EU:n energiaministerit keskustelevat huoltovarmuudesta ja talouden elpymisestä

EU:n energiaministerit keskustelevat 28.4.2020 koronavirusepidemian edellyttämistä toimista energiasektorilla. Neuvoston epävirallisen kokouksen näkökulmina ovat erityisesti huoltovalmiuden vahvistaminen sekä akuutista kriisistä elpyminen ja talouden toipuminen. Suomea videokokouksessa edustaa elinkeinoministeri Mika Lintilän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen.

Korona-keskustelun jälkeen komissio antaa katsauksen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien (NECP) sekä pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategioiden tilanteesta.

Energiasektorin huoltovarmuuden vahvistaminen

Puheenjohtajamaa Kroatian tausta-asiakirja peräänkuuluttaa jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta huoltovarmuuden takaamisessa. Tällä tarkoitetaan mahdollisen energiahätätilan lisäksi jäsenvaltioiden yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa kriisien ehkäisemiseksi. Puheenjohtajan mukaan nyt on aika pohtia valmiustoimenpiteitä erilaisia skenaarioita varten.

Energiasektorin toimivuus on koko yhteiskunnan kannalta olennaisen tärkeää. Suomi korostaakin, että varautumalla on tärkeää varmistaa yhteiskunnan keskeisten toimintojen kuten lämmityksen, viestinnän ja liikenteen jatkuminen.  

Suomi muistuttaa vapaan liikkuvuuden periaatteesta myös kriisitilanteessa. Erityisesti kriittisten ammattien harjoittajien liikkumisen rajojen yli on oltava esteetöntä myös näissä olosuhteissa. Tuotantolaitokset tarvitsevat osaavaa ulkomaista työvoimaa esimerkiksi vuosihuoltojen yhteydessä, ja pienemmätkin alan toimijat ovat osin riippuvaisia ulkomaisesta työvoimasta erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Myös varaosien ja muiden tärkeiden komponenttien saatavuus on pystyttävä varmistamaan.

Energiasektori tukemassa EU:n nopeaa ja tehokasta toipumista

Puheenjohtajan tausta-asiakirja tunnistaa likviditeetti- ja investointitukien ohessa kolmenlaisia aloitteita toipumista edistäviksi toimenpiteiksi: 1. peruskorjausaalto, 2. uusiutuvan energian projektit ja välttämätön infrastruktuuri sekä 3. oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi.  Tausta-aineistossa kysytään, miten nämä aloitteet voisivat auttaa EU-alueen nopeaan ja tehokkaaseen elpymiseen.

Suomi toteaa, että kriisin aikaan jäsenvaltioiden energiajärjestelmät ja EU:n sähkö- ja kaasuverkot ovat toimineet pääosin normaalisti varmistaen mm. terveydenhuollon ja yhteiskunnalle välttämättömien toimialojen toimintaedellytykset. Hyvin toimivat energiamarkkinat sekä EU:n energiaunioni vahvistavat Euroopan talouden mahdollisuuksia toipua kriisistä.

Luotettavan energia-alan toimintaympäristön turvaaminen on tärkeää sekä huoltovarmuuden että talouden elpymisen kannalta. Toimitusvarma, kustannustehokas ja vähäpäästöinen energiajärjestelmä on taloudelle erittäin tärkeä tilanteessa, jossa talouden riskit ovat korkeat. Energiatuotteiden markkinaehtoisesti alhaiset hinnat vähentävät kuluttajien ja elinkeinoelämän kustannuksia auttaen koko talouden selviytymistä.

Taloutta elvyttävät julkiset investoinnit tulee mahdollisuuksien mukaan suunnata energiajärjestelmää ja teollisuuden kilpailukykyä pitkäjänteisesti kehittäviin hankkeisiin, jotka mahdollistavat kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamisen. Energiatehokkuusinvestoinnit ovat esimerkki toimista, jotka edistävät taloutta sekä pidemmälä että lyhyemmällä aikavälillä.

Energiasisämarkkinoiden aktiivinen kehittäminen verkkoinvestointien avulla on keskeinen tapa tehostaa markkinoita, parantaa toimitus- ja huoltovarmuutta sekä edistää uusiutuvan energian kasvavaa käyttöä.

Kriisit johtavat tyypillisesti talouden osittaiseen uudistumiseen ja uusien liiketoimintamallien syntymiseen ja käyttöönottoon. EU:n tulee investoida pitkäjänteisesti energia-alan tutkimukseen ja innovaatioihin. Näitä voivat olla esimerkiksi ns. Power-to-X-ratkaisut, energianvarastointi, digitaaliset energiaratkaisut sekä kiertotalous.

Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518
erityisasiantuntija Sanna Ek-Husson, UM/EUE, Bryssel puh. +32 470 206 178
asiantuntija Eero Karjalainen, TEM, puh. 050 501 7746
elinkeinoministerin virkamiessihteeri (EU- ja kv-asiat) Nina Alatalo, TEM, puh. 050 431 8015