Pääministeri Juho Vennolan II hallituksen ohjelma
Vennolan ohjelmapuhe valtioneuvoston yleisessä istunnossa 9.4.1921.
Hallitus on tietoinen niistä poliittisista ja taloudellisista vaikeuksista, mitkä ovat olemassa sen astuessa tällä hetkellä maan asiain johtoon. Mutta se käy työhönsä siinä varmassa vakaumuksessa, että isänmaan yhteisen edun harrastus voittaa sisäiset erimielisyydet ja saattaa tasavallan kansalaiset kunkin kohdastansa tekemään voitavansa näiden vaikeuksien voittamiseksi.
Ulkopolitiikassaan tulee hallitus toteuttamaan itsenäistä politiikkaa tähän asti noudatetuilla perusteilla. Se tahtoo vilpittömästi säilyttää hyvät suhteet naapurivaltoihin ja työskennellä yhteisymmärryksessä meille ystävällisten kansojen kanssa. Pysyvien kauppasuhteiden aikaansaaminen on oleva hallituksen erityisenä silmämääränä. Tartossa solmittua rauhansopimusta tulee hallitus asianmukaisesti toteuttamaan vaatien samalla toiselta sopimuspuolelta se ehtojen ja siihen liittyvien sitoumusten noudattamista.
Tasavallan alueellisen loukkaamattomuuden, oikeuksiemme ja itsenäisyytemme puolustamisen valvominen on oleva hallituksen huolena. Se pitää erityisenä velvollisuutenaan maan puolustuksen kehittämisen ajanmukaiselle kannalle ja sopusointuun maan taloudellisten voimien ja mahdollisuuksien kanssa.
Hallitusmuodon edellyttämän lainsäädännön kehittämisestä tulee hallitus huolehtimaan, samoin kuin eri hallintohaarojen järjestämisestä sen periaatteiden mukaisesti. Maan hallinnon järjestelykysymys tulee olemaan hallituksen erityisenä huolena. Maan valtiontalouden järjestelyn ja sodanjälkeisen ylimenokauden taloudellisen elämän vaikeuksien voittamisen ja supistamisen asettaa hallitus tärkeäksi tehtäväkseen. Se pitää velvollisuutenaan pyrkiä saattamaan valtiontaloutta tasapainoon maan taloudellisen kantokyvyn ja mahdollisuuksien kanssa. Menotalouden nykyisen tilanteen vaatima supistaminen on tuleva hallituksen puolelta tarkan harkinnan alaiseksi, samoin kuin verotuksen oikeudenmukainen, kohtuullinen ja maksukyvynmukainen jakaantuminen. Se läheinen yhteys, mikä elinkeinoelämän kehittämisellä on valtiontalouden ja maan yleisen hyvinvoinnin ja toimeentulon kanssa, velvoittaa hallitusta mitä läheisemmin kiinnittämään huomiota maan elinkeinoelämän kehittämiseen. Maatalouden, maan pääelinkeinon, kehittäminen on oikeutettu vaatimaan aivan erikoista huomiota. Hallitus on tietoinen siitä, että ainoastaan tuottavan työn tarmokkaalla kehittämisellä ja tarpeettomien, ei välttämättömien menojen tehokkaalla rajoittamisella niin hyvin valtion kuin yksityisen kansalaisen taloudessa voidaan suoriutua niistä rahallisista ja kurssivaikeuksista, jotka tällä hetkellä maata painavat. Hallitus vetoo näissä pyrkimyksissään kaikkien kansalaisten yhteisiin itsetietoisiin ponnistuksiin.
Maakysymyksen järjestämisen edistämisen tulee hallitus asettamaan yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväkseen, koska se näkee siinä välttämättömän edun maan taloudelliselle ja sosialiselle edistymiselle. Se tulee sen tähden kiinnittämään erikosita huomiota maakysymyksen järjestelyyn ja maan hankkimiseen tilattomalle väestölle. Asuntopulan ja vähävaraisten asunto- olojen parantamiseen tulee hallitus kiinnittämään huomiota. Sosialisia huoltotoimenpiteitä ei hallitus myöskään ole sivuuttava.
Hallitus pitää tarpeellisena ottaa esille kysymyksen kapinaan osaaottaneille armahduksen laatimisesta ja tulee asiasta valmistamaan esityksen eduskunnalle. Samalla tulee hallitus pitämään ehdottomana vaatimuksena laillisen yhteiskunta- ja valtiojärjestyksen noudattamisen ja tulee se torjumaan kaikki mahdolliset yritykset, jotka tässä suhteessa poikkeamista tarkoittavat, tulivatpa ne miltä taholta tahansa, sisältä tai ulkoapäin.
Hallitus on tietoinen siitä, että kieltolakia paljon rikotaan, lakia uhmatenkin. Tämä on omiaan järkyttämään lakien kunnioitusta yleensäkin. Hallitus pitää sen tähden välttämättömänä, että kieltolain noudattamista tarkoin valvotaan.
Virkamiesten kalliinajan palkkakysymykseen nähden on hallitus sitä mieltä, että on tarpeen määräraha sen määrärahan lisäksi, minkä eduskunta tulo- ja menoarviossaan on myöntänyt, ja tulee hallitus tekemään eduskunnalle esityksen lisämäärärahan myöntämisestä.
Hallitus vetoaa kansalaisten myötätuntoon isänmaan yhteisen edun nimessä. Se toivoo, että nekin kansalaispiirit, jotka erinäisissä kysymyksissä ovat eri mieltä suhtautuvat siihen asiallisesti.