Sovittelulautakunta: Reilu ja vakauttava sovintoehdotus työrauhan turvaamiseksi
Työministeri Tuula Haataisen valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan esityksestä 8.4.2022 asettama sovittelulautakunta on antanut sovintoehdotuksen kunta-alan työriitaan. Sovintoehdotus luovutettiin kunta-alan pääsopijajärjestöille tiistaina 10.5. klo 12.
”Niin työntekijöiden, kuntien ja uusien hyvinvointialueiden kuin tavallisten kansalaistenkin kannalta on tärkeää, että julkiset hyvinvointipalvelut toimivat ja työrauha kyetään turvaamaan”, sanoo sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen.
Sovittelulautakunnan kolmevuotisessa sovintoehdotuksessa pienipalkkaisten työntekijöiden palkat nousevat muita enemmän. Sovintoehdotus tuottaa jokaiselle sopimuksen piiriin tulevalle työntekijälle kahden prosentin, mutta vähintään 46 euron suuruisen palkankorotuksen kuukaudessa 1.6.2022 alkaen.
”Tämän lisäksi ehdotus pitää sisällään 0,53 prosentin suuruisen järjestelyerän 1.10.2022 alkaen, jolla toteutetaan muun muassa palkallinen perhevapaauudistus. Erityisesti naisvaltaiselle kunta-alalle järjestelyerällä on suuri merkitys”, Pylkkänen huomauttaa.
Kunta-alan mediaanipalkka on ollut vuonna 2021 noin 3 040 euroa. Mediaanipalkkaisen työntekijän palkassa yleiskorotuksen ja järjestelyerän keskimääräinen yhteisvaikutus nousisi noin 76 euroon kuukaudessa.
Sovintoehdotukseen kuuluu edellä mainittujen elementtien lisäksi viisivuotinen palkkarakenneohjelma vuosille 2023–27, joka tulee yleisen linjan mukaisten palkankorotusten päälle. Palkkarakenneohjelman keskimääräistä palkkatasoa korottava vaikutus on viiden vuoden aikana 5,1 prosenttia.
Pylkkäsen mukaan ohjelman tavoitteena on parantaa kunta- ja hyvinvointialan työpaikkojen kilpailukykyä, henkilöstön saatavuutta, työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta.
”Sovittelulautakunnan työssä kunta-alan järjestöt ovat tuoneet esiin kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden. Palkkarakenneohjelmalla voidaan varmistaa jatkossakin kunta- ja hyvinvointialojen työntekijöiden palkkojen kehitys”, Pylkkänen toteaa.
Isot epävarmuudet työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa sekä vaikeutunut taloudellinen tilanne edellyttävät vakauttavaa ohjelmaa, jolla tavoitellaan pidempiaikaista työrauhaa julkisiin palveluihin.
Palkankorotusten ja palkkarakenneohjelman lisäksi sovintoehdotuksessa on työehtoja parantavia tekstikirjauksia esimerkiksi työaikaratkaisuihin liittyen.
Pylkkäsen mukaan osapuolten näkemykset on sovintoehdotuksen laatimisessa otettu tasapuolisesti huomioon. Toteutuessaan sovintoehdotuksen mukainen sopimus koskisi noin 425 000 virka- tai työsuhteessa olevaa työntekijää.
”Sovintoehdotus takaa laadukkaat ja tasa-arvoiset julkiset hyvinvointipalvelut epävarmassakin taloustilanteessa. Samalla se tukee henkilöstön hyvinvointia ja edistää henkilöstöpulan ratkaisemista. Olen kehottanut pääsopijajärjestöjä hyväksymään sovintoehdotuksen ja odotan järjestöjen antavan vastauksensa lautakunnalle keskiviikkona 11.5.2022 klo 12”, Pylkkänen sanoo.
Työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan määrättyä sovittelutehtävää varten voidaan asettaa sovittelulautakunta. Monijäseninen sovittelulautakunta voidaan asettaa, kun tavanomaisessa sovittelussa ei ole saavutettu tuloksia ja asian ratkaiseminen on yhteiskunnallisesti tärkeää.
Lisätiedot: sovittelulautakunnan puheenjohtaja Elina Pylkkänen, p. 029 504 7474
Sovintoehdotus tuli julkiseksi osapuolten vastausten jälkeen 11.5. ja on lisätty tiedotteen liitteeksi tämän jälkeen.