Selvitys: Ylivelkaantuminen on lisääntynyt kaikilla tilastomittareilla

Ylivelkaantuminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt kaikilla selvityksessä käytetyillä objektiivisilla mittareilla. Asia ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin selvityksestä.

”Katsaus viime vuosien ylivelkaantumiskehitykseen” -selvityksessä koottiin ja analysoitiin olemassa olevaa tilastotietoa kuluttajaluotoista ja ylivelkaantumisesta. Ylivelkaantumisesta luotiin myös kirjallisuuteen perustuen mahdollisimman ajantasainen tietopohja.

Tulosten mukaan esimerkiksi maksuhäiriöisten suomalaisten lukumäärä kasvoi vuosien 2009–2019 aikana 305 000 henkilöstä 387 000 henkilöön, eli viimeisen 10 vuoden aikana maksuhäiriöisten lukumäärä on kasvanut reilulla 80 000 henkilöllä. Yhteenvetona kaikista analyyseistä vuosia 2005–2010 voidaan pitää ylivelkaantumisen lisääntymisen kautena, ja vuosia 2011–2013 voidaan pitää ylivelkaantumisen intensiivisen kasvun kautena. Vuosia 2014–2017 voidaan taas pitää ylivelkaantumisen lievemmän kasvun kautena, jolloin kuitenkin monen velallisen taloudellinen ahdinko syveni ulosottovelan euromäärien kasvaessa. Onkin mahdollista, että vuodet 2018–2020 ilmentävät ylivelkaantumistilanteen realisoitumisen kautta, jolloin moni päätyi luotonsaannin vaikeutumisen vuoksi ulosottoon.  

Ylivelkaantumiskehitys on ollut viime vuosina kuitenkin erilaista eri väestöryhmissä, yliopistotutkija Karoliina Majamaa toteaa. Keskeisenä kehityspiirteenä nähdään, että naisten ylivelkaantuneisuus suhteellisesti on lisääntynyt ja miesten vähentynyt. Toinen selkeä piirre on ylivelkaantumisen väheneminen alle 25-vuotiailla nuorilla. Nuorten ylivelkaantuminen on vähentynyt viime vuosina lähes kaikilla ylivelkaantumismittareilla, joskin nuorten euromääräisten ulosottovelkojen kasvu velallista kohden on lisääntynyt. Toisin sanoen ylivelkaantuneet nuoret olivat velkaantuneet suuremmista summista tarkasteluajanjakson 2008–2019 lopussa kuin sen alussa. Kolmas selkeä muutos on ylivelkaantumisen lisääntyminen vähintään 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Vanhemmissa ikäryhmissä etenkin naisten ylivelkaantuneisuus on viime vuosina lisääntynyt suhteellisesti miehiä enemmän, kuten myös naisten euromääräiset ulosottovelat.

Yliopistotutkija Majamaa kertoo myös, että vuosi 2018 erottui poikkeuksellisena ulosottovuotena, jolloin joka kymmenes 15 vuotta täyttänyt suomalainen oli ollut jossain vaiheessa vuotta ulosotossa. Vuoden 2018 lopussa jopa hieman yli viidesosa työttömistä (22 %) oli ulosotossa, ja vaikuttaa siltä, että velallisten lukumäärän kasvu painottui erityisesti pienituloisten ja matalasti koulutettujen lisääntyneeseen velkaantumiseen. Vuonna 2019 ulosotossa olevien työttömien lukumäärät laskivat kaikissa ikäryhmissä.

Eräs ylivelkaantumiseen voimakkaasti vaikuttanut tekijä on lisääntynyt luottotarjonta, ja kuluttajat ottavat nykyisin yhä enemmän erilaisia luottoja. Tutkimusjohtaja Kati Rantala toteaa, että velkaongelmien sääntelyllä saatetaan hyvistä pyrkimyksistä huolimatta myös myötävaikuttaa uusien ongelmallisten ilmiöiden syntymiseen, kuten tapahtui joustoluottojen kehittymisessä kesäkuun 2013 korkokattouudistuksen jälkeen. Uusia keinoja harkittaessa kannattaakin panostaa huolella ennakolliseen vaikutusarviointiin pohtien rohkeasti mahdollisia vaikutusketjuja ja keinoja minimoida sääntelystä koituvia mahdollisia haittavaikutuksia.

Ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentäminen on eräs pääministeri Sanna Marinin hallituksen keskeisistä prioriteeteista. Selvitys toteutettiin 18.9.–30.11.2020.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Karoliina Majamaa, Helsingin yliopisto, p. 050 577 9480, [email protected].

Valtioneuvoston poikkihallinnolliset ja nopealla aikataululla toteutetut selvitykset tuottavat tietoa valtioneuvoston päätöksenteon kannalta tärkeisiin ja pikaista ratkaisua vaativiin kysymyksiin. Selvitysraporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.