Komissiolta ehdotus työolojen parantamisesta alustatyössä

Euroopan komissio antoi 9.12.2021 direktiiviehdotuksen työolojen parantamisesta alustatyössä. Ehdotus sisältää säännökset alustatyötä tekevien työoikeudellisen aseman määrittämisestä sekä alustatyötä koskevia muita vaatimuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö alkaa arvioida ehdotusten suhdetta Suomen lainsäädäntöön.

Alustatyöllä tarkoitetaan työtä, jota yritykset välittävät työntekijöille tai itsensätyöllistäjille digitaalisten alustojen kautta. Asiakkaille voidaan tarjota esimerkiksi ruoan ja tavaroiden kuljetusta tai palveluita verkon välityksellä.

Komissio ehdottaa työsuhdeolettamaa alustatyöhön

Komission tavoitteena on varmistaa, että alustojen kautta työskentelevät pääsevät osallisiksi heille kuuluvista työntekijöiden oikeuksista ja sosiaalietuuksista. Direktiiviehdotuksessa luetellaan kriteerit, joiden perusteella määriteltäisiin, oletettaisiinko alustatyön tapahtuvan työsuhteessa. Jos viidestä kriteeristä vähintään kaksi täyttyisi, alustan kautta työskentelevien oletettaisiin olevan työsuhteessa (ns. työsuhdeolettama). Tällöin heille kuuluisivat työsuhteeseen liittyvät oikeudet ja etuudet, kuten palkallinen loma ja sairausetuudet. Alustayrityksillä olisi oikeus kiistää tai riitauttaa olettamaan perustuva työnantaja-asemansa oikeudellisessa tai hallinnollisessa prosessissa. Myös työn suorittajan olisi mahdollista saattaa oikeussuhteen luonne arvioitavaksi.

Suomessa ei ole käytössä työsuhdeolettamaa, vaan työsuhteen olemassaolo ratkaistaan työsopimuslaissa pakottavalla tavalla säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien pohjalta. 

Komissio esittää lisäksi uusia oikeuksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tilanteissa, joissa hyödynnetään niin sanottua algoritmijohtamista. Sillä viitataan automatisoitujen järjestelmien hyödyntämiseen esimiestyön apuna tai korvaajana. Direktiivillä varmistettaisiin, että sovittujen työolojen noudattamista valvoisi ihminen. Lisäksi työn suorittajalle annettaisiin oikeus riitauttaa automaattisesti tuotetut päätökset. 

Direktiiviehdotukseen sisältyy myös ehdotuksia, jotka liittyvät sääntöjen valvontaan, läpinäkyvyyteen ja jäljitettävyyteen.

Lisäksi komissio on aloittanut 24.2.2022 päättyvän julkisen kuulemisen suuntaviivaluonnoksesta, jossa käsitellään EU:n kilpailuoikeuden soveltamista palveluja tarjoavien yksinyrittäjien työoloja koskeviin työehtosopimuksiin. Suuntaviivojen tarkoituksena on selkeyttää olosuhteita, joissa kilpailulainsäädäntö ei estä tiettyjä itsenäisiä ammatinharjoittajia tekemästä työolojaan kohentavia työehtosopimuksia.

Komission ehdotuksen arviointi käynnistyy Suomessa

”On hyvä, että alustatyöntekijöiden aseman selkeyttämiseen etsitään ratkaisuja myös EU-tasolla. Komission esitystä on odotettu, ja nyt pääsemme arvioimaan sitä Suomen näkökulmasta”, työministeri Tuula Haatainen kommentoi komission ehdotusta.

Valtioneuvosto muodostaa Suomen kannan direktiiviehdotukseen yhdessä eduskunnan kanssa ja kuultuaan työmarkkinajärjestöjä.

Komission esitystä käsitellään jäsenvaltioiden edustajien kesken EU:n neuvoston työryhmässä, jonka jälkeen se menee EU:n työministerien päätettäväksi. Myös Euroopan parlamentti muodostaa esityksestä kannan. Lopuksi neuvoston ja Euroopan parlamentin näkemykset sovitaan yhteen niin sanotussa yhteispäätösmenettelyssä. Kun ehdotus on hyväksytty, jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Piritta Jokelainen, p. 0295 047 353
erityisasiantuntija Elli Nieminen, TEM, p. 029 504 8247
hallitusneuvos Liisa Heinonen, TEM, p. 029 506 4131
hallitusneuvos Virve Haapajärvi, TEM, p. 029 504 7027 (ehdotus suuntaviivoiksi EU:n kilpailulainsäädännön soveltamisesta)