Sisäministerit keskustelevat muuttoliikkeen hallinnasta, varautumisesta ja rajaturvallisuudesta
EU-maiden sisäministerit kokoontuvat 12.12. Brysseliin oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon. Ministereiden asialistalla on muun muassa muuttoliikkeeseen vastaamiseen sekä rajaturvallisuuteen liittyviä asioita. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Mari Rantanen.
Sisäministerit keskustelevat muuttoliikkeeseen liittyvistä innovatiivisista ratkaisuista, kuten kolmansiin maihin sijoitettavista paluukeskuksista. Paluukeskuksiin liittyy yhä useita selvitettäviä kysymyksiä. Työtä innovatiivisten ratkaisujen eteen onkin edelleen jatkettava ja konkretisoitava.
– Paluiden tehostaminen on yksi Suomen prioriteeteista, ja se vaatii tuekseen kattavat kumppanuudet keskeisten kolmansien maiden kanssa. Meillä on kumppanuuksien rakentamiseksi käytössä useita työkaluja, mukaan lukien EU:n yhteinen vipuvoima viisumi-, kehitys- ja kauppapolitiikassa. Näitä työkaluja on käytettävä EU:ssa suunnitelmallisemmin, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Paluiden tehostamisen rinnalla on yhä panostettava myös muuttoliikepaineen vähentämiseen. Tässä keskeisenä toimena on ihmissalakuljetukseen puuttuminen erityisesti lähtö- ja kauttakulkumaissa.
Varautumisunioni edellyttää ajattelutavan muutosta
Kokouksessa esillä on myös EU:n yhteinen varautuminen kriiseihin. Suomi on tehnyt EU:lle ehdotuksen varautumisunionistrategian luomisesta, ja Euroopan komission odotetaan antavan strategian keväällä 2025. Hyvän pohjan strategialle tarjoaa presidentti Sauli Niinistön laatima raportti siviili- ja sotilaallisen varautumisen ja valmiuden parantamisesta Euroopassa.
– Suomessa katsomme kokonaisturvallisuusmallimme mukaisesti, että eri toimijoilla on roolinsa varautumisessa. Varautumisunionissa onkin kyse kokonaisesta ajattelutavan muutoksesta. Turvallisuusnäkökohdat täytyy huomioida EU:n kaikilla politiikka-aloilla, ministeri Rantanen sanoo.
Tukea välineellistetyn maahantulon kohteeksi joutuneille jäsenmaille
Komissio hyväksyi keskiviikkona 11.12. tiedonannon, jonka tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita torjumaan maahantulon välineellistämisen aiheuttamia hybridiuhkia ja vahvistamaan turvallisuutta EU:n ulkorajoilla.
– On tärkeää, että komissio on ottanut huomioon muuttuvan tilanteen ulkorajoillamme ja pyrkii tukemaan Suomea ja muita välineellistetyn maahantulon kohteeksi joutuneita jäsenmaita. Välineellistämisen avulla kyseenalaistetaan ensisijaisesti toiminnan kohteeksi joutuvien maiden suvereniteettia ja kansallista turvallisuutta, mutta myös yhteisten ulkorajojemme kestävyyttä ja koko unionin sisäistä turvallisuutta, sanoo ministeri Rantanen.
Tiedonannon yhteydessä komissio myönsi useille maille myös lisärahoitusta, jonka tarkoitus on vahvistaa Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisten rajojen valvontaa. Suomi saa EU:n rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä (BMVI) 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta itärajan valvonnan vahvistamiseen.
Lisätietoja:
ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, p. 040 720 2216, [email protected]
sisäministeriön viestintä, [email protected] (ministerin haastattelupyynnöt)