Kansalaisraati laati julkilausuman ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta

Kansalaisten näkemyksiä ja kehitysehdotuksia päästövähennystoimista käsiteltiin ilmastotoimia arvioivassa kansalaisraadissa. Raadin julkilausuma on puntaroitu kansalaismielipide siitä, kuinka toimet voitaisiin toteuttaa siten, että ne ovat mahdollisimman vaikuttavia, mutta samalla kohtelevat kansalaisia oikeudenmukaisesti. Raadin tilasi ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa, ja raadin toteuttivat Turun yliopiston tutkijat.

Raadin tehtävä oli arvioida vuoteen 2035 ulottuvan uuden ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvien toimien oikeudenmukaisuutta ja vaikuttavuutta sekä muodostaa aiheesta julkilausuma. Raati keskusteli erityisesti kansalaisia koskevista asumisen, liikkumisen ja ruoan päästövähennystoimista.

Keskustelun pohjana oli ympäristöministeriön laatima toimenpidelistaus, joka sisälsi 14 ilmastosuunnitelman piiriin kuuluvaa mahdollista toimenpidettä. Julkilausuma sisältää raadin arvion ehdotettujen toimenpiteiden reunaehdoista vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmista sekä raadin esittämiä uusia ja täydentäviä toimenpide-ehdotuksia.

Talousvaikutukset aiheuttavat huolta, vaikka ilmastonmuutosta halutaan hillitä

Julkilausuman yleisissä huomioissa raati nostaa esiin, että ilmastotoimet aiheuttavat kansalaisiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten vuoksi huolta, vaikka ilmastonmuutoksen hidastamiseksi halutaan toimia. Raadin mielestä on myös tärkeää, että yksilölliset ja alueelliset erot otetaan huomioon uuden ilmastosuunnitelman toimissa.

Raadin jäsenistä 30 äänesti julkilausuman hyväksymisen puolesta, 2 äänesti tyhjää ja 1 oli poissa. Julkilausuma kokonaisuudessaan on raadin yhteinen kannanotto, mutta yksittäisillä raatilaisilla oli halutessaan mahdollisuus jättää eriävä mielipide julkilausumasta tai työskentelystä. Raadin loppukyselyn yhteydessä kerättävät eriävät mielipiteet julkaistaan kokonaisuudessaan raadin loppuraportissa.

Asiantuntijatieto raadin puntaroinnin tukena

Raati kokoontui verkossa 22.4. ja 24.–25.4. Raadin osallistujat rekrytointiin 8 000:lle satunnaisesti valitulle suomalaiselle lähetetyllä kyselyllä. Vapaaehtoiseksi ilmoittautuneista tutkijat muodostivat raatiin kutsuttavan joukon satunnaisotannan ja kiintiöinnin avulla siten, että raadissa olivat mahdollisimman hyvin edustettuina eri väestöryhmät iän, sukupuolen, asuinpaikan ja koulutustaustan suhteen. Kaikista kutsutuista 37 vahvisti osallistumisensa, ja lopulta 33 henkilöä osallistui raadin työskentelyyn alusta loppuun.

Raatilaiset perehtyivät aihepiiriin taustamateriaalin avulla ja kuulemalla eri aihealueiden asiantuntijoita. Raati puntaroi saamaansa tietoa ja eri näkökantoja ilmastotoimiin pienryhmissä ja yhteiskeskusteluissa.

Raadin julkilausumaa käsitellään ilmastopolitiikan pyöreän pöydän kokouksessa 3. toukokuuta, ja raadin antia hyödynnetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa. Tulosten käsittely jatkuu ilmastosuunnitelman laadinnan tueksi asetetussa työryhmässä. Ilmastosuunnitelman luonnos valmistuu kesällä 2021.

Tutkijoiden kirjoittama kansalaisraadin loppuraportti valmistuu kesäkuussa 2021.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 380, [email protected]

professori Maija Setälä, Turun yliopisto, p. 029 450 2737, [email protected]

Kansalaisraadin asiantuntijapuheenvuorojen tallenteisiin ja raadin osallistujien käytössä olleisiin materiaaleihin voi tutustua raadin verkkosivuilla.

Turun yliopiston tutkijat järjestävät raadista ja sen julkilausumasta kaikille avoimen infotilaisuuden keskiviikkona 28.4. kello 11–11.30 Zoomissa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Lisätiedot ja osallistumislinkki tilaisuuteen.