Selvitys: Kotoutumisohjelmat ja kielikoulutus lisäävät maahanmuuttaneiden työllisyyttä

Kotoutumisohjelmat ja kielikoulutus lisäävät maahanmuuttaneiden työllisyyttä. Aktiivinen työvoimapolitiikka on tehokkainta vaikeimmin työllistyvien kohdalla. Taloudelliset sanktiot taas toimivat todennäköisesti parhaiten korkeasti koulutettujen kohdalla, todetaan Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttamassa selvityksessä, joka on työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksen tilaama.

Laboren selvitys on systemaattinen kirjallisuuskatsaus kotoutumistoimien ja aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuudesta. Katsauksessa maahanmuuttaneiden työllisyyden edistämisen keinot jaetaan neljään kategoriaan: kotoutumisohjelmat, kielikoulutus, aktiivinen työvoimapolitiikka ja taloudelliset sanktiot. 

Kaikilla näillä politiikkatoimilla voi olla merkitystä työllistymisen kannalta, mutta kotoutumisohjelmien ja kielikoulutuksen kohdalla uskottava tutkimusnäyttö on vahvinta. Aktiivisen työvoima-politiikan osalta erityisesti palkkatuen on havaittu edistävän työllisyyttä. 

Taloudellisten sanktioiden vaikuttavuudesta aiemmat tutkimukset antavat osin ristiriitaisen kuvan. Sanktioilla on havaittu olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia työllistymiseen. Lisäksi ne voivat lisätä köyhyyttä ja siirtymiä työvoiman ulkopuolelle.

Kirjallisuuskatsauksessa mukana vain parhaat kansainväliset esimerkit

Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa on keskitytty erityisesti kausaalimenetelmiä hyödyntäviin tutkimuksiin. Politiikkatoimien vaikuttavuuden arvioinnissa kausaalimenetelmät antavat luotettavimman kuvan siitä, johtuiko työllisyyden muutos nimenomaisesti toteutetusta toimenpiteestä vai jostain siitä riippumattomasta syystä.

Muissa maissa toteutettujen arviointien tuloksia on usein vaikea soveltaa toisten maiden kontekstiin. Tästä syystä Laboren selvityksessä tarkastelun kohteena olivat ensisijaisesti muita Pohjois-maita sekä Pohjois- ja Keski-Eurooppaa koskevat tutkimukset. Koska työmarkkinainstituutiot ovat Pohjoismaissa melko samankaltaisia, ovat erityisesti muiden Pohjoismaiden esimerkit ovat relevantteja myös Suomen kannalta.

Suomessa tehdään liian vähän vaikuttavuustutkimusta

Suomessa on selvityksen mukaan tehty ainoastaan yksi uskottavaan kausaaliasetelmaan perustuva tutkimus kotoutumistoimenpiteiden vaikuttavuudesta. Jotta ymmärrys kotoutumistoimien ja aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuudesta paranisi, olisi Suomessa toteutettava jatkossa enemmän satunnaiskokeiluja. 

Lisätietoja: 
erityisasiantuntija Antti Kaihovaara, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7125