Elinkeinoministeri: Budjettiriihestä ratkaisuja sähkön hinnan nousun hillintään, puhtaaseen energiaan, itäisen Suomen elinvoiman lisäämiseen ja TKI-rahoitukseen

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimenpiteillä tuetaan talouskasvua, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Keskeisiä tavoitteita on turvata ennakoitava investointiympäristö, edistää työpanoksen täysimääräistä hyödyntämistä ja tuottavuuskasvua, tukea puhtaan teknologian investointeja sekä vahvistaa energiaomavaraisuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan määräraha vuodelle 2023 on yhteensä 3,7 miljardia euroa, mikä on hieman enemmän kuin kuluvana vuonna. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kohdentuu EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanoon liittyen 51 miljoonaa euron valtuus. 

Nopeita ratkaisuja sähkön hinnan nousun hillintään

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut Euroopan energiansaantiin ja energian hintaan. Paluuta vanhoihin hintoihin ei todennäköisesti ole piakkoin tapahtumassa. Näistä syistä hallitus on budjettiriihessä sopinut laajasta paketista, joilla energian hinnan nousun vaikutuksiin pystytään vaikuttamaan.

Hallitus päätti laskea sähkön arvonlisäveroa 10 prosenttiin määräaikaisesti joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Tällä pyritään hillitsemään nousevien energiakustannusten vaikutusta suomalaisten arkeen. Tämän lisäksi hallitus valmistelee EU-tasoista poikkeusta laskea sähkön arvonlisävero 10-prosenttia alemmaksi.

Alv-alennuksen lisäksi hallitus toteuttaa määräaikaisen sähkövähennyksen kotitalousvähennyksen yhteyteen, jolla tuetaan erityisesti heitä, joiden sähkökustannukset nousevat tulevana talvena kohtuuttoman paljon. Tavoitteena on, että verovelvollinen voi hakea verokortin, jossa vähennys otetaan ennakkopidätystä laskettaessa huomioon. Vähennyksen lisäksi hallitus toteuttaa sähkötuen, joka kohdistuu heille, joilla ei ole mahdollisuutta sähkövähennykseen.

Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajien asumistuen lämmitysnormia sekä omakotitalon hoitonormia nostetaan 57 %. Hallitus myös tekee komissiolle aloitteen sähköpörssin enimmäishinnan tarjousten alentamiseksi

”Tarvitsemme tässä tilanteessa nopeita keinoja, ja sähköenergian arvonlisäveron alentaminen 10 prosenttiin on nyt sellainen”, kommentoi elinkeinoministeri Mika Lintilä. 

Kotitalouksien sähkövähennys kohtelee reilusti heitä, joiden sähkölasku esimerkiksi omakotitalon lämmityksen takia kohoaa kohtuuttomaksi.

Pienituloisimmille määräaikainen sähkötuki tuo helpotusta tilanteeseen.

”Kyseessä on siis monin tavoin oikeudenmukainen paketti, jolla pidetään huolta kodeista ja ihmisten arjesta”, elinkeinoministeri Lintilä ynnää sähkön hintaa hillitsevät toimet.

Siirtymää puhtaaseen energiaan tuetaan

Siirtymä fossiilisista energialähteistä uusiutuvaan energiaan on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Pidempiaikainen muutos edellyttää suuria investointeja energia- ja teollisuuslaitoksiin sekä siirtoyhteyksiin.

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiantuotannossa ja -käytössä sekä teollisuudessa on
keskeisessä osassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä.

Siirtymää puhtaaseen energiaan tuetaan 315 miljoonan euron varauksella energiatukeen. Valtuuteen sisältyy 62 miljoonaa euroa Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoitusta, mikä kohdistuu investointeihin energia-infrastruktuureihin, uuteen energiateknologiaan, vähähiiliseen vetyyn sekä teollisuuden sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen. Lisäksi valtuutta korottaa 225 miljoonalla eurolla energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi tehdyt panostukset.

Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukeen varataan 150 miljoonaa euroa.
Sähköistämistuella korvataan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia aloille, joiden katsotaan olevan erityisen alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille. Sähköistämistuen tavoitteena on ehkäistä riskiä hiilivuodolle, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. Toiminnanharjoittajan on käytettävä vähintään 50 prosenttia myönnetystä tuesta kehittämistoimiin, jolla ne edistävät toimintansa muuttumista hiilineutraalimmaksi.

Vahvistusta itäisen Suomen elinvoimaan

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kesäkuussa valtiosihteerityöryhmän, jonka tehtävänä on ollut selvittää, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut itäisen Suomen talouteen ja millaisia toimenpiteitä alueen elinvoiman vahvistamiseksi tarvitaan. Venäjän Ukrainassa aloittamasta sodasta aiheutuvien aluetaloudellisten ongelmien arvioidaan olevan monin osin vasta edessäpäin, ja niihin liittyy paljon epävarmuutta. Ensivaiheessa suoria vaikutuksia näyttäisi kohdistuvan erityisesti itäiseen Suomeen.

”Venäjän hyökkäysota vaikuttaa erityisen rankalla tavalla itäisen Suomen alueella. Siksi päätimme budjettiriihessä laajasta kokonaisuudesta, jolla pyrimme lisäämään itäisen Suomen elinvoimaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä tässä vaikeassa tilanteessa”, kertoo elinkeinoministeri Lintilä.

Itäisen Suomen elinvoimaa lisätään panostamalla esimerkiksi ratahankkeisiin, koulutukseen, matkailuun ja yrityksen kehittämisavustuksiin. Osaavan työvoiman saatavuutta kehitetään ja alueen saavutettavuutta parannetaan. Vuoden 2023 talousarvioon esitetään noin 56 miljoonaa euroa itäisen Suomen ja sitä kautta koko Suomen elinvoimasta ja kilpailukyvystä huolehtimiseen.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta

Julkisella tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella kannustetaan yrityksiä, tutkimusorganisaatioita ja julkisia palvelujen tuottajia elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rohkeaa uudistumista sekä talouskasvua tukevaan TKI-toimintaan. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä hallitusohjelman ja tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tiekartan mukaisesti.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen Business Finlandille varataan 470 miljoonan euron valtuus, joka sisältää 10 miljoonan euron valtuuden lisäyksen audiovisuaalisen tuotantotuen jatkamiseen vuonna 2023. Kannustimen avulla pyritään houkuttelemaan ulkomaisia tuotantoyhtiöitä toteuttamaan tuotantoja Suomessa ja edistämään erityisesti kansainvälisesti rahoitettuja hankkeita.

Alueelliseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen varataan 10 miljoonan euron valtuus yritysten kehittämishankkeiden tukeminen -momentille. Rahoitusta kohdennetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöhön yritysten kanssa. Lisäksi rahoitusta kohdennetaan pienten yritysten, arvoverkostoissa toimivien pk-yritysten ja tutkimuslähtöisten aloittavien yritysten innovaatiotoimintaan sekä olemassa olevien teknologioiden ja uusien ratkaisujen nykyistä nopeampaan hyödyntämiseen.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin valtiosihteeri Ann-Mari Kemell, p. 029 504 7332
elinkeinoministerin erityisavustaja Matias Ollila, p. 029 504 7412
johtaja Jukka Nummikoski, TEM, p. 029 504 7333