Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen jatkosta linjaus: uusi rakentamislaki sekä alueidenkäytön digitaalisuus eduskuntaan syksyllä

Hallitus on sopinut asioista, jotka maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta toteutetaan. Eduskuntaan viedään hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä, ja laki tulisi voimaan 1.1.2024.

”Nyt etenevä rakentamista ja digitalisaatiota koskeva lakiuudistus tuo ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä. Leikkaamme rakentamisen päästöjä sekä vähennämme raaka-aineiden kulutusta rakennusten koko elinkaaren ajalta. Parannamme rakentamisen laatua. Tämä uudistus on hyvä alku ja uskon, että jatkoaskeleet muidenkin osa-alueiden osalta on tästä syystä tulevaisuudessa helpompi ottaa”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

Ympäristöministeriön luonnos kaavoitus- ja rakentamislain hallituksen esitykseksi oli loppuvuonna 2021 laajalla 10 viikon lausuntokierroksella, jonka aikana lakiesitys keräsi lähes 550 lausuntoa. Valtaosa lausunnonantajista piti lakiuudistuksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina, mutta keinoista oltiin erimielisiä. Lausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti ehdotuksiin vähähiilisen rakentamisen, kiertotalouden ja digitaalisuuden edistämisestä.

”Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta on valmisteltu tiiviisti sidosryhmien kanssa viime vuodet. Kiitän lämpimästi kaikkia tärkeästä panoksestanne. Olemme ottaneet lausuntopalautteen toiveet huomioon, ja valmistelu etenee eduskuntaan tällä vaalikaudella niissä asioissa, joista vallitsee suurin yhteisymmärrys”, ministeri Emma Kari sanoo.

Rakentamislaki vauhdittaa rakentamisen vähähiilisyyttä ja digitalisaatiota

Nyt eteenpäin vietävä rakentamislaki edistää erityisesti kestävää rakentamista ja rakentamisen digitalisaatiota. Lisäksi rakentamista sujuvoitetaan monin tavoin. Myös rakentamisen osuutta on kehitetty lausuntopalautteen perusteella.

Rakentamislaissa annettaisiin uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Lakiin lisättäisiin myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ne tulisivat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.

Rakentamisen digitalisaatio etenee, kun rakentamislupaa haettaisiin jatkossa tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.

Rakentamista sujuvoitetaan. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä harkittaisiin samalla kertaa toteutuvatko sekä rakennuksen sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset. Rakentamisen lupakynnys nousisi siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin saunan voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Kaiken rakentamisen on myös jatkossa noudatettava kaavassa osoitettua rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä.

Päävastuulliselle toteuttajalle säädettäisiin vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Sääntely ei rajoita yksityisoikeudellista sopimusoikeutta, vaan vastaa hengeltään ja luonteeltaan rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta sekä suunnittelijoiden ja työnjohtajien vastuuta. Millekään osapuolelle ei säädetä vastuuaikaa. Myös valvojaa koskevasta sääntelystä luovutaan. Rakentamisen laatua parannettaisiin myös tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä.

Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaettaisiin viiteen vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, vaan pätevyys osoitettaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.

Lausuntopalautteen perusteella myös luovutaan lausuntoversiossa ehdotetusta suuren ihmisjoukon käytössä olevien rakennusten katsastusmenettelystä sekä kuntien rakennusvalvontojen jakamisesta tavanomaisen ja vaativan tasoisiksi.

Kaavoitus siirtyy digiaikaan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella

Nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia on tarkoitus muuttaa niin, että lakiin lisätään alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säännökset. Maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat laadittaisiin jatkossa tietomallimuotoisina, minkä ansiosta kaavatiedot olisivat sähköisessä ja yhteentoimivassa muodossa. Kaavatiedot toimitettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, samoin kuin rakentamiseen liittyvät luvat ja päätökset. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki on valmistelussa.

Muuta alueidenkäyttöä laajemmin muuttavaa lakiesitystä hallitus ei enää tällä vaalikaudella anna eduskunnalle.

Lisätietoja:

Ministerin haastattelupyynnöt:
Milja Henttonen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 599 3094
[email protected]

Erkki Perälä
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 465 8388
[email protected]

Rakentamisen kysymykset:
Kirsi Martinkauppi
Yksikön päällikkö, hallitusneuvos
p. 0295 250 177
[email protected]

Alueidenkäytön kysymykset:
Anna-Leena Seppälä
Yksikön päällikkö, rakennusneuvos
p. 0295 250 242
[email protected]