Hyppää sisältöön

Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta kartoittava Velmu-ohjelma juhlii 20-vuotista taivaltaan – uudistettu karttapalvelu julkaistu

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 17.1.2024 13.39
Uutinen
Punanäkinpartaa ja hapsiviitaa Itämeressä, veden alla kuvattuna.
Kuva: Essi Keskinen

Vuonna 2004 käynnistynyt Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma juhlii kaksikymppisiään. Laajasti hyödynnetty ja usein tunnustuksin palkittu työ jatkuu kolmatta vuosikymmentä vastaten aikamme suurimpiin haasteisiin.

Velmu-ohjelma kerää tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja eliöyhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Ohjelma tukee Itämeren meriluonnon suojelua ja kestävää käyttöä sekä kartuttaa kokonaisvaltaista ymmärrystä Itämeren luonnosta. Velmun ansiosta on saatu yleiskuva Suomen merialueen lajien ja luontotyyppien levinneisyydestä sekä merenpohjan ominaisuuksista. Velmun kartoitusten avulla on muun muassa tunnistettu Suomen meriluonnon arvoalueet eli rannikkomme luonnon ekologisesti ja biologisesti arvokkaimmat alueet.

Velmu-tietoa käytetään merialueiden suojelutarpeen määrittelyssä, suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelussa, lajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa sekä merialuesuunnittelussa. Euroopan komissio myönsi Velmulle arvostetun Natura 2000 –palkinnon vuonna 2020.  

Luontokadon on viimeisen 20 vuoden aikana ymmärretty olevan ilmastonmuutoksen ohella maapallon suurin uhka. Meri muuttuu jatkuvasti globaalin ympäristönmuutoksen myötä ja siksi meriekosysteemiä koskevan tiedon tarve on entisestään kasvanut. Uutta tietoa tarvitaan ilmaston huomioivan suojelun ja ennallistamisen tueksi. Luotettavaa luontotietoa tullaan tarvitsemaan myös luonnon huomioimisessa kansallisessa tilinpidossa sekä esimerkiksi ihmisen biodiversiteettijalanjäljen arvioinnissa. 

Ihmisen toiminta uhkaa luonnon monimuotoisuutta – elämästä vedenpinnan alla tarvitaan lisää tietoa

Suurimman uhan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuudelle aiheuttaa ihmisen toiminta. Itämeren vedenalaisen luonnon suojelemiseksi tarvitaan tekoja sekä merellä että maalla: esimerkiksi ravinteet ja roskat päätyvät maalta mereen muun muassa jokien ja rantojen kautta. 

Rehevöityminen muodostaa yhä suurimman uhan Itämeren eliöille, mutta sen rinnalle on tullut uusia ratkottavia ongelmia. Eräs vedenalaisen meriluonnon suojelua koskeva ajankohtainen kysymys on merituulivoima. Työssä ekologisen kestävyysmurroksen eteen on tärkeää tiedostaa, että kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutuksia ekosysteemeihin. Velmu-tiedon avulla onkin voitu tunnistaa merialueita, joille tuulivoimaa voidaan sijoittaa ilman, että meriluontoa vakavasti vahingoitetaan. Meriluonnosta kerättyä tietoa hyödyntämällä eri intressejä voidaan sovittaa yhteen hidastaen samalla ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kestävät ratkaisut vaativat tieteellisen tiedon hyödyntämistä päätöksenteossa, muistuttaa ympäristöneuvos Penina Blankett ympäristöministeriöstä.

"Velmu kerää ja tuottaa tietoa, jota hyödyntämällä meidän on mahdollista pyrkiä sekä ihmisen että luonnon kannalta parhaisiin ratkaisuihin", Blankett sanoo.

Uudistettu karttapalvelu on aiempaa helppokäyttöisempi

Velmu-karttapalvelu on uudistettu. Karttapalvelun tekniikka ajanmukaistettiin ja samalla palvelulle suunniteltiin uusi ulkoasu. Nyt julkaistavassa versiossa on toteutettu toiminnallisuudet, jotka käyttäjäkyselyiden avulla määritettiin palvelun tärkeimmiksi. Nämä liittyvät erityisesti aineistojen visuaaliseen tarkasteluun sekä aineistojen ominaisuustietojen käyttöön. Kehitystyö jatkuu edelleen ja palveluun lisätään toiminnallisuuksia, jotka liittyvät etenkin sen käyttöön merialuesuunnittelutyössä. Uudesta palvelusta kerätään käyttäjäkokemuksia, joiden perusteella päätetään jatkokehityskohteista. Karttapalvelusta julkaistaan myöhemmin myös ruotsinkielinen versio. 

Velmu-karttapalvelu | Suomen ympäristökeskus

Velmua ohjaa ympäristöministeriö ja koordinoi Suomen ympäristökeskus. Kenttätöistä vastaavat erityisesti Metsähallituksen Luontopalvelut, Geologian tutkimuskeskus sekä Luonnonvarakeskus. Mukana ovat myös rannikon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Åbo Akademi sekä ajoittain myös muita yliopistoja, korkeakouluja ja konsulttiyrityksiä. Ohjausryhmässä toimivat ympäristöministeriön lisäksi puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Väylävirasto, Merivoimien esikunta, Rajavartiolaitos ja Museovirasto.

Lisätietoja 

Penina Blankett
ympäristöneuvos 
p. 029 525 0058
[email protected]

Karttapalvelusta toivotaan palautetta sähköpostitse osoitteeseen [email protected].