Työolobarometri 2021: Palkansaajien näkemys työmarkkinoista myönteinen, mutta jatkuva oppiminen ei ole kaikkien ulottuvilla

Palkansaajien näkemykset työmarkkinoista olivat varsin myönteisiä toisen koronavuoden lopulla, kertovat 24.3.2022 julkistetut Työolobarometrin 2021 ennakkotiedot. Yli 80 prosenttia palkansaajista koki työkykynsä olevan hyvä suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin.

Positiivisesta työmarkkinatilanteesta kertoo se, että valtaosa työolobarometriin vastanneista arvioi löytävänsä osaamistaan ja työkokemustaan vastaavan työn, jos työttömyys osuisi omalle kohdalle. Jopa yhdeksän kymmenestä palkansaajasta käyttää työssään digitaalisia välineitä. Erityisesti vuorovaikutukseen liittyvien digitaalisten välineiden käyttö on yleistynyt nopeasti vuosien 2015 - 2020 välillä. Koronapandemia ja etätyön voimakas kasvu on vauhdittanut käyttöä. Oppimiseen ja uusien asioiden kokeilemiseen suhtaudutaan suurimmassa osassa työpaikkoja myönteisesti.

Työolobarometrin ennakkotulokset kertovat, että jatkuva oppiminen ei ole kaikkien ulottuvilla. Tämä näkyy barometrissä syvinä sosioekonomisen aseman tuomina eroina. Osaamisen kehittäminen kasaantuu niille, joiden osaaminen, taidot ja kehittymismahdollisuudet ovat jo lähtökohtaisesti hyvät koulutuksen ja työtehtävien myötä.

Pandemia-aikana palkansaajien osallistuminen työnantajan tarjoamaan koulutukseen on vähentynyt. Syksyllä 2021 vain 40 prosenttia palkansaajista oli osallistunut työnantajan kustantamaan koulutukseen. Muussa opiskelussa notkahdusta ei näy. Ohjatusti opiskeli 31 prosenttia, itsenäisesti 55 prosenttia ja verkkomateriaalien avulla 51 prosenttia palkansaajista.

- Jatkuva oppiminen on saatava Suomessa kaikkien ulottuville. Osaamisen merkitys korostuu, kun ratkaistaan vihreään siirtymään, digitalisaatioon sekä yhteiskunnassa osallistumiseen liittyviä kysymyksiä, sanoi työministeri Tuula Haatainen Työolobarometrin julkistustilaisuudessa.

Työministeri muistutti, että tällä hallituskaudella käynnistetty jatkuvan oppimisen uudistus vastaa tarpeeseen kehittää osaamista läpi elämän ja työuran. Uudistuksen päämääränä on lisätä työelämässä tapahtuvaa oppimista sekä siihen osallistumisen tasa-arvoa.

Etätyöstä arkipäivää

Työolobarometrin ennakkotulosten mukaan etätyöstä on tullut tavanomainen työnteon tapa etenkin toimihenkilöiden työssä. Vuoden 2021 syksyllä jopa viidennes palkansaajista teki etätyötä päivittäin. Etätyötä tekevistä 73 prosenttia koki pystyvänsä keskittymään etätyössä paremmin kuin toimistolla ja 81 prosenttia arvioi etätyön olevan tuotteliasta.  

Samalla sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien digitaalisten työvälineiden käytöstä on tullut arkista. Sähköisiä työtiloja tai pikaviestintävälineitä käytti jo 77 prosenttia digitaalisten välineiden avulla työtään tekevistä palkansaajista.

Työ rasittaa työntekijöitä fyysisesti ja toimihenkilöitä henkisesti

Palkansaajista 38 prosenttia koki työnsä fyysisesti raskaaksi. Työntekijöillä osuus on jopa 69 prosenttia. Henkisesti raskaana työtään piti 64 prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä näin ajatteli 72 prosenttia ja alemmista toimihenkilöistä 67 prosenttia. Työuupumusta ja haitallista stressiä kokevat eniten 35-44-vuotiaat, toimihenkilöt ja julkisella sektorilla työskentelevät.

Kuormituksesta huolimatta yli 80 prosenttia palkansaajista koki työkykynsä olevan hyvä suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin. - Työkykyyn vaikuttavat kuormituksen lisäksi työn tarjoamat voimavarat, kuten oppimisen mahdollisuudet, kokemukset yhteisöllisyydestä ja työn merkityksestä sekä vaikutusmahdollisuudet, korosti työministeri Tuula Haatainen.

- Työkykyyn voidaan vaikuttaa työpaikoilla muun muassa johtamisen keinoin sekä työyhteisöjä, työoloja ja työnteon tapoja kehittämällä. Hallituksen kansallinen TYÖ2030-ohjelma tekee tätä kehitystyötä yhdessä työpaikkojen, toimialojen ja asiantuntijoiden kanssa. Tutkimustietoa tarvitaan, sillä sen avulla voidaan keskittyä työelämän laatua ja tuottavuutta parhaiten edistäviin ja ajankohtaisiin toimiin, lisäsi Haatainen.

Mikä on työolobarometri?

Työolobarometri on vuodesta 1992 lähtien toteutettu otantatutkimus, joka seuraa työelämän laadun kehittymistä suomalaisten palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuksen vuoden 2021 tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä elo-lokakuun aikana tekemiin puhelin- ja verkkohaastatteluihin. Vuonna 2021 tutkimukseen vastasi 1 899 palkansaajaa. Tutkimuksen tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla. Vuoden 2021 tiedot eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien barometrien kanssa tutkimuksen menetelmämuutosten takia.

Lisätiedot:

työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, TEM, puh. 0295 047 232
erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM, p. 0295 047 297
sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)gov.fi