Tasavallan presidentin esittely 1.12.2017

Luettelossa ovat presidentin tekemät julkiset päätökset.

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 1.12.2017 seuraavat lait:

Laki valtioneuvostosta annetun lain 1 ja 13 §:n muuttamisesta (HE 131/2017 vp). Lakia muutetaan siten, että ulkoasiainministeriön nimi muutetaan ulkoministeriöksi. Nimen muutos koskee vain ministeriön suomenkielistä nimeä. Lain mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä koskevasta toimivallasta silloin, kun vastaavaan virkaan nimittäminen on säädetty valtioneuvoston ratkaistavaksi. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VNK lainsäädäntöneuvos Sanna Helopuro 0295 160 170)

Laki ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain muuttamisesta (HE 126/2017 vp). Lakiin tehdään korvausjärjestelmän kehittämiseksi tarpeellisia muutoksia ja samalla poistetaan päällekkäistä sääntelyä. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (UM lakimies Eeva Winter 0295 350 739)

Laki talous- ja velkaneuvonnasta (HE 102/2017 vp). Lain mukaan talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen siirretään aluehallintovirastoilta ja kunnilta oikeusapu- ja edunvalvontapiirien tehtäväksi. Palvelua tuottavat oikeusapu- ja edunvalvontapiireissä oikeusaputoimistot. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit voivat myös hankkia talous- ja velkaneuvonnan palveluja ostopalveluina. Palvelun yleinen ohjaus ja valvonta siirretään Kilpailu- ja kuluttajavirastolta oikeusministeriölle. Talous- ja velkaneuvonnan tehtävään ja sisältöön ei tehdä muutoksia. Laki tulee voimaan 1.1.2019. (OM hallitusneuvos Maaria Rubanin 0295 150 140)
Tiedote

Laki rikoslain muuttamisesta, laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta, laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 37 §:n muuttamisesta, laki vankeuslain muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki rikosrekisterilain 2 §:n muuttamisesta, laki valvotusta koevapaudesta annetun lain 13 ja 32 §:n muuttamisesta, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki eräisiin rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otettujen henkilöiden tapaturmakorvauksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja laki rikosvahinkolain 14 §:n muuttamisesta (HE 268/2016 vp). Rikoslakiin otetaan säännökset yhdistelmärangaistuksesta ja säädetään laki yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta. Kysymys on uudenlaisesta rangaistuksesta, joka koostuu ehdottomasta vankeudesta ja sen jälkeisestä vuoden mittaisesta valvonta-ajasta. Yhdistelmärangaistus korvaa vankeusrangaistuksen, joka suoritetaan kokonaan vankilassa. Yhdistelmärangaistukseen tuomitulla ei ole mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauttamiseen tai valvottuun koevapauteen. Yhdistelmärangaistus voidaan tuomita vakavan rikoksen uusijalle, jota on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Yhdistelmärangaistuksen tuomitsemisen edellytykset ovat samat kuin koko rangaistusajan tuomitsemisen edellytykset. Voimassa oleva järjestelmä pysyy valvonta-aikaa lukuun ottamatta lähes nykyisellään. Valvonta-aika on osa yhdistelmärangaistusta koskevaa tuomiota eikä se edellytä syytetyn suostumusta. Valvonta-aika on yksi vuosi. Valvonta-ajan keskeisimmät lakisääteiset velvollisuudet ovat asunnossa pysyminen määrättyinä aikoina, päihteettömyys valvonta-ajan täytäntöönpanoon liittyvissä tapaamisissa, toimintaan osallistuminen ja valvontaan sitoutuminen. Tuomittua valvotaan muun muassa sähköisen valvonnan välinein. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (OM hallitusneuvos Paulina Tallroth 0295 150 146)
Tiedote

Laki väestölaskentalain kumoamisesta (HE 89/2017 vp). Laissa tarkoitettuja väestölaskentoja ja niihin liittyviä asunto- ja kiinteistölaskentoja ei ole suoritettu väestölaskentalaissa tarkoitetulla tavalla enää vuoden 1980 väestölaskennan jälkeen ja näiltä osin laki kumotaan vanhentuneena. Lain nojalla aiemmin suoritettujen väestölaskentojen yhteydessä kertyneisiin aineistoihin sovelletaan kuitenkin edelleen väestölaskentalain säännöksiä aineistojen käsittelijöiden salassapitovelvollisuudesta sekä syntyneiden aineistojen käytöstä ja käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Säännökset ovat jo yksinomaan säädöksen säätämisajankohdasta johtuen tulkinnallisesti epäselviä ja vaikeasti suhteutettavissa muuhun voimassaolevaan tilastotarkoituksiin kerättäviä aineistoja, asiakirjojen julkisuutta ja henkilötietojen suojaa koskeviin säädöksiin. Lain säännökset asettavat kyseisen lain nojalla kerätyt aineistot poikkeukselliseen asemaan suhteessa muihin väestötilastointitarkoituksiin kerättyihin aineistoihin nähden, mistä syystä laki on tarkoituksenmukaista kumota kokonaisuudessaan. Laki tulee voimaan 15.12.2017. (VM hallitusneuvos Ilkka Turunen 0295 530 097)

Laki yleisradioverosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 108/2017 vp). Henkilön yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että veroa maksetaan 2,5 prosenttia laissa tarkoitettujen tulojen 14 000 euroa ylittävästä osasta. Samalla enimmäismäärää korotetaan 143 eurosta 163 euroon. Muutos vapauttaa yleisradioverosta noin 390 000 pienituloisinta yleisradioveroa maksavaa verovelvollista. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Timo Annala 0295 530 318)

Laki tupakkaverosta annetun lain muuttamisesta (HE 110/2017 vp). Savukkeiden, sikareiden ja pikkusikareiden, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotetaan keskimäärin 21 prosenttia. Korotukset toteutetaan kahden vuoden aikana neljässä vaiheessa siten, että ensimmäinen korotus tehdään vuoden 2018 alusta, toinen heinäkuun 2018 alusta, kolmas vuoden 2019 alusta ja neljäs korotus heinäkuun 2019 alusta. Korotukset ovat pääsääntöisesti senttimääräisesti yhtä suuria kaikissa vaiheissa. Korotusten seurauksena savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan kokonaisuudessaan keskimäärin 18 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintojen kokonaisuudessaan keskimäärin 19 prosenttia. Lisäksi sikareiden verorakennetta muutetaan muiden tupakkatuotteiden verorakennetta vastaavaksi. Sikareista kannetaan arvoveron lisäksi yksikköveroa, ja myös sikareille säädetään vähimmäisvero. Halvimpien sikareiden hinnat yli kaksinkertaistuvat laskennallisesti, kun taas kalliimpien sikareiden osalta hintamuutos on vain muutaman prosentin. Laissa määritellään lisäksi, mitä sikareilla ja pikkusikareilla tarkoitetaan. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Pia Kivimies 0295 530 183)

Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta, laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain muuttamisesta, laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain muuttamisesta, laki korkotulon lähdeverosta annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta, laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain 6 §:n muuttamisesta ja laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta (HE 137/2017 vp). Luottolaitostoiminnasta annettua lakia muutetaan lisäämällä siihen säännökset rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävästä yhdestä viiteen prosentin suuruisesta lisäpääomavaatimuksesta. Muutos perustuu Euroopan unionin luottolaitoksia koskevaan direktiiviin sisältyvään kansalliseen sääntelyoptioon. Finanssivalvonnan johtokunnan päätöksellä käyttöönotettavalla lisäpääomavaatimuksella katetaan pitkäaikaisten ja suhdanteista riippumattomien rahoitusjärjestelmää tai kokonaistaloutta uhkaavien tekijöiden muodostamaa riskiä. Lisäpääomavaatimuksia koskevia säännöksiä sovelletaan myös sijoituspalveluyrityksiin. Viimeksi mainittuihin viiteen lakiin tehtävät muutokset ovat teknisluonteisia. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Miki Kuusinen 0295 530 339)

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 83/2017 vp). Lakia muutetaan siten, että ensitunnistamista koskevan tiedon ketjuttamiselle asetetaan enimmäishinta viiden vuoden määräajaksi. Ensitunnistaminen tarkoittaa henkilöllisyyden luotettavaa tunnistusta. Ensitunnistamista tarvitaan silloin, kun uudelle asiakkaalle myönnetään ensimmäistä kertaa niin sanottu vahva sähköinen tunnistamisväline kuten verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Lisäksi tunnistuspalvelun tarjoajien yhteenliittymän ilmoitusvelvollisuutta ja Viestintävirastolle maksettavia valvontamaksuja koskevia säännöksiä selkeytetään. Laki tulee voimaan 15.12.2017. Sen 17 §:n 5-7 momentti on voimassa viisi vuotta lain voimaantulosta. (LVM neuvotteleva virkamies Jenni Rantio 0295 342 003)

Laki painelaitelain muuttamisesta (HE 88/2017 vp). Painelaitelakiin otetaan uusi säännös puolustusvoimien painelaiterekisteristä painelaitelain valvontaviranomaisten työnjaon selkeyttämiseksi. Lisäksi säädetään paineen määritelmästä sekä täsmennetään säännöksiä koskien painelaitteiden merkintöjen ja ohjeiden kielivaatimuksia ja painelaitteen määräaikaistarkastusten siirtämisajankohtaa. Lisäksi täsmennetään turvallisuusvaatimuksia sellaisten painelaitteiden yhdistämisessä, jonka vaatimustenmukaisuutta ei ole osoitettu sekä vaatimuksia koskien kuljetettavan painelaitteen ja kuljetettavan painelaitteen kaltaisen painelaitteen täyttöä ja täyttöpaikkaa. Lisäksi tarkennetaan siirtymäsäännöstä. Muutoksilla varmistetaan painelaitteita koskevan Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (TEM vanhempi hallitussihteeri Pauliina Kanerva 0295 060 160)

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta, laki tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta, laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta ja laki työttömyysturvalain 12 a luvun kumoamisesta (HE 74/2017 vp). Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta yhdistetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Uuden lautakunnan nimi on sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta. Lisäksi toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntien jäsenten kelpoisuusedellytyksiä yhtenäistetään. Kaikkien muutoksenhakulautakuntien jäsenten tulee olla perehtyneitä sosiaalivakuutusasioihin. Muutoksenhakulautakuntien jäsenten eroamisikä nostetaan 70 vuoteen. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (STM hallitusneuvos Erik Strömberg 0295 163 190)

Laki Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta (HE 78/2017 vp). Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä muutetaan siten, että stipendi voidaan myöntää kaikille ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisen tutkinnon suorittaneille henkilöille, jotka täyttävät muut stipendin myöntämisen edellytykset. Lisäksi stipendin maksamisesta korotettuna ensimmäisestä ammatillisesta tutkinnosta luovutaan ja stipendin myöntämisen edellytyksenä oleva yläikäraja nostetaan 68 vuoteen. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Pekka Paaermaa 0295 163 180)

Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja laki jätelain muuttamisesta (HE 84/2017 vp). Ympäristönsuojelulakia ja jätelakia muutetaan siten, että valvontaviranomaisten oikeutta periä kustannuksia vastaavasti maksuja suorittamistaan valvontatoimenpiteistä laajennetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (YM hallitusneuvos Oili Rahnasto 0295 250 244)

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (HE 85/2017 vp). Lain rakennusta, kerrosalaa ja rakennuksen edellytyksiä asemakaava-alueella koskevia säännöksiä muutetaan. Lakiin lisätään myös asuin-, majoitus- ja työtiloja sekä kokoontumistiloja koskevat säännökset sekä valtuutus antaa ympäristöministeriön asetuksella tarkempia säännöksiä niistä. Lakiin lisätään säännökset, joiden mukaan rakennukseen tehtävään laajennukseen ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen sovelletaan, mitä uuden rakennuksen rakentamisesta säädetään, ellei olennaisissa teknisissä vaatimuksissa muuta säädetä. Rakennuksen kerrosalaa koskevaa pykälää muutetaan siten, että rakennusoikeuden saa ylittää väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran samoin kuin siltä osin, kun huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus ylittää 200 millimetriä. Rakennusluvan edellytyksiä koskevaan pykälään tehdään lakiteknisiä muutoksia. Laki tulee voimaan 6.12.2017. (YM lainsäädäntöneuvos Kirsi Martinkauppi 0295 250 177)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban tasavallan välisen sopimuksen poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä ja vahvisti lain poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kuuban tasavallan välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 75/2017 vp). Sopimus on laaja-alainen yhteistyösopimus, joka sisältää määrittelyt poliittisen, taloudellisen ja sektorikohtaisen yhteistyön ja vuoropuhelun muodoista. Sopimuksessa sovitaan yhteistyöstä muun muassa kaupan, talouden, kestävän kehityksen, demokratian ja ihmisoikeuksien aloilla. Sopimus on luonteeltaan sekasopimus, joka sisältää sekä jäsenvaltioiden että Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Kyseessä on ensimmäinen EU:n ja Kuuban välinen sopimus. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (UM ulkoasiainneuvos Ari Mäki 0295 350 595)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 1.12.2017 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen Punaisesta Rististä. Säännöt uudistetaan kokonaan. Sääntöuudistus sisältää sisällöllisiä täsmennyksiä toimintoihin ja sääntöjen rakennetta selkeytetään. Asetus tulee voimaan 1.1.2018 siirtymäsäännöksin. (SM hallitusneuvos Johanna Hakala 0295 488 452)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 1.12.2017 seuraavat kansainväliset asiat:

Suomen osallistumisen päättäminen EUFOR Althea -operaatiossa. Suomi on osallistunut Bosnia ja Hertsegovinassa toimivaan EU:n EUFOR Althea -kriisinhallintaoperaatioon vuodesta 2004. Kansallisen mandaatin kattovahvuus on 200 sotilasta. Viime vuosina Suomen joukon vahvuus on ollut alle kymmenen sotilasta. Tarkoituksena on päättää Suomen osallistuminen EUFOR Althea -operaatiossa 31.3.2018 mennessä. (UM ulkoasiainneuvos Mikko Kinnunen 0295 351 820)

Suurlähettiläs Mika Koskisen tai hänen estyneenä ollessaan hallinnollinen avustaja Kari Potin valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen puolesta Suomen tasavallan ja Perun tasavallan välinen sopimus diplomaattisten edustustojen tai konsuliedustustojen diplomaattisen henkilökunnan, konsuliedustuston henkilökunnan tai hallinnollisen tai teknillisen henkilökunnan perheenjäsenten ansiotyöstä. Perhe- ja puolisosopimuksilla sallitaan diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston henkilöstön perheenjäsenen työskentely vastaanottajavaltiossa ilman, että henkilö menettää diplomaattistatuksensa ja vapautuksen vastaanottajavaltion lainkäyttövallasta diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen (SopS 4/1970) asettamissa rajoissa. Perhe- ja puolisosopimusten tekeminen on tehokas tapa edistää puolisoiden työllistymismahdollisuuksia asemamaassa ja tukea heidän työuraansa. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

Suurlähettiläs Satu Mattila-Budichin tai hänen estyneenä ollessaan lähetystöneuvos Henna Kososen valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan neuvoston turvallisuutta, turvatoimia ja palveluja koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa tehty yleissopimus. Sopimuksen tavoitteena on luoda turvallinen, turvattu ja lämminhenkinen ympäristö jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa. (SM neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki 0295 488 556)

Kansliapäällikkö Harri Pursiaisen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Mikko Hautalan Suomen Moskovan suurlähetystöstä valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan ja Venäjän Federaation tasavallan välillä tieliikenteestä tehdyn sopimuksen muutokset. Sopimusmuutoksen sisältönä on sallia Venäjällä sallitun 44 tonnin kokonaispainon hyväksyminen Suomessa ilman venäläiselle ajoneuvolle myönnettävää poikkeuslupaa, joka nyt tarvitaan muissa kuin satamasta tai satamiin tapahtuvissa konttikuljetuksissa. Venäjä hyväksyy omalla alueellaan 44 tonnin kokonaispainon 6-akselisille ajoneuvoille. Sopimus on suunniteltu allekirjoitettavaksi Suomen ja Venäjän talouskomission liikennetyöryhmän kokouksessa Helsingissä 13. ja 14.12.2017. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 0295 342 503)

Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksyminen. Sopimuksen tavoitteena on maisemien suojelun, hoidon ja suunnittelun edistäminen sekä eurooppalaisen yhteistyön järjestäminen maisema-asioissa. Muutoksella mahdollistetaan muiden kuin Euroopan valtioiden liittyminen yleissopimukseen. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)

Valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen liittyvän happamoitumisen, rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämistä koskevan vuoden 1999 pöytäkirjan muutosten hyväksyminen. Keskeisimmät muutokset ovat ilmaan pääsevien epäpuhtauksien päästöjen vähentämisvelvoitteiden ja niitä tukevien päästöraja-arvojen ajantasaistaminen vuodesta 2020 alkaen. Vähentämisvelvoitteet koskevat jatkossa myös hiukkasia. Tavoitteena on myös mustan hiilen päästöjen vähentäminen osana ilmastomuutoksen torjuntaa. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 1.12.2017 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti myönsi 58 arvonimeä. (VNK valtiosihteeri Paula Lehtomäki 0295 16001)
Myönnetyt arvonimet

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan 33 Ahvenanmaan maakuntalain osalta. (OM lainsäädäntöneuvos Janina Groop-Bondestam 0295 150 334)
Asian esittelyaineisto

Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: Valtioneuvoston asetus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta (691/2017). (OM lainsäädäntöneuvos Janina Groop-Bondestam 0295 150 334)

Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2016 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminen. Ahvenanmaan valtuuskunta on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti toimittanut vuoden 2016 tasoituksen ja 13.9.2017 tehnyt Ahvenanmaan maakunnalle tulevaa lopullista tasoitusmäärää koskevan päätöksen. Päätöksen mukaan vuoden 2016 lopullinen tasoitusmäärä on 222 920 481,91 euroa. Koska Ahvenanmaan maakunta on saanut ennakkona yhteensä 220 758 000,00 euroa, valtion on maksettava maakunnalle 2 162 481,91 euroa. (VM valtiosihteeri Martti Hetemäki 0295 530 292)

Tasavallan presidentti myönsi valtion virka-ansiomerkit 1 293 virkamiehelle sekä hylkäsi 170 esitystä riittämättömän palvelusajan perusteella. (VM neuvotteleva virkamies Riitta Bäck 0295 530 116)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 1.12.2017 seuraavat nimitysasiat:

Bernin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Timo Rajakankaan sivuakkreditointi Liechtensteiniin ja Tokion suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Jukka Siukosaaren sivuakkreditointi Marshallinsaarille. (UM henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas 0295 351 413)

Määräaikainen oikeusneuvos, esittelijäneuvos, oikeustieteen tohtori, oikeustieteen lisensiaatti, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Anne Johanna Nenonen, määräaikainen oikeusneuvos, hallinto-oikeustuomari, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Antti Nestori Pekkala, määräaikainen oikeusneuvos, valiokuntaneuvos, oikeustieteen lisensiaatti, oikeustieteen kandidaatti, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Jaakko Ilmari Autio, määräaikainen oikeusneuvos, johtava hallintovirkamies, oikeustieteen tohtori, oikeustieteen lisensiaatti, oikeustieteen kandidaatti, LLM, varatuomari Pekka Sakari Aalto 1.1.–31.12.2018 sekä määräaikainen oikeusneuvos, hallinto-oikeustuomari, oikeustieteen kandidaatti, LLM, varatuomari Maarit Leila Elina Lindroos, määräaikainen oikeusneuvos, esittelijäneuvos, oikeustieteen tohtori, oikeustieteen lisensiaatti, oikeustieteen kandidaatti Kirsti Anneli Kurki-Suonio ja professori, oikeustieteen tohtori, oikeustieteen lisensiaatti, oikeustieteen maisteri Toomas Kaarel Kotkas 1.1.-31.8.2018 korkeimman hallinto-oikeuden määräaikaisiin oikeusneuvosten virkasuhteisiin. (OM kansliapäällikkö Asko Välimaa 0295 150 248)