Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä vuonna 2022

Pääministeri Sanna Marin piti puheen eduskunnassa valtiopäivien avauskeskustelussa 8.2.2022. Puhe muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies, ärade talman,

Aloitamme vuoden 2022 eduskuntatyön Suomen ensimmäisten aluevaalien jälkeen. Useiden hallitusten käsittelyssä ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on saatu tällä hallituskaudella valmiiksi ja ensimmäiset aluevaalit on käyty onnistuneesti.

Vaaleissa valitut uudet aluevaltuutetut aloittavat seuraavaksi työnsä hyvinvointialueilla. Ensimmäisten aluevaltuustojen tehtävänä on luoda käytännöt ja rakenteet vuonna 2023 hyvinvointialueille siirtyville sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille. Kyse on ihmisten tärkeistä peruspalveluista ja niiden hoitamisesta.

Viime kesänä hyväksytty sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä uudistuksista. Hallitus tukee aktiivisesti hyvinvointialueiden käynnistymistä ja siten sote-uudistuksen toteutumista. Toivotan parhainta menestystä ja viisautta uusille aluevaltuutetuille tässä tärkeässä työssä.

Arvoisa puhemies,

Sote-uudistuksen lisäksi hallitus on viimeisen kolmen vuoden aikana edistänyt määrätietoisesti hallitusohjelmassa yhdessä sovittuja hankkeita ja uudistuksia. Olemme tehneet useita hyvinvointia, tasa-arvoa, työllisyyttä ja kestävää talouskasvua edistäviä tulevaisuusuudistuksia.

Hallitus on investoinut merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen kaikilla koulutusasteilla, aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Olemme laajentaneet oppivelvollisuutta, jotta jokainen peruskoulun päättävä nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen. Uudistus vastaa kasvavaan tarpeeseen osaavasta työvoimasta ja parantaa nuorten mahdollisuuksia työllistyä. Oppivelvollisuuden laajentaminen on lisäksi merkittävä tasa-arvoteko, sillä sen myötä toisen asteen koulutus on nuorille aidosti maksutonta. Hallitus on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja eri puolilla Suomea ja korkeakouluille on annettu uusia koulutusvastuita.

Olemme palauttaneet subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden jokaiselle lapselle, alentaneet varhaiskasvatusmaksuja ja pienentäneet ryhmäkokoja. Uudistukset mahdollistavat laadukkaan varhaiskasvatuksen yhä useammalle perheelle ja vahvistavat työllisyyttä.

Pitkään odotettu perhevapaauudistus on myös saatu valmiiksi, ja se astuu voimaan elokuussa 2022. Uudistus lisää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoisuutta ja huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Sen myötä vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy.

Jokainen ikäihminen ansaitsee ihmisarvoista hoivaa ja huolenpitoa. Hallitus on asettanut ympärivuorokautiseen hoivaan sitovan hoitajamitoituksen, joka parantaa vanhuspalveluiden laatua. Tämä on pitkään odotettu ja tarpeellinen uudistus. Hallitus on esitellyt viime viikolla vanhuspalvelulain toisen osan, joka täydentää ikäihmisten yksilöllistä hoitoa erityisesti kotiin vietävien palveluiden osalta. Näillä uudistuksilla varmistetaan, että ikäihmiset saavat laadukasta hoivaa ja hoitajilla on paremmat työolot.

Hallitus haluaa huolehtia, että jokainen voi ikääntyä turvallisin mielin. Hallitus hyväksyi viime syksynä lain vanhusasiavaltuutetun viran perustamisesta ja uusi vanhusasiavaltuutettu aloitti toimintansa tammikuussa. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ikääntyneiden oikeuksien toteutumista, tuo esiin epäkohtia sekä arvioi lainsäädännön ja päätösten vaikutuksia ikäihmisiin. 

Ärade talman,

Den nordiska välfärdsstaten är en framgångssaga. Den har skapat trygghet för människor i olika livsskeden och i olika samhällssituationer. Genom regeringens reformer har vi stärkt den finländska välfärdsstaten med målet att förbättra välfärden för var och en.

Arvoisa puhemies,

Suomen talous on toipunut vuoden 2020 kuopasta nopeasti. Talouden kasvu on ripeää, työllisyys on ennätystasolla ja investoinnit ovat kasvaneet vauhdilla. Työllisiä ihmisiä oli viime vuoden lopussa yli 70 000 enemmän kuin vaalikauden alussa, vaikka välissä on ollut historiallinen talouskriisi.

Talouden ja työllisyyden jopa yllättävän hyvä kehitys johtuu osin maailmantalouden vahvasta vedosta. Merkittävä rooli on ollut myös onnistuneella talouspolitiikalla. Riittävä tuki ihmisille ja yrityksille sekä kohdennettu elvytys ovat osaltaan pehmentäneet talouden kokemaa iskua ja nopeuttaneet siitä toipumista.

Samaan aikaan meidän on tunnistettava, että pandemian kehitykseen liittyy yhä riskejä ja epävarmuutta. Siksi myös talouspolitiikan kykyä reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla on pidettävä yllä, eikä kasvua tukevaa politiikkaa tule lopettaa liian aikaisin. Hallitus on jo antanut vuoden ensimmäisen lisätalousarvioesityksen, joka vastaa erityisesti omikron-muunnoksesta johtuvien rajoitusten aiheuttamiin välttämättömiin tukitarpeisiin. 

Vaikka talous kasvaa nyt ripeästi, tulevaisuuden näkymä ei ole muuttunut. Ilmastonmuutos ja luontokato edellyttävät nopeita toimia, Suomen väestö ikääntyy ja talouskasvun ennakoidaan hidastuvan jo lähivuosina. Siksi nyt on oikea aika vahvistaa kestävän talouskasvun ja oikeudenmukaisen vihreän siirtymän edellytyksiä. Vahva, pitkäjänteinen ja kestävä kasvu on myös keskeinen tapa vahvistaa julkista taloutta.

Suomen kaltaisessa taloudessa talouskasvu perustuu ennen kaikkea osaamiseen, innovaatioihin ja investointeihin. Parlamentaarinen TKI-työryhmä sai työnsä valmiiksi joulukuussa. Eduskuntapuolueet sitoutuivat yhteisesti tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Työryhmän esitysten pitkäjänteinen ja vakaa toimeenpano on tulevien vuosien talouspolitiikan kovaa ydintä. Se edellyttää myös, että priorisoimme näitä satsauksia. 

Hallitus on vauhdittanut siirtymää kohti ilmastollisesti kestävämpää yhteiskuntaa alentamalla teollisuuden sähköveron EU:n minimitasolle. Kasvun ja investointien tukemiseksi hallitus jatkaa kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaista poisto-oikeutta. Lisäksi hallitus on käynnistänyt kaksivuotisen kokeilun, jossa kotitalousvähennystä korotetaan kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. 

Arvoisa puhemies, 

Maailmanlaajuinen koronapandemia ei ole vielä poistunut politiikan päiväjärjestyksestä. Tilanteemme on kuitenkin valoisampi kuin vielä hetki sitten ajattelimme. Omikronmuunnos on levinnyt laajasti, mutta se ei ole aiheuttanut samassa suhteessa vakavia sairastumisia kuin edelliset virusvariantit. Tautitapausten suuresta määrästä johtuen sairaanhoidon kuormitus on kuitenkin edelleen korkealla tasolla.

Rokotteet ovat edelleen keskeisin työkalumme virusta vastaan. Viestimme kansalaisille on: ottakaa ensimmäiset, toiset ja kolmannet rokotteet. Rokotteen ottaminen on edelleen paras tapa suojata itseä ja sairaanhoidon kuormitusta. 

Tällä hetkellä näyttää siltä, että epidemiatilanne on tasaantunut ja kehittymässä parempaan suuntaan. Siksi olemme voineet purkaa ja lieventää koronarajoituksia ja luoda näkymää avoimempaan ja vapaampaan elämään. Meidän on kuitenkin muistettava, että virus on arvaamaton ja tilanteet voivat muuttua nopeastikin. Siksi on oltava aina valmius reagoida muuttuvaan tilanteeseen.

Koronapandemia on opettanut meille, että emme ole olleet tarpeeksi varautuneita tämänkaltaisiin kriiseihin. Meidän on uudistettava lainsäädäntöämme ja luotava riittävästi työkaluja ennalta mahdollisia tarpeita varten. Osana tätä varautumista olemme käynnistäneet valmiuslain uudistuksen, joka koskettaa laajasti lähes kaikkia hallinnonaloja.

Arvoisa puhemies, 

Hallitus jatkaa yhteiskunnan kehittämistä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäväksi. Hallitusohjelmaa toimeenpannaan määrätietoisesti antamalla kevätistuntokaudella eduskunnalle 166 esitystä ja syksyllä 122 esitystä. Selontekoja annetaan tänä vuonna keväällä kahdeksan ja syksyllä kuusi.

Hallitus antaa keväällä eduskunnalle esityksen seitsemän päivän hoitotakuusta. Hoitotakuu parantaa perustason sosiaali  ja terveyspalveluiden saatavuutta ja nopeuttaa hoitoonpääsyä etenkin kiireettömissä tilanteissa. Koronakriisin aikana on syntynyt paljon hoito- ja hoivavelkaa, jonka purkaminen on seuraavien vuosien aikana ensiarvoisen tärkeää. Tähän kohdennetaan rahoitusta kestävän kasvun ohjelman kautta noin 400 miljoonaa euroa. 

Annamme eduskunnalle myös esityksen avoimuusrekisteristä, joka parantaa yhteiskunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä, demokratiaa ja luottamusta eri toimijoihin. 

Lisäksi annamme eduskunnalle esityksen translain uudistamisesta. Lainsäädäntöä uudistetaan ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta vahvistavaan suuntaan.

Hallitus antaa tänä vuonna myös esityksen väärinkäytösten ilmoittajien turvasta ja suojelusta. Haluamme varmistaa, että väärinkäytösten ilmoittajat saavat tarvitsemansa suojan ja voivat ilmoittaa väärinkäytöksestä turvallisesti. 

Jo lähiviikkoina hallitus aikoo esittää seksuaalirikoksia koskevan kokonaisuudistuksen, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. 

Hallitus antaa eduskunnalle myös esityksen palkka-avoimuudesta. Uudistus edistää tasa-arvoa, lisää palkkatietoutta ja sen myötä työpaikoilla on entistä helpompi puuttua palkkasyrjintään.

Hallitus antaa lisäksi keväällä esityksen, jolla toteutetaan aiemmin yhdessä sovitut yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi tehtävät muutokset. 

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteenamme on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Olemme sitoutuneet tekemään päätöksiä, joilla vähennetään Suomen päästöjä ja vahvistetaan hiilinieluja.
Keväällä eduskunnalle annettavat kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma sekä maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma ovat hallituksen keskeisimmät politiiset suuntaviivat 2035-tavoitteen toteuttamiseksi. Suomi on oikealla polulla ja näiden linjausten avulla tulemme ilmastotavoitteet saavuttamaan.

Osana ilmastokokonaisuutta annamme eduskunnalle esityksen uudistetusta ilmastolaista. Ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan ja lakiin lisätään Suomelle tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035. 

Ilmastotoimien rinnalla hallitus uudistaa luonnonsuojelulain, vesilain sekä eläinten hyvinvointilain. Huolehdimme ilmastokestävyyden lisäksi myös luonnon monimuotoisuudesta ja jatkamme työtä luontokadon pysäyttämiseksi. Myös rakennetun ympäristön kannalta tärkeän maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen sekä lunastuslain valmistelu jatkuu. Hallitus antaa myös esityksen energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuen käyttöönotosta.

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvosto on noin vuosi sitten antanut eduskunnalle EU-selonteon, jossa esitetään hallituksen strategiset näkemykset keskeisiin Euroopan unioniin liittyviin kysymyksiin.

Hallitus jatkaa aktiivista EU-politiikkaa, jonka perustana ovat yhteiset arvot. Tavoitteena on sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä Euroopan unioni. EU:n on oltava vahva globaali toimija ja turvallisuusyhteisö. Samalla unionia ja sen toimintaa tulee aktiivisesti kehittää.

Alkavien valtiopäivien aikana keskeisiä EU-politiikan kokonaisuuksia ovat muun muassa niin kutsutun Fit for 55 -ilmastopaketin neuvottelut, finanssipolitiikan sääntökehikon uudistaminen sekä unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä käsittelevä strateginen kompassi. Strategiseen autonomiaan, terveyskriiseihin varautumiseen sekä yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat myös esillä.

Suomi vaikuttaa niin näihin kuin muihinkin EU-politiikan kysymyksiin aktiivisesti ja oikea-aikaisesti, yhdessä eduskunnan kanssa muodostettuihin kantoihin nojaten.

Arvoisa puhemies,
 
Istuntokausi alkaa tilanteessa, jossa Venäjä on kyseenalaistanut Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteita. Jännitteet Ukrainan läheisyydessä eivät ole vähentyneet ja tilanne on vakava. Venäjä ei peittele valmiuttaan jatkaa Ukrainan painostamista. Tilanne vaatii Euroopan unionilta ja kansainväliseltä yhteisöltä yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä. Mikäli Venäjä ryhtyy uusiin sotilaallisiin toimiin Ukrainaa vastaan, siihen on oltava valmius vastata mittavin pakottein.
 
Keskeisin vastuu tilanteen liennyttämisestä ja ratkaisemisesta on Venäjällä. Ratkaisua tulee hakea aktiivisesti vuoropuhelun ja diplomatian keinoin.
 
On vielä ennen aikaista sanoa, millaiseksi Euroopan turvallisuustilanne kehittyy tulevina viikkoina ja kuukausina. On tunnistettava, että meneillään on pitkäkestoinen kansainvälisen toimintaympäristön muutos, joka vaikuttaa koko Eurooppaan.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja on vakaa ja kaikille selvä. Olemme tällä vaalikaudella käsitelleet parlamentaarisesti ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustuspoliittisen selonteon, jotka määrittelevät periaatteemme ja toimintalinjamme tässäkin tilanteessa.

Jännitteisinä aikoina velvollisuutemme on vaalia ulkopolitiikkamme parlamentaarista perustaa. Ylimpänä päätöksentekoelimenä Suomessa eduskunnalla on tässä ensiarvoisen tärkeä rooli. Keskustelua ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tulee käydä avoimesti suomalaisessa yhteiskunnassa ja tässä salissa. Hallitus antaakin vielä helmikuussa pääministerin ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. 

Arvoisa puhemies, 

Tässä istuntosalissa on koko Suomen historian ajan keskusteltu monista - myös vaikeista ja jakavista - asioista. Ulko- ja turvallisuuspoliittisten jännitteiden kasvu, globaali pandemia ja ilmastonmuutos ovat valtavia ja meitä kaikkia koskettavia asioita ja herättävät monenlaisia vahvojakin tunteita. 

Meillä poliitikoilla on suuri vastuu siitä, miten käytämme sanojamme. Demokratiaan kuuluu erilaiset mielipiteet ja niiden reipaskin esiintuonti. Kuitenkin toivon, että nyt alkavalla istuntokaudella voimme kunnioittaa toisiamme, keskustella rakentavasti ja kuunnella toisiamme paremmin.