Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Pääministeri Sanna Marinin puheenvuoro suurlähettiläskokouksessa 25.8.2020

Valtioneuvoston viestintäosasto
25.8.2020 15.31
Puhe

Pääministeri Sanna Marin piti puheen suurlähettiläskokouksessa 25.8.2020. Puheenvuoro muutosvarauksin:

Arvoisat suurlähettiläät, 

On kunnia saada puhua teille ensimmäistä kertaa pääministerinä. Kuluvaa vuotta on hallinnut koronaviruspandemia ja siihen vastaaminen. 

Kiitos sitoutumisestanne Suomen ja suomalaisten puolesta, jota osoitatte maailmalla tämän kriisin keskellä - usein terveytennekin uhalla. Työtämme kotimaassa on tukenut se, että olemme saaneet teiltä tietoja, vertailukohtia ja luotettavaa tilannekuvaa päätöstemme tueksi. Tärkein tehtävänne on kuitenkin ollut hätään joutuneiden suomalaisten auttaminen ja siinäkin on onnistuttu.

Samalla kun olemme keskittyneet kriisitoimiin, on ulkopolitiikan tahti pysynyt kiivaana. Toimintaympäristömme muutokset eivät ole hidastuneet. 

Elämme maailmassa, jossa yhteiset pelisäännöt vaarantuvat suurvaltaristiriitojen paineessa ja jossa yhteisiltä ponnistuksilta puuttuu johtajuus.

Suurista olemassaolon haasteista uhkaa tulla kansainvälistä yhteisöä lopullisesti jakavia kysymyksiä, mikäli maailman annetaan muuttua kilpakentäksi. Suurista mahdollisuuksista edistykselle, kuten tieteestä ja uusista teknologioista, on tässä toimintaympäristössä tulossa uudenlaisen etupiiripolitiikan välineitä. 

Samalla havaitaan miten pandemiat, väestönkasvu, globaali eriarvoisuus, muuttoliikkeet ja ilmastonmuutos liittyvät toisiinsa. Syy-seuraussuhteet ovat mutkistuneet. Keskinäisriippuvuus on vahvistunut eikä ongelmien patoaminen auta. Yhteiskuntien kääntyminen sisäänpäin johtaa kuitenkin siihen, että yhteisissä kunnianhimoisissa tavoitteissa on vaikeaa enää pysyä. 

Myöskään pidempään jatkuneet kriisit eivät ole kadonneet näköpiiristämme. Itä-Ukrainassa on edelleen aktiivinen konflikti käynnissä. Venäjällä on sen ratkaisussa keskeinen rooli ja vastuu. Minskin sopimusten toimeenpano ja vuoropuhelu ovat avainasemassa etsittäessä tietä ulos kriisistä. Emme tunnusta Krimin laitonta liittämistä Venäjään, jonka kansainvälisen oikeuden loukkaukset Ukrainassa ovat keskeinen kysymys myös Suomen kahdenvälisissä suhteissa ja monenvälisessä yhteistyössä. 

Koronaviruspandemiasta huolimatta olemme reagoineet nopeasti ja päättäväisesti myös uusiin tilanteisiin, kuten Valko-Venäjän kohdalla. Valko-Venäjän kansalaisten omaa tahtoa on kunnioitettava ja turvattava kansalaisten perusoikeudet. Mahdolliset uudet vaalit on järjestettävä Etyj-kriteerien mukaisesti. Turvallisuusviranomaisten käyttämä väkivalta ja oppositioedustajien vangitseminen ei ole hyväksyttävää. Samalla kun EU:ssa valmistellaan pakotetoimia väkivaltaan ja vaalivilppiin syyllistyneitä vastaan, on tuettava kansalaisyhteiskuntaa. 

Epävarmassa ja yhteistyötä kipeästi tarvitsevassa maailmassa työnne nousee uudella tavalla haastavaksi. Ulkoministeriö lähetystöverkostoineen on avainasemassa sen varmistamisessa, että teemme koronakriisin keskellä ulkopolitiikkaa pitkäjänteisesti, vaikuttavasti ja oikean tiedon varassa. 

Hyvät kuulijat,

Pandemian seuraukset toimintaympäristöömme ja johtopäätökset Suomen linjauksiin katsotaan laadittaessa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. 

Nyt reilun vuoden vanha hallitusohjelma on osoittautunut toimivaksi pohjaksi, kun valmistelemme selontekoa läheisessä yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Työ on edennyt hyvähenkisesti myös hallituskumppanien kesken. Haluan kiittää niin ikään eduskunnan asettamaa parlamentaarista seurantaryhmää yhteistyöstä. 

Uskon, että näin edeten syys-lokakuussa eduskunnalle annettava selonteko ja ensi vuoden puolella annettava puolustusselonteko tulevat vahvistamaan linjaustemme kantavuutta. EU-politiikkaa kokonaisvaltaisesti linjaavan EU-selonteon valmistelu on sekin käynnistynyt. Eduskunta lausuu selonteoista vielä erikseen. Selonteot ja eduskunnan niistä antamat kannanotot määrittelevät Suomen politiikkaa. 

Vakaudella, pitkäjänteisellä linjalla ja yhtenäisyydellä on arvonsa erityisesti tänään, epävarmuuden vahvistuessa ja yhteiskuntien kääntyessä sisäänpäin.  

Hyvät naiset ja herrat,

Pandemiaan vastaaminen on yhteinen ponnistus. Tässä työssä onnistuminen on vaatinut myös kansalaisten perusoikeuksiin puuttumista poikkeuksellisella tavalla. 

Kovat rajoitustoimet ovat olleet raskaita mutta välttämättömiä. Suomalainen yhteiskunta perustuu avoimuuden vaalimiselle. Mahdollisuuksien avaaminen, ei niiden rajoittaminen, kuuluu vahvuuksiimme. Samalla tavoin asemoidumme pienenä vientiriippuvaisena taloutena myös suhteessa muuhun maailmaan. Se on elinehtomme. Toivon, että tämä pysyy ihmisten mielissä läpi näiden poikkeuksellisten aikojen.

Kaikki pohjoismaat edustavat yhteiskuntia, joiden menestys perustuu avoimuuteen. Kriisiaikojen ei pidä antaa himmentää tätä arvokasta viestiä. Rajoitukset rajojen yli tapahtuvaan liikkumiseen ovat osuneet kipeästi pohjoismaisen yhteistyön saavutuksiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Näistä rajoituksista päätettäessä on yhteydenpito pohjoismaisten pääkaupunkien kesken kuitenkin ollut tiivistä koko kriisin ajan. Kesäkuun pohjoismainen pääministerikokous onnistui vahvistamaan luottamusta. 

Suomi on ensi vuoden pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtaja. Esitimme kesäkuussa uusia konkreettisia askeleita pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi huoltovarmuuden alalla – tämä sai kiitosta, ja osoitti että löydämme yhdessä keinoja vahvistaa pohjoismaita myös kriisien varalle. 

Pandemia osui Schengen-alueeseen eritahtisesti ja tästä seurasi alkuvaikeuksia myös EU-yhteistyölle. Viron kanssa perustimme nopeasti ulkoministereiden johtaman rajatyöryhmän, joka osoittautui hyväksi keinoksi vaihtaa ajatuksia ja etsiä ongelmiin ratkaisuja. Samalla tavoin olemme toimineet myös Ruotsin kanssa, kun olemme joutuneet rajoittamaan liikkumista pohjoisen maarajamme yli, alueella, jossa molemmat maat ovat riippuvaisia toistensa ammattitaitoisesta työvoimasta. 

Pandemia ei ole vielä ohitse ja tautiluvut ovat kääntyneet Euroopassa kasvuun. Vahvistamme hybridistrategiaamme niin, että hallitsemme paremmin matkustamisen tuomia riskejä. Samalla pyrimme lisäämään ennakoitavuutta, jota elinkeinoelämä, liikenteenharjoittajat ja matkustajat tarvitsevat. Tärkein tavoitteemme on edelleen suomalaisten terveyden ja terveydenhuollon kestävyyden vaaliminen. Haluamme välttää tilanteen, jossa joutuisimme laajamittaisesti rajoittamaan tai sulkemaan oman yhteiskuntamme toimintoja.

Arvoisat suurlähettiläät,

On tärkeää, että kykenimme Euroopan unionina löytämään yhteisen eurooppalaisen linjan tulevien vuosien rahoituskehyksiin sekä koronaviruspandemiasta elpymiseen. Heinäkuun Eurooppa-neuvostossa saavutettu ratkaisu kertoo, että EU pystyy päätöksiin vaikeassa tilanteessa. Sitä tarvitsemme muuttuvassa toimintaympäristössä.  

Neuvotteluissa elpymisväline, sen rahoitus ja sen käyttöön liittyvät menettelyt muotoituivat tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, jota voidaan tukea. Saavutettu tulos on koko Euroopan unionille yhteinen ratkaisu. 

Elvytyspaketin suuri saavutus oli turvata EU:n yhtenäisyys, ehkäistä jakojen syveneminen pohjoisten ja eteläisten tai itäisten ja muiden jäsenvaltioiden välillä. Suomi toimi pitkäaikaisen linjamme mukaisesti niin, että etsimme ratkaisuja useissa eri jäsenvaltioiden kokoonpanoissa, emme vain minkään yksittäisen ryhmän kautta. Tällä tavoin pystymme edistämään niin yhteisen ratkaisun löytämistä kuin omien kansallisten erityispiirteidemme huomioimista. Uskon, että tämä toimintapa myös lisää vaikutusmahdollisuuksiamme. 

Elpymisvälineen kautta kanavoidut varat on käytettävä tavalla, joka aidosti vahvistaa tulevaisuuden kasvun edellytyksiä. Investoinnit hiilineutraaleihin yhteiskuntiin ja digitalisaatioon vahvistavat EU:n kilpailukykyä. 

Suomen talouden elpymisen kannalta on keskeistä, miten eri maissa onnistutaan yhtäältä pandemian torjumisessa ja ennen kaikkea sisämarkkinoiden elpymistä tukevassa talouspolitiikassa. 

Suomen etu on, että Eurooppa pääsee jaloilleen mahdollisimman nopeasti. Suomen vientipainotteinen talous on selvinnyt toistaiseksi kriisistä monia muita maita paremmin, mutta vaikutukset voivat samasta syystä näkyä meillä viiveellä.

On ensiarvoisen tärkeää, että Euroopassa on aloitettu finanssipoliittinen elvyttäminen ja, että sitä tehdään myös yhteisten ratkaisujen kautta. Elpymisväline tukee maiden ponnisteluja pandemian torjunnassa ja samalla vahvistaa maiden mahdollisuuksia toteuttaa kasvua tukevaa finanssipolitiikkaa. Se on edellytys kriisistä toipumiselle. Vakavassa kriisissä järeät ja poikkeukselliset toimet ovat tarpeen. 

Arvoisat edustustojen päälliköt,

Suurvaltapoliittinen asetelma – ennen kaikkea Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kilpailu – on uudella tapaa asettanut painetta Euroopan valintoihin. Se on koetellut uskoa unionin yhtenäisyyteen. Eurooppa tarvitsee yhtenäisemmän äänen maailmalla. Epävarmassa toimintaympäristössä tarvitsemme uudenlaisia kumppaneita esimerkiksi Afrikassa, jossa monet haasteistamme joko ratkaistaan tai ne hävitään. 

Suomen on oltava eturintamassa, kun uudistamme EU:n yhteisiä linjauksia ja toimia paremmin tähän toimintaympäristöön sopiviksi. Unionin talouden ja kilpailukyvyn on oltava kunnossa, jotta ääni kantaa. Kyse on myös sisämarkkinoista, avoimen talouden tulevaisuudesta. 

Suomi on pitkäjänteisesti edistänyt sisämarkkinoiden syventämistä. Toimimme esimerkiksi parhaillaan epävirallisen samanmielisten maiden ryhmän vetäjänä, joka tukee tavoitetta. Euroopan markkinat ovat edelleen monella tapaa hajautuneempia, kuin on uskottu. Sisämarkkinoiden syventäminen ei ole vain teknistä työtä, kuten koronakriisi on osoittanut. Sisämarkkinoilla on Euroopalle poliittinen merkitys, jota epävarma kansainvälinen tilanne nostaa esiin.

Suomen tulee osallistua myös keskusteluun eurooppalaisesta teollisuuspolitiikasta tarjoten siihen hyviä kokemuksiamme. Tiedämme oman elinkeinopolitiikkamme taustaa vasten, miten tärkeää on omaksua kokonaisvaltainen tulokulma teollisuuden kehittämisessä. 

Vihreä kasvu, tutkimus ja innovaatiotoiminta sekä digitalisaatio ovat parasta osaamisaluettamme. Meidän on oltava aktiivisia, jotta löydämme eurooppalaiset edut uusissa teknologioissa. Kunnianhimoiselle ilmastopolitiikallemme on edelleen suuri kysyntä. 

Meidän on oltava aktiivisia myös unionin kriisinsietokyvyn vahvistamiseksi. Korostaisin tässäkin pragmaattisuutta. Euroopan huoltovarmuuden ja resilienssin vahvistaminen on oleellinen tavoite. 
Saksa on asettanut näitä samoja painopisteitä EU-neuvoston puheenjohtajuusagendansa keskiöön. Haluamme aktiivisesti tukea puheenjohtajan työtä.

Hyvät kuulijat,

Suomi on ehdolla YK:n ihmisoikeusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2022-2024 ja jäsenyydestämme YK:n turvallisuusneuvostossa äänestetään syksyllä 2028. Kansainvälinen järjestys ja asetelmat näissä elimissä ovat muuttuneet. Suomen lähestymistavalle on muuttuvassa toimintaympäristössä entistä suurempi tilaus.

Samalla on rakennettava Euroopan unionista tehokasta monenvälisen järjestyksen puolestapuhujaa. Esimerkiksi EU:n ja YK:n välisen yhteistyön eteen voisimme tehdä enemmän.  
Ilmastonmuutos, nopean väestönkasvun tuomat haasteet, eriarvoisuus ja pandemian kaltaiset kriisit edellyttävät parempaa, ongelmia ennaltaehkäisevää toimintaa. Koronaviruspandemia on vain vahvistanut, miten syvässä keskinäisriippuvuudessa elämme. Ongelmiin on vastattava oikealla mittakaavalla ja tähän kykenemme YK-järjestelmän avulla.

Maailman terveysjärjestö WHO on hyvä esimerkki toimijasta, jonka toimintaedellytyksiin tässä uudessa ympäristössä on herätty. WHO on onnistunut työssään hyvin huomioiden, miten erilaisia käytäntöjä valtioilla on avoimuuden suhteen. Myös resurssien on vastattava odotuksia. Yhdysvallat on vetäytynyt johtoroolistaan myös WHO:ssa, mihin toivomme maan vielä palaavan. 
Tulemme keskustelemaan kansainvälisesti WHO:n menettelyistä ja odotuksistamme järjestön osalta, mutta kriisin keskellä on ollut oleellista pitäytyä sovituissa puitteissa. Se on ollut tärkeää myös kaiken sen muun arvokkaan työn kannalta, jota WHO tekee maailmalla.

Suomella on kunnianhimoiset tavoitteet ilmastopolitiikassa ja edelläkävijän rooli myös tasa-arvossa, naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistäjänä, seksuaali- ja lisääntymisterveyden sekä oikeuksien aloilla. Ihmisoikeusperusteisella ulkopolitiikalla on kantavuutta maailmassa, jossa ihmisoikeudet tarvitsevat puolestapuhujia ja arvojohtajuudelle on kysyntää. 

Kestävän kehityksen Agenda 2030 maaraporttimme sai hyvän vastaanoton esitellessämme sitä heinäkuussa. Meidän on syytä vaalia tässäkin erityisosaamista ja pragmaattista otetta, joista meidät tunnetaan - esimerkkeinä toimintamme valtiovarainministerien ilmastokoalitiossa sekä kykymme yhdistää uudet teknologiat ja digitalisaatio kehityksen hyväksi.

Tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä kipeästi, mutta suurvaltajännitteet ovat tehokkaan yhteistyön este. Suurvaltakilpailu murentaa yhteisyyttä ja hankaloittaa yhteistyötä juuri niillä aloilla, joilla Suomi haluaa asettaa yhteisen riman korkeammalle.  

Suurvaltajännitteet ovat myös pysäyttäneet aseriisuntaa ja asevalvontaa tarkoittavat neuvotteluprosessit. Erityisen huolestuttavaa on nähtävissä oleva kilpailu ydinaseiden ja uusien ydinasejärjestelmien kehittämiseksi. Ydinaseettomat maat ovat sen vuoksi neuvotelleet YK:ssa ydinaseiden täyskieltoa tarkoittavan sopimuksen, joka astuu voimaan kun 50 valtiota ovat ratifioineet sopimuksen. Osallistumme myös ydinasekieltosopimusta koskevaan vuoropuheluun. Suomi on sitoutunut ja edistää ydinaseriisuntaa osana ydinsulkusopimusta. 

Monenvälisen yhteistyön yhteistä arvopohjaa haastaa voimistuva arvokonservatismi, kun yhteiskunnat kääntyvät sisäänpäin. Esimerkiksi Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli niin sanottu Istanbulin sopimus on uhattuna, kun sopimuksesta vetäytymisestä käydään keskusteluja Turkissa ja Puolassa. Kasvavaa piittaamattomuutta naisten ja tyttöjen oikeuksia kohtaan ei voida hyväksyä. Emme voi seistä hiljaa, mikäli ponnistelumme naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi ottavat takapakkia.

Suomen johdonmukainen linja on pyrkiä vahvistamaan monenkeskistä yhteistyötä. Se edellyttää työtä kansainvälisen yhteisön arvopohjan puolesta. Meillä on tätä työtä varten kunnianhimoiset tavoitteet ja uskottavaa osaamista. 

Arvoisat edustustojen päälliköt, suurlähettiläät,

Haluan tässä yhteydessä korostaa keskeistä viestiä, josta olen puhunut YK:n puitteissa, maaliskuussa New Yorkissa naisten päivän päätapahtumassa sekä heinäkuussa YK:n korkean tason kestävän kehityksen kokouksessa.

Suomen vahvuus on luottamus. Suomessa kuten muissakin pohjoismaissa ihmiset voivat luottaa siihen, että yhteiskunta tukee elämän erilaisissa tilanteissa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on esimerkki maailmalle. 

Luottamusta vahvistetaan konkreettisilla teoilla esimerkiksi koulutuksessa ja terveydenhuollossa. Näistä meidän on osattava kertoa maailmalla. Kestävä kehitys edellyttää kokonaisvaltaista otetta. 
Toivon, että sanomalla yhteiskuntamme vahvuuksista on aivan erityinen kaikupohja globaalin eriarvoisuuden kasvaessa ja maissa, joissa muutos luo toivon sijaan pelkoa tulevaisuudesta - haavoittuvassa asemassa olevien parissa, autoritäärisissä valtioissa, hauraissa yhteiskunnissa. Kertoa voi myös yhteiskuntamme ratkaisuista päättäjille, jotka etsivät keinoja toteuttaa kunnianhimoisia tavoitteita ilmastomuutosta, epätasa-arvoa ja köyhyyttä vastaan. 

Toivon jokaiselle menestystä tähän työhön. 

Kiitos.

 
Sivun alkuun