Sisäministeri Ohisalo on tyytyväinen poliisilta saamaansa selvitykseen
Poliisihallitus pyysi sisäministeri Maria Ohisalon toimeksiannosta poliisilta selvityksen sen toiminnasta 19.10. mielenosoituksesta Helsingin Narinkkatorilla. Poliisihallitus on toimittanut selvityksen ja oman lausuntonsa sisäministerille. Selvityksessä käsitellään myös 14.10. mielenilmausta ja muuta ennakkotietoa, joiden perusteella uhka-arvio muodostettiin. Selvityksen perusteella poliisi on toiminut asianmukaisesti.
- Kiitän seikkaperäisestä selvityksestä. Selvityksen perusteella poliisin ennakkoarvio siitä, että mielenosoituksessa saattaa syntyä järjestyshäiriöitä, oli perusteltu. Selvitys on kattava ja tilanteen kulku sellainen, että poliisilla olisi ollut perusteet keskeyttää mielenosoitus. Olen tyytyväinen siihen, että siihen ei menty, vaan poliisi turvasi kokoontumisoikeuden toteutumisen ja rauhoitti tilanteen rajatummin keinoin. Näin mielenosoitus sai jatkua välikohtauksesta huolimatta, sanoo sisäministeri Maria Ohisalo.
- Kokoontumisoikeus ja sananvapaus ovat tärkeitä arvoja suomalaisessa yhteiskunnassa. Kannustan siihen, että mielenosoittajat neuvottelevat poliisin kanssa etukäteen käytännöistä mielenosoituksessa. Näin voidaan varmistaa mielenosoitusten hyvä sujuminen ilman välikohtauksia jo ennalta. Lisäksi on tärkeää, että Helsingin poliisi on keskustellut mielenosoittajien kanssa myös tapahtuman jälkeen. Vuoropuhelu ja avoimuus ovat avaimia luottamuksen rakentamiseen, ministeri Ohisalo korostaa.
- Poliisin varustautuminen mielenosoitukseen herätti keskustelua. Saadun selvityksen perusteella joukkojenhallintaan erityiskoulutettujen ja -varustettujen poliisien käyttö oli perusteltua perustuen tilaisuuden uhka-arvioon. Raskaampaa varustusta ei käytetä ilman painavia perusteita. Tässäkin tapauksessa varustautuminen oli välttämätöntä yleisön ja poliisin turvallisuuden takaamiseksi, Ohisalo sanoo.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisin tehtävä on turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus järjestää kokouksia ja mielenosoituksia ja osallistua niihin. Samalla poliisin velvollisuus on turvata ihmiset ja ympäristö mielenilmauksissa.
- Kokoontumislain mukaan yleisötilaisuus on järjestettävä rauhanomaisesti, osallistujien ja sivullisten turvallisuutta vaarantamatta. Poliisilla on oikeus antaa ohjeita ja määräyksiä turvallisuuden varmistamiseksi ja näitä määräyksiä on kaikkien noudatettava. Rajoittavia määräyksiä ei koskaan anneta kevyin perustein, korostaa poliisiylijohtaja Kolehmainen.
- Jotta perusoikeudet ja mielenosoittajien, sivullisten ja poliisien turvallisuus voidaan taata, on erittäin tärkeää, että mielenilmauksissa noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä, käydään tapahtumien kulkua ennalta läpi järjestäjien ja poliisin kesken ja viestitään avoimesti, toteavat Ohisalo ja Kolehmainen.
Poliisin varautuminen ja tapahtumien kulku
Poliisin varautuminen ja varustautuminen 19.10. mielenosoitukseen perustui pitkälti siihen, että edellisessä 14.10. mielenosoituksessa mielenosoittajat eivät noudattaneet poliisin ohjeita ja määräyksiä. 14.10. mielenosoituksessa oli aiheutettu vaaratilanteita ajamalla autolla väkijoukon keskellä ja heittämällä kiviä. Paikalle jouduttiin hälyttämään kaikki vapaana olleet poliisipartiot, jotta tilanne saatiin hallintaan. Vaikka näiden kahden mielenosoituksen järjestävä organisaatio oli eri, oli järjestelyistä vastuussa osittain samoja henkilöitä. Selvityksen perusteella joukkojenhallintaan erityiskoulutetun ja -varustetun joukkojenhallintayksikön (JOUHA) käyttö mielenosoituksen turvallisuuden varmistamisessa oli perusteltua.
Selvityksen perusteella ajoneuvon kieltäminen 19.10. kulkueessa oli perusteltu toimenpide. Samaa autoa oli käytetty myös 14.10. mielenosoituksessa.
Mielenosoituksen järjestäjä ei ilmoittanut etukäteen, että kulkueeseen tuodaan henkilöauto. Paikan päällä poliisi oli useaan kertaan kieltänyt ajoneuvon käytön väkijoukon keskellä turvallisuussyistä. Järjestäjät ilmoittivat, etteivät he aio noudattaa poliisin määräystä ja ajoneuvo ajettiin Narinkkatorille. Poliisi oli useaan kertaan käskenyt kuljettajaa pysäyttämään ajoneuvon, mutta käskyjä ei toteltu. Poliisi pyrki estämään ajoneuvon liikkumisen ajamalla poliisiauton sen eteen, mutta mielenosoittajien ajoneuvo pyrki kiertämään poliisiauton ajamalla keskellä väkijoukkoa. Tästä syystä poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin ajoneuvon pysäyttämiseksi.
Samaan aikaan kielletyn ajoneuvon pysäyttämistä yrittäneen poliisiauton eteen tuli mielenosoittaja, joka esti poliisiauton liikkumisen. Poliisin käskyistä huolimatta mielenosoittaja käytti voimakasta vastarintaa, kaatoi yhden poliisin maahan ja tarttui toisen poliisin kaulassa roikkuvaan projektiililaukaisimeen. Maahan kaadettu poliisi loukkaantui tilanteessa. Tämän jälkeen mielenosoittajan jalkaan käytettiin etälamautinta, jolloin henkilö päästi irti poliisin laukaisimesta.
Selvityksen perusteella etälamauttimen käyttö yhtä mielenosoittajaa vastaan oli lievin ja tarkoituksenmukaisin keino kyseisessä tilanteessa.
Kurdien edustajat ja Helsingin poliisi ovat jälkikäteen käyneet keskusteluja tilanteista pyrkimyksenä välttää tilanteen kärjistyminen vastaavalla tavalla myöhemmissä mielenosoituksissa.
Lisätietoja:
sisäministeri Ohisalon erityisavustaja Jarno Lappalainen, p. 040 053 6973