan unionin sisällä että laajemmaltikin. Rautava on jo tavannut EU:n ihmiskauppakoordinaattorin ja on osallistumassa EU:n kansallisten ihmiskaupparaportoijien yhteistyöverkoston tapaamiseen yhdessä vähemmistövaltuutettu Biaudetin kanssa lokakuun lopulla.

- Koska kyseessä on globaali ilmiö, sen ratkaiseminen vaatii globaaleja ratkaisuja. Pitäytyminen pelkästään kansallisessa tai EU-perspektiivissä ei ole mahdollista. Yhteistyötä tehdään myös Euroopan neuvoston ja YK:n puitteissa. Kontaktit ihmiskaupan uhrien lähtömaihin ovat myös tärkeitä, toteaa Rautava.

Lue lisää
► Ihmiskauppa
► Ihmiskaupan uhrien auttamista koskevan lainsäädännön kehittäminen