Suomen kansalaisuuden saamista tiukennetaan – vaadittu asumisaika pitenee
Suomen kansalaisuuden edellytyksenä olevaa asumisaikaa pidennetään nykyisestä viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen 1.10. alkaen. Näin korostetaan onnistunutta kotoutumista kansalaisuuden saamisen edellytyksenä. Lisäksi mahdollistetaan turvallisuusnäkökohtien huomioiminen entistä paremmin. Asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu Suomessa.
Hallitus esitti 4. heinäkuuta vahvistettavaksi kansalaisuuslain muutoksen. Tasavallan presidentin on määrä vahvistaa laki perjantaina.
Hallitusohjelmassa on tavoitteena tiukentaa Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja ja kannustaa maahan muuttaneita kotoutumaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Uudistus toteutetaan vaiheittain kolmessa lakihankkeessa.
Nyt ensimmäisenä pidennetään asumisaikaa, joka on yhtenä edellytyksenä sille, että kansalaisuus voidaan myöntää hakemuksen perusteella. Seuraavaksi tiukennetaan kansalaisuuslain nuhteettomuus- ja toimeentuloedellytyksiä sekä otetaan käyttöön kansalaisuuskoe. Jälkimmäiset hallituksen esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syyskaudella 2024 ja kevätkaudella 2025.
Asumisajan pidennys koskee myös kansainvälistä suojelua saavia hakijoita. Asumisajasta ei siis voi poiketa kansainvälisen suojelun saamisen perusteella. Näiden henkilöiden kansalaisuushakemus käsitellään kuitenkin kiireellisenä. Päätös on tehtävä viimeistään vuoden kuluessa hakemuksen jättämisestä.
Jatkossa 15 vuotta täyttäneeltä lapselta, Suomen kansalaisen puolisolta, kansalaisuudettomalta henkilöltä ja kielitaitoedellytyksen täyttävältä hakijalta edellytetään viiden vuoden asumisaikaa nykyisen neljän vuoden sijasta. Pohjoismaan kansalaisilta ja Suomen edustuston työntekijän puolisolta edellytetään nykyiseen tapaan kahden vuoden asumisaikaa.
Muutoksia turvapaikanhakijana tulleiden asumisajan laskemiseen
Lain tultua voimaan asumisaikaa laskettaessa hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Turvapaikkahakemuksen käsittelyyn kulunutta aikaa ei siis enää lasketa mukaan asumisaikaan. Suomesta kansainvälistä suojelua saavien asumisajan laskeminen alkaa siitä, kun oleskelulupa on myönnetty.
Ilman oleskelulupaa Suomessa oleskeltua aikaa tai osaa siitä ei missään tilanteessa oteta enää huomioon asumisaikaa laskettaessa. Hakijan ikä, terveydentila tai näihin verrattava syy ei ole enää peruste hyväksyä ilman lupaa oleskeltua aikaa.
Myös asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrä vähentyy. Koko asumisaikana ulkomailla oleskelua saa olla yhteensä yhden vuoden verran, ja tästä kansalaistamista edeltävän vuoden aikana enintään kolme kuukautta. Tavoitteena on, että kansalaisuuden saava hakija asuu tosiasiallisesti Suomessa.
Suomessa kansalaistettiin hakemuksesta vuonna 2023 yhteensä 11 594 henkilöä. Kansalaistamista varten vaadittavan asumisajan pidentämisen arvioidaan koskevan mahdollisesti noin 10 000 henkilöä vuodessa.
Lisätietoja:
Hanna Pihkanen, erityisasiantuntija, p. 0295 488 217, [email protected]