Ryhdin tekijät
Kaavatietojen digitoinnin eturintamassa: tämä on maraton, ei sprintti
Tutustu paikkatietokonsultti Pekka Sarkolaan, joka työskentelee kaavatietoa digitoivassa KATTI-hankkeessa. Sarkola toimii hankkeen projektipäällikkönä, jossa hänen tehtävänään on tukea kuntia digitointiprosesseissa ja tuottaa ohjeistusta parhaista käytännöistä. Kaavoja digitoidaan, jotta ne voidaan julkaista rakennetun ympäristön tietojärjestelmässä. Sarkola painottaa johdonmukaisen ja pitkäjänteisen työn merkitystä.
Heippa, kuka olet?
Olen Pekka Sarkola, paikkatietokonsultti Gispo Oy:stä. Työskentelen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti) liittyvässä KATTI-hankkeessa, jonka tavoitteena on tuottaa digitaalista kaavatietoa. Hankkeessa on mukana useita kuntia. Hanke alkoi kesäkuussa 2022, ja itse liityin mukaan tammikuussa 2023, konsultin kilpailutuksen jälkeen.
Mitä teet?
Tehtäväni on toimia hankkeen projektipäällikkönä, tukea kuntia sekä avustaa kunnan voimassa olevien kaavojen digitalisointiohjeen laatimisessa.
Kunnat ovat varsin eri tasoilla kaavatiedon digitoinnissa. Pienet kunnat tarvitsevat paljon apua, kun taas suuremmat kunnat ovat prosessissa jo pidemmällä. Tämä johtuu osittain resurssien puutteesta pienemmissä kunnissa, mutta myös siitä, että digitointiin liittyvä osaaminen ja käytännöt ovat monille tuntemattomia.
Keitä tiimiisi kuuluu?
Työtiimini on monimuotoinen ja laaja. Hanketiimiin kuuluu ohjausryhmän 13 henkilöä sekä projektiryhmän noin 80 henkilöä 19 kunnasta ympäri Suomea. Iso osa yhteistyöstä on etä- tai hybridityöskentelyä.
Teen työtä tavallaan yksin, mutta tiiviissä yhteistyössä Lohjan kaupungin Tapio Ruutiaisen, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajan, kanssa. Hän on kaupungingeodeetti, ja olen hänen "vasen kätensä". Työskentelen myös hankkeen toisen konsultin, Aija Holopaisen, kanssa. Hän laatii kaikkien kuntien käyttöön tulevaa digitalisointiohjetta. Aijalla on pitkä ura kuntien paikkatietoaineistojen kanssa ja hänen kokemuksestaan on hyötyä koko hankkeelle.
Kuten sanotaan: konsultti on hyvä renki, mutta huono isäntä. Tällä tarkoitan, että konsultin roolissani tehtäväni on tukea ja ohjata muita. Samalla on tärkeää, että päätökset tehdään yhdessä ja kaikki osapuolet ovat sitoutuneita prosessiin.
Miten työ etenee?
Työn eteneminen vaihtelee kunnittain, paikallisten projektisuunnitelmien mukaisesti. Joissakin kunnissa on tehty digityötä jo pitkään, kun taas toisissa vasta pohditaan kaavoitustietojärjestelmän uusimista.
KATTI-hankkeen on tarkoitus päättyä kesäkuussa 2024. Sen jälkeen, elo-syyskuussa, kerätään loppuraportti tuloksista.
Millaiset ovat tunnelmat?
Digitointiprosessi on pitkä ja vaatii paljon työtä, mutta se on välttämätön. Sitä voi verrata maratoniin: jos ei lähde juoksemaan, ei koskaan saavuta maalia. Digitointi on kuin "päättymätön tarina", mutta uskon, että hitaasti eteneminen on parempi tapa kuin kiirehtiminen.
Digitointi vaatii myös investointeja osaamiseen, prosesseihin ja järjestelmiin. Tämä vie aikaa ja resursseja, mutta lopulta se on välttämätön askel kohti digitaalista kaavatietoa. Prosessi on pitkäjänteistä työtä, ja sitä tulee jatkaa johdonmukaisesti ja määrätietoisesti.
On myös tärkeää ymmärtää kuntien eroavaisuudet ja erilaiset tarpeet. Pienemmissä kunnissa resurssit voivat olla erilaiset kuin suuremmissa kunnissa, ja tämä on otettava huomioon digitointiprosessissa. Tämän vuoksi tarvitaan ohjeistuksia ja parhaita käytäntöjä, jotta kaikki kunnat voivat edetä parhaalla mahdollisella tavalla.
Täydennyskoulutus voisi olla yksi ratkaisu osaamisvajeeseen. Koulutuksen avulla työelämässä olevat ammattilaiset voisivat oppia kaavatietojen digitalisointiin liittyvät asiat. Tämä voisi nopeuttaa olemassa olevien kaavatietojen muuttamista digitaaliseen, koneluettavaan muotoon.
Onko sinulla henkilökohtaisia kokemuksia rakennetun ympäristön tiedon hyödyntämisestä, esimerkiksi omissa rakennushankkeissa?
Olen aina hieman yllättynyt, kun ihmiset ostavat asuntoja, omakotitaloja tai muita kiinteistöjä tietämättä kaavatilanteesta. Kannustan ihmisiä ottamaan selvää kaavatilanteesta ennen kiinteistön ostamista, sillä kaava voi vaikuttaa merkittävästi kiinteistön arvoon ja käyttömahdollisuuksiin.