Hyppää sisältöön

Maahanmuuton tilannekatsaus 1/2021:
Suomen väestö monimuotoistuu – vaihtelua on alueittain

sisäministeriö
Julkaisuajankohta 13.4.2021 11.17
Uutinen
Poikia pelaamassa jalkapalloa.

Maahanmuutto on monipuolisempi ilmiö kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää ja välttämätöntä Suomen taloudelliselle huoltosuhteelle. Kotouttajina kunnilla on tärkeä rooli Suomen elinvoimaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Toistaiseksi ulkomaalaistaustaisen väestön jakautumisessa on suuria eroja alueiden ja kuntien välillä.

Maahanmuutto nykyisessä laajuudessaan on Suomessa melko uusi asia, ja ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on kansainvälisessä vertailussa yhä pieni. Vuonna 2019 Suomessa eli yhteensä 423 500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joka on noin 8 % koko väestöstä. Yleisimpiä taustamaita olivat entinen Neuvostoliitto, Viro, Irak, Somalia ja entinen Jugoslavia.

Viime vuosina maahanmuutto on kannatellut Suomen väestönkasvua, sillä syntyvyys on Suomessa matalalla tasolla. Vuonna 2020 Suomen väkiluku kasvoikin juuri muuttovoiton ansiosta 10 854 hengellä. Muuttovoitto Suomeen tasapainottaa väestön ikärakennetta, koska ulkomaalaistaustaiset ovat keskimäärin suomalaista väestöä nuorempia.

Vuonna 1990 Suomessa oli noin 38 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista vajaat 5 000 oli syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisten määrä on noussut tasaisesti. Vuonna 2019 Suomessa oli noin 423 000 ulkomaalaistaustaista, joista vajaat 72 000 oli syntynyt Suomessa. Lähde: Tilastokeskus.

Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisiksi katsotaan lisäksi ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. Myös Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia.

Suomeen muutetaan eniten työn, perheen ja opiskelun vuoksi

Julkisessa keskustelussa korostuvat usein etenkin turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset, mutta kansainväliseen suojeluun perustuva maahanmuutto muodostaa valtakunnallisesti vain pienen osan kokonaisuudesta. Viime vuosina oleskeluluvan on kansainvälisen suojelun perusteella saanut 3 000–4 000 henkilöä vuosittain. Luku sisältää sekä turvapaikan saaneet että kiintiöpakolaisina maahan tulleet.

Yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen ovat työ, perhe ja opiskelu. Vuonna 2020 Maahanmuuttovirasto myönsi kaikkiaan noin 21 000 ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen. 

Vuonna 2020 Maahanmuuttovirasto myönsi ensimmäisiä oleskelulupia eniten työn perusteella: kausityötodistukset mukaan luettuna työperäisten lupien osuus oli 47,1 %. Muita yleisiä myönnettyjen oleskelulupien perusteita olivat perheside, 20,1 %, ja opiskelu, 7,5 %. Kansainvälistä suojelua saavien ja kiintiöpakolaisten osuus myönnetyistä luvista oli 6,4 %. EU-kansalaisten rekisteröintien osuus puolestaan oli 17,9 %. Lähde: Maahanmuuttovirasto.

Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy Uudellemaalle

Maahanmuuttajien alueellisessa sijoittumisessa on vaihtelua. Ulkomaalaistaustainen väestö keskittyy vahvasti Uudellemaalle, jossa asuu noin puolet kaikista Suomen ulkomaalaistaustaisista. 

Uudenmaan väestöstä 14,2 % oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2019. Maakunnista Etelä-Pohjanmaalla ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä oli suhteellisesti pienin, 2,4 %.

Vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten osuus maakunnan väestöstä oli suurin Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Seuravaksi eniten ulkomaalaistaustaisia oli Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaan maakunnassa. Lähde: Tilastokeskus.

Kunnittain tarkasteltaessa ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuonna 2019 suuri erityisesti Vantaalla, Espoossa, Helsingissä, Närpiössä, useissa Ahvenanmaan kunnissa, Pohjanmaan Korsnäsissä ja Turussa. Määrällisesti eniten ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä, jossa asuu neljäsosa koko Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä.

Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät asuinkunnat vuonna 2019 olivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Lahti, Jyväskylä, Vaasa, Lappeenranta, Kotka, Kuopio ja Kerava. Lähde: Tilastokeskus.

Noin 200 kunnassa eli yli puolessa Suomen kunnista ulkomaalaistaustaisten osuus oli alle 3 % kunnan väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia oli vähiten Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kunnissa.

Eri alueille muutetaan eri maista ja syistä

Runsasväkisellä pääkaupunkiseudulla asuu ihmisiä miltei kaikkialta maailmasta. Vuonna 2018 pääkaupunkiseudulla asuvista maahanmuuttajista reilut 30 % oli lähtöisin Aasiasta ja noin 25 % Euroopasta. Afrikkalaistaustaisia oli 14 % ja Pohjois- tai Etelä-Amerikasta tulleita noin 4 %. 

Usein alueen sijainti itsessään vaikuttaa paljon siihen, mistä maista sille muutetaan. Esimerkiksi Itä-Suomessa ulkomaalaistaustaiset ovat useimmiten venäläistaustaisia ja Länsi-Suomessa ruotsalaistaustaisia.

Kun tarkastellaan eri kuntien suurimpia vähemmistöryhmiä syntymämaan mukaan, useimmissa Pohjois- ja Länsi-Suomen kunnissa suurin vähemmistöryhmä ovat ruotsalaistaustaiset. Monissa Varsinais- ja Itä-Suomen kunnissa yleisin vähemmistöryhmä ovat entisessä Neuvostoliitossa syntyneet. Useissa Uudenmaan kunnissa virolaistaustaiset ovat suurin vähemmistöryhmä. Tilastokeskuksen tiedot ovat vuodelta 2018. Lähde: Nordregio.

Eri alueilla väestön monimuotoisuutta selittävät myös esimerkiksi suuret kansainväliset yritykset, korkeakoulumahdollisuudet, maatalous- ja kausityöalat, vastaanottokeskusten sijainti sekä kuntien päätökset ottaa vastaan kiintiöpakolaisia.

Suomen elinvoimaisuuden ylläpitoon tarvitaan maahanmuuttoa

Tulevina vuosina Suomen taloudellisen huoltosuhteen odotetaan heikentyvän merkittävästi. Siksi maahanmuuttoa pidetään keskeisenä tekijänä Suomen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.

Eri selvityksissä osaajien saatavuus on tunnistettu yhdeksi suomalaisyritysten suurimmista haasteista kasvussa ja kansainvälistymisessä. Yritykset tarvitsevat enemmän osaajia kuin Suomesta tällä hetkellä löytyy.

Eniten osaajien tarvetta on tunnistettu muun muassa ICT-, teollisuus-, puhtaanapito- ja hoiva-aloilla. Esimerkiksi julkisen alan eläkevakuuttaja Keva arvioi, että Suomessa olisi jo nyt tarve yli 8 000 sairaanhoitajalle.

Kunnilla on tärkeä rooli elinvoimaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisessä

Maahanmuutto voidaan nähdä yhtenä mahdollisuutena vahvistaa myös kuntien elinvoimaisuutta. Kunnilla on vuorostaan tärkeä tehtävä maahanmuuttajien kotouttamisessa, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistamisessa sekä eri väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämisessä. Kuntapolitiikassa tehdään siis merkittäviä ratkaisuja Suomen elinvoimaisuuden tukemiseksi sekä tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen Suomen edistämiseksi.

Kotouttaminen on hyödyllistä sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta. Vaikka kotouttamisella on kustannuksensa, kotouttamispalveluiden puute maksaa niitä enemmän. Kotouttamistoimenpiteiden on havaittu parantavan maahanmuuttajien työllisyyttä ja ansiotasoa merkittävästi. Mitä paremmin Suomeen oleskeluluvan saaneet työllistyvät, sitä enemmän he maksavat veroja ja osaltaan rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa. 

Valtiovarainministeriön arvion mukaan maahanmuutto pienentää julkisen talouden kestävyysvajetta 0,5 %-yksikköä, jos muuttajien määrä ja työllisyysaste pysyvät nykytasolla. Maahanmuutto voi tulijoiden ikärakenteen takia parantaa Suomen taloudellista huoltosuhdetta, vaikka työllisyysaste jäisi kantaväestöä alhaisemmaksi.

Tietoa maahanmuuton tilannekatsauksesta

Maahanmuuton tilannekatsaus selventää maahanmuuttoa koskevia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä. Tilannekatsaus ilmestyi aiemmin laajana julkaisuna 1–2 kertaa vuodessa. Jatkossa katsaukset ovat teemakohtaisia, ja niitä julkaistaan noin neljästi vuodessa verkkouutisina. Aineisto kootaan sisäministeriön maahanmuutto-osastolla. 

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Anna Rundgren, p. 0295 488 324, [email protected]