Sisäministerit keskustelevat ulkorajavalvonnan kehittämisestä ja ulkoisten konfliktien vaikutuksista EU:hun
EU-maiden sisäministerit kokoontuvat Luxembourgiin oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon 10.10. Ministerit keskustelevat muun muassa ulkoisten konfliktien vaikutuksista EU:hun ja ulkorajavalvonnan kehittämisestä. Suomea kokouksessa edustaa liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne.
Sisäministerit keskustelevat Schengen-alueen yleistilanteesta ja Schengen-syklin 2024-2025 prioriteettien toimeenpanosta. Erityisesti tarkoituksena on keskustella ulkorajavalvonnan häiriönsietokyvyn parantamisesta.
-Suomi tukee toimia, joilla konkreettisesti kehitetään ja edistetään Schengen-alueen toimivuutta ja turvallisuutta muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Näemme, että Frontexin toimintakykyä ja mandaattia voisi kehittää vielä enemmän. On tärkeää, että EU-maat voivat hyödyntää Frontexin pysyviä joukkoja joustavasti esimerkiksi laajamittaisen maahantulon tilanteissa, toteaa ministeri Ranne.
-Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton pisin ulkoraja Venäjän kanssa ja näin ollen äärettömän tärkeä koko Euroopalle, hän jatkaa.
Lähi-idän konflikti ja Ukrainan tilanne ministereiden asialistalla
Kokouksessaan ministerit keskustelevat myös EU:n ulkopuolella käynnissä olevien konfliktien vaikutuksista Euroopan unionille. EU:n puolivuosittain julkaistavan terrorismin uhka-arvion mukaan Lähi-idässä käynnissä oleva konflikti on lisännyt uhkaa EU:n sisäiselle turvallisuudelle.
-EU:n ulkopuolisten konfliktien vaikutusta Suomen kansalliseen ja sisäiseen turvallisuuteen arvioidaan jatkuvasti. Meidän on varauduttava siihen, että Eurooppaan kohdistuu muuttoliikepaine, jolla voi olla vaikutuksia sisäiselle turvallisuudellemme. Suomi on hereillä ja tekee tiivistä yhteistyötä Suomeen kohdistuvien uhkien torjumiseksi kansainvälisesti ja kansallisesti, sanoo ministeri Ranne.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kestänyt jo kaksi ja puoli vuotta. Venäjän hyökkäys kohdistuu Ukrainaan, mutta myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan.
-Jatkamme Ukrainan tukemista niin poliittisesti, taloudellisesti kuin sotilaallisesti niin kauan kuin tilanne vaatii. Tavoitteena on myös lisätä siviilimateriaaliapua, jonka tarve talven lähestyessä kasvaa. Tiivistetysti voisi todeta, että Ukraina tarvitsee paitsi tykkejä, myös soppatykkejä, hän sanoo.
EU:n paluupolitiikkaa tehostettava
Lisäksi sisäministerit jatkavat keskustelua EU:n paluupolitiikan tehostamisesta. Tarkoituksena on keskittyä palautusten turvallisuusnäkökohtiin, ulkoiseen ulottuvuuteen (yhteistyö kolmansien maiden kanssa) ja relevantin EU-lainsäädännön kehittämiseen.
Lisätietoja:
ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri, p. 040 720 22 16, [email protected]