Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston yleisistunto 19.12.2017

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 19.12.2017 16.02
Tiedote 604/2017

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset ja ratkaisuehdotukset tasavallan presidentille.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Valtioneuvosto antoi 19.12.2017 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 190/2017 vp) eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta. Esitys sisältää ehdotuksen summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämisestä rajoitettuun määrään käräjäoikeuksia. Oikeushenkilön, elinkeinonharjoittajan, ammattimaista perintätoimintaa harjoittavan luonnollisen henkilön sekä oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan olisi toimitettava summaaristen riita-asioiden haastehakemukset käräjäoikeuden tietojärjestelmään käyttäen oikeushallinnon tiedonsiirtoyhteyttä tai verkkopohjaista asiointiliittymää. Esityksessä ehdotetaan myös haasteen puhelintiedoksiannon mahdollistamista kaikissa summaarisissa riita-asioissa. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2019 alusta samaan aikaan kuin käräjäoikeusverkoston uudistamista koskeva lainsäädäntö tai mahdollisimman pian sanotun lainsäädännön voimaantulon jälkeen. (OM lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen 0295 150 276)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 191/2017 vp) eduskunnalle laiksi verotusmenettelystä annetun lain 14 d §:n muuttamisesta. Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sen sanamuotoja yhdenmukaistettaisiin hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla koskevan direktiivin pakollista automaattista tietojenvaihtoa koskevien säännösten sanamuotojen kanssa. (VM hallitusneuvos Antero Toivainen 0295 530 098)

Hallituksen esitys (HE 192/2017 vp) eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan tietyille yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten palveluiden tarjoajille sekä eräiden digitaalisten palveluiden tarjoajille velvollisuutta huolehtia viestintäverkkoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallinnasta sekä ilmoittaa merkittävästä tietoturvallisuuteen liittyvästä häiriöstä valvovalle viranomaiselle ja yleisölle. Velvoitteet otettaisiin tietoyhteiskuntakaareen, ilmailulakiin, rautatielakiin, alusliikennepalvelulakiin, eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annettuun lakiin, liikenteen palveluista annettuun lakiin, sähkömarkkinalakiin, maakaasumarkkinalakiin sekä vesihuoltolakiin. Lisäksi säädettäisiin näiden velvoitteiden valvonnasta, viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta sekä yleisestä tietoturvallisuuteen liittyvästä viranomaistoiminnasta. Ehdotetulla lainsäädännöllä saatettaisiin osaksi kansallista lainsäädäntöä toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2018. (LVM ylitarkastaja Maija Rönkä 0295 342 039)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 193/2017 vp) eduskunnalle yhteistyöstä kilpailuasioissa tehdyn pohjoismaisen sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kilpailulain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi yhteistyöstä kilpailuasioissa Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä Helsingissä syyskuussa 2017 tehdyn sopimuksen. Hyväksyttäväksi ehdotettava sopimus on valtiosopimus, jonka allekirjoittamiseen tasavallan presidentti myönsi allekirjoitusvaltuudet elokuussa 2017. Esitykseen sisältyvät myös lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiseksi ja lakiehdotus sopimuksen määräysten edellyttämistä muutoksista kilpailulakiin (948/2011). Sopimuksen tavoitteena on Pohjoismaiden kansallisten kilpailuviranomaisten yhteistyön vahvistaminen ja virallistaminen sekä kansallisten kilpailulakien tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona osapuolet ovat tallettaneet kaksi ratifioimis- tai hyväksymiskirjaa. (TEM hallitusneuvos Virve Haapajärvi 0295 047 027)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 194/2017 vp) eduskunnalle laeiksi eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä kuluttajien käyttöön tarkoitetuista henkilönsuojaimista ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta annettua lakia sekä annettavaksi uusi laki kuluttajien käyttöön tarkoitetuista henkilönsuojaimista. Lisäksi muutettaisiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sekä eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettuja lakeja. Esityksen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset henkilönsuojaimista ja köysiratalaitteistoista, jotka korvaavat aiemmat direktiivit. Kansallisessa lainsäädännössä säädettäisiin edelleen ohjeiden ja muiden vastaavien tietojen kielestä, valvontaviranomaisista sekä seuraamuksista. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia tarkoituksena selkeyttää ja yhdenmukaistaa tuotteita koskevaa rikoslakitasoista sääntelyä. Valmistajan tai muun luovuttajan toiminta voisi tulla rangaistavaksi terveysrikoksena riippumatta siitä, onko kyse työssä käytettäväksi tarkoitetusta teknisestä laitteesta vai yksityiseen kulutukseen tarkoitetusta henkilönsuojaimesta tai koneesta. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 21.4.2018. (STM hallitusneuvos Hanna-Mari Pekuri 0295 163 459)
Tiedote

Hallituksen esitys (HE 195/2017 vp) eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa koskevia jätelain säännöksiä pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti siten, että kunnille säädetty vastuu rajattaisiin pääosin vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvän vaarallisen jätteen vastaanotto ja käsittely säilyisivät kunnan vastuulla nykyiseen tapaan. Lakiin ehdotetaan lisäksi tehtäväksi vastuunjaon rajauksesta johtuvat muutokset poikkeusmahdollisuuteen velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon. Esityksessä ehdotetaan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetusta laista poiketen, että kunnan jätehuollon alalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava markkinaehtoista toimintaa rajoittava ulosmyynnin osuus olisi kymmenen prosenttia 31.12.2029 saakka ja pysyvästi viisi prosenttia 1.1.2030 lukien. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2019. (YM hallitussihteeri Ella Särkkä 0295 250 308)
Tiedote

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 19.12.2017 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta. Ohjesäännön 13, 25 ja 26 §:ään tehdään muutokset, jotka johtuvat ulkoasiainministeriön suomenkielisen nimen muuttumisesta ulkoministeriöksi 1.1.2018. Samalla ulkoasiainministerin suomenkielinen nimike muuttuu ulkoministeriksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (VNK hallitusneuvos Arno Liukko 0295 160 175)

Valtioneuvoston asetus eräiden rikosvahinkolaissa säädettyjen rahamäärien tarkistamisesta. Asetuksella tarkistetaan eräitä rikosvahinkolaissa säädettyjä rahamääriä elinkustannusten nousua vastaavasti. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (OM lainsäädäntöneuvos Laura Määttänen 0295 150 332)

Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä, valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä maaoikeuden käsiteltäviksi säädetyissä asioissa, valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa, valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä yrityksen saneerausta koskevissa asioissa, valtioneuvoston asetus hovioikeuksien sijaintipaikoista ja tuomiopiireistä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta ja valtioneuvoston asetus virkavalasta ja virkavakuutuksesta sekä tuomarinvalasta ja tuomarinvakuutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Tasavallan presidentti on 14.12.2017 vahvistanut lainsäädännön, jolla toteutetaan käräjäoikeusuudistus. Asetukset annetaan käräjäoikeusverkoston kehittämishankkeen täytäntöön panemiseksi. Asetukset tulevat voimaan 1.1.2019 lukien. Viimeksi mainittu asetus tulee voimaan 1.1.2018. (OM hallitussihteeri Jennimari Huovinen 0295 150 394)
Tiedote

Valtioneuvoston asetus valtiovarainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että Vimana Oy -niminen osakeyhtiö lisätään ministeriön toimialan yhtiöksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (VM lainsäädäntöneuvos Salla Kalsi 0295 530 422)

Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2018. Asetus vastaa rakenteeltaan voimassa olevaa asetusta. Maksujen korotuksilla pyritään parantamaan aluehallintovirastojen maksullisen julkisoikeudellisen toiminnan kustannusvastaavuutta. Ympäristö- ja vesitalousluvat sekä eräät muut suoritteet pidetään voimassa olevan asetuksen tavoin alennetun omakustannusarvon mukaisina suoritteina. Asetukseen tehdään lisäksi suoritteita koskevasta muuttuneesta lainsäädännöstä johtuvia muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2018 ja on voimassa vuoden 2018 loppuun. (VM lainsäädäntöneuvos Sami Kouki 0295 530 129)

Valtioneuvoston asetus keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tulliasioissa Uruguayn kanssa tehdystä sopimuksesta. Sopimus, laki (717/2017) ja asetus tulevat voimaan 13.1.2018. (VM ylitarkastaja Jaana Vehmaskoski 0295 530 267)

Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta eläimen omistajalle nautojen, lampaiden, vuohien, sikojen ja siipikarjan raatojen keräilystä ja hävittämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Asetuksella säädetään valtionavustuksen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (jäljempänä sivutuoteasetus) vaatimusten mukaisesti. Kuolleita eläimiä ei saa haudata maahan, vaan ne on kerättävä ja hävitettävä käsittelemällä polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Poikkeuksena tästä ovat sivutuoteasetuksen 3 artiklan 23 kohdassa tarkoitetut syrjäiset alueet, jotka sijaitsevat kaukana käsittelylaitoksista ja joissa eläintiheys on alhainen. Avustus eläimen omistajalle kuolleiden eläinten poistamisesta ja hävittämisestä on ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) N:o 702/2014 artiklan 27 mukainen. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (MMM lainsäädäntöneuvos Pirjo Tomperi 0295 162 234)

Valtioneuvoston asetus maaseudun yritystuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven kunnissa maaseudun pienten yritysten investointituen tukitaso nousee 20 prosentista 30 prosenttiin ja siten, että tukitaso laskee Äänekosken kaupungissa 30:sta 20:een prosenttiin. Lisäksi asetukseen lisätään Euroopan unionin edellyttämä tuen myöntämisen rajoitusta koskeva säännös ja tehdään teknisluonteinen muutos. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. Muuttuneita tukitasoja sovelletaan kuitenkin vasta 1.3.2018. (MMM vanhempi hallitussihteeri Jukka Mirvo 0295 162 468)

Valtioneuvoston asetus pakattujen vaarallisten aineiden kuljetuksia ro-ro-aluksissa Itämerellä koskevasta (Memorandum of Understanding, MoU) yhteisymmärryspöytäkirjan voimaansaattamisesta. Yhteisymmärryspöytäkirja on voimassa 1.1.2018 lukien alkaen niin kuin siitä on sovittu. Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (LVM neuvotteleva virkamies Mari Suominen 0295 342 306)

Valtioneuvoston asetus maatalouden ja matkailun alaan kuuluvista kausiluonteista toimintaa sisältävistä toimialoista. Asetuksessa säädetään tarkemmin niistä maatalouden ja matkailun alaan kuuluvista toimialoista, joihin kuuluu kausiluonteista toimintaa. Asetus liittyy lakiin kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten (HE 80/2017 vp). Lain mukaan kausityölakia sovelletaan kausiluonteiseen toimintaan maatalouden ja matkailun aloilla. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (TEM hallitusneuvos Olli Sorainen 0295 048 022)

Valtioneuvoston asetus aerosoliasetuksen liitteen muuttamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan neuvoston direktiivin 75/32/ETY muuttamisesta aerosolien suurimman sallitun paineen osalta ja sen merkintäsäännösten mukauttamiseksi aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisiksi annettu komission direktiivi 2016/2037/EU. Asetus tulee voimaan 12.2.2018. (TEM hallitussihteeri Sirpa Sillstén 0295 047 094)

Valtioneuvoston asetus ydinjätehuollon kustannuksiin varautumisesta. Asiassa on kyse varautumisesta ydinjätehuollon kustannuksiin, josta säädetään tällä hetkellä valtioneuvoston päätöksellä varautumisesta ydinjätehuollon kustannuksiin (165/1988). Asetuksella uusitaan ja korvataan voimassaoleva valtioneuvoston päätös. Asetus perustuu ydinenergialain (990/1987) 7 lukuun kuten voimassaoleva valtioneuvoston päätös. Lainkohta sisältää säännökset siitä, miten jätehuoltovelvollisen on varauduttava ydinjätteistä tulevaisuudessa aiheutuviin kustannuksiin. Toimivalta asetuksen antamiselle perustuu ydinenergialain 43 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan valtioneuvosto antaa yleiset määräykset siitä, miten ydinjätehuoltoon varautumisen kustannukset otetaan huomioon vastuumäärää arvioitaessa, rahastotavoitteen laskemismenettelystä sekä muista varautumisen perusteista. Asetukseen tehdään eräiden teknisten korjausten lisäksi (ministeriön nimi, valuutta) muun muassa tarkennuksia rahastotavoitteiden laskemiseen ja pidennetään jaksottamisaikaa nykyisestä 25 vuodesta 40 vuoteen. Asetus tulee voimaan 28.12.2017. (TEM hallitussihteeri Christina Snellman 0295 060 009)

Valtioneuvoston asetus ydinenergia-asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan ydinenergialakiin (990/1987) tehdyn muutoksen sekä uuden ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (252/2017) voimaantulon vuoksi. Ydinenergia-asetukseen lisättävät tarkentavat lupasäännökset lisätään lupamenettelyä koskevaan 5 lukuun sekä ydinlaitoksen käytöstä poistamista koskevat valvontasäännökset 15 lukuun. Asetukseen lisätään myös säännökset kansallisen ydinjätehuollon ohjelman vähimmäissisällöstä. Ydinenergia-asetus sisältää eräitä säädösviittauksia ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskien, ja nämä viittaukset tulevat uuden lain myötä päivitettäväksi. Lisäksi menettelyn vaiheita ja asiakirjoja koskevat säännökset muutetaan vastaamaan uutta lakia. Asetukseen tehdään myös eräitä pienempiä teknisiä korjauksia ja tarkennuksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (TEM ylitarkastaja Johanna Juvonen 0295 064 220)

Valtioneuvoston asetus vuoden 2018 työttömyysvakuutusmaksujen ennakoiden maksamisesta. Asetuksella säädetään työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 §:n mukaisten työttömyysvakuutusmaksujen ennakoiden maksettavaksi erääntymisestä. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Pekka Paaermaa 0295 163 180)

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 luvun 2 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että sairaanhoitovakuutuksen toimintakulujen vahvistetun valtion osuuden ja valtion maksamien ennakoiden erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden toimintakulujen ennakoissa. Tavoitteena on yhtenäistää Kansaneläkelaitoksen etuusrahastoista maksettavien Kansaneläkelaitoksen toimintakulujen valtion osuuden ennakoiden tarkistamista koskevat menettelyt. Asetus tulee voimaan 31.12.2017. (STM neuvotteleva virkamies Milja Tiainen 0295 163 579)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki 19.12.2017 seuraavat päätökset:

Päätös merkitä pöytäkirjaan eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston kestävän kehityksen selonteon johdosta ja ryhtyä kirjelmään sisältyvästä kannanotoista (10) aiheutuviin toimenpiteisiin. (VNK neuvotteleva virkamies Taina Kulmala 0295 160 184)
Päätöksen istuntoaineisto

Päätös Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokoonpanon muuttamisesta. Valtioneuvosto on asettanut Suomen kestävän kehityksen toimikunnan toimikaudeksi 18.2.2016-31.12.2019. Toimikunnan kokoonpano muutetaan siten, että kokoonpanossa otetaan huomioon organisaatioissa tapahtuneet henkilömuutokset. Lisäksi toimikuntaan määrätään yksi uusi jäsen. (VNK hallitussihteeri Marja-Leena Härkönen 0295 161 420)
Päätöksen istuntoaineisto

Päätös vahvistaa valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaat seuraavasti: pääministeri Sipilä 23.12.-5.1.2018, ministeri Orpo 27.12. -7.1.2018, ministeri Risikko 27.12.; 29.12. ja 2.1.2018, ministeri Vehviläinen 22.12.-5.1.2018, ministeri Grahn-Laasonen 8.-14.1.2018, ministeri Tiilikainen 27.12.-5.1.2018, ministeri Soini 27.12 ja 29.12.-12.1.2018, ministeri Niinistö 27.12.; 2.-4.1. ja 10.-12.1.2018, ministeri Lindström 27.-29.12. ja 2.-5.1.2018, ministeri Berner 30.12.-3.1. 2018, ministeri Mykkänen 25.12.-5.1.2018, ministeri Mattila 27.12.-2.1. ja 4.-5.1.2018, ministeri Lintilä 22.12; 27.-29.12.; 2.1.; 5.1. ja 15.-22.1.2018, ministeri Leppä 27.-29.12. ja 1.-3.1.2018, ministeri Terho 27.12.-8.1.2018, ministeri Häkkänen 27.12.-10.1.2018 ja ministeri Saarikko 2.-3.1.2018. (VNK hallinnollinen notaari Merja Saaritsa-Lantta 0295 160 270)

Päätös asettaa turvallisuusselvityslain mukainen arviointikriteerilautakunta vuosiksi 2018-2020. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: oikeustieteen kandidaatti Anna-Riitta Wallin; jäsenet: turvallisuuspäällikkö Erkki Väätäinen (johtava asiantuntija Juha Pallaspuro) valtioneuvoston kanslia, ylitarkastaja Markku Meriluoto (turvallisuusasiantuntija Nora Klemets) ulkoasiainministeriö, poliisijohtaja Marko Viitanen (lainsäädäntöneuvos Tiina Ferm) sisäministeriö, vanhempi hallitussihteeri Jenni Herrala (neuvotteleva virkamies Kai Knape, 1.1.2018 lukien turvallisuusjohtaja) puolustusministeriö, työmarkkinalakimies Anna Gau (neuvotteleva virkamies Miska Lautiainen) valtiovarainministeriö, hallitusneuvos Rita Linna (ylitarkastaja Ronja Kava) liikenne- ja viestintäministeriö, erityisasiantuntija Johanna Ylitepsa (hallitusneuvos Kari Klemm) työ- ja elinkeinoministeriö, päälakimies Timo Koskinen SAK ry (lakimies Paula Ilveskivi Akava ry) ja asiantuntija Mika Susi (lainopillinen asiamies Mikko Nyyssölä) Elinkeinoelämän keskusliitto. (OM hallitussihteeri Sinikka Vahvaselkä 0295 150 034)

Päätös antaa puolustusvoimille lupa tehdä puitesopimus romumetallin myynnistä Kuusakoski Oy:n kanssa vuosille 2018-2020. Lisäksi on puolustusvoimien päätöksellä toteutettava optiovuosi 2021. Puolustusvoimat tulee kyseisinä vuosina hävittämään tavanomaista varikoilla kertyvää metalli- sähkö- ja elektroniikkaromua. Myyntitulot on arvioitu olevan yhteensä noin kahdeksan miljoonaa euroa. (PLM hallitusneuvos Jouko Tuloisela 0295 140 412)

Päätös määrätä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja sekä neljä jäsentä ja heidän varajäsenensä toimikaudeksi 1.1.2018-31.12.2019. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: toimitusjohtaja Tapio Peltomäki; jäsenet: puheenjohtaja Mervi Liimatainen Maanpuolustusnaisten Liitto ry (puheenjohtaja Kirsi Patrikainen Sotilaskotiliitto ry), vanhempi osastoesiupseeri Pasi Rantakari (osastoesiupseeri Sami Roikonen) puolustusministeriö, neuvotteleva virkamies Timo Ertola (hallitusneuvos Juho-Antti Jantunen) opetus- ja kulttuuriministeriö ja varautumispäällikkö Jussi Korhonen (ylitarkastaja Alpo Nikula) sisäministeriö. (PLM vanhempi hallitussihteeri Kati Virtanen 0295 140 431)
Tiedote 20.12.

Päätös asettaa kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunta toimikaudeksi 15.1.2018-14.1.2021. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): valtiovarainministeriö: kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen), ylijohtaja Jani Pitkäniemi (hallitusneuvos Auli Valli-Lintu), budjettipäällikkö Hannu Mäkinen (apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen), budjettineuvos Jouko Narikka (finanssisihteeri Assi Aalto); sosiaali- ja terveysministeriö: ylijohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki (johtaja Pasi Pohjola); opetus- ja kulttuuriministeriö: ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen (neuvotteleva virkamies Timo Ertola). (VM neuvotteleva virkamies Katja Palonen 0295 530 322)

Päätös määrätä valtiovarainministeriön finanssisihteeri Stina Oksa valtioneuvoston esittelijäksi. (VM hallitussihteeri Karri Safo 0295 530 223)

Päätös vahvistaa Kansallisgallerian 1.9.2016-31.8.2017 keräämän yksityisen pääoman määräksi 2 076 889 euroa. Kansallisgallerian peruspääomaan kohdennettavan valtion vastinrahan määräksi päätetään 5 192 223 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö oikeutetaan tekemään päätös Kansallisgallerialle osoitettavasta valtion vastinrahoituksesta. (OKM kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä 0295 330 222)

Päätös nimittää opiskelijoiden oikeusturvalautakunta toimikaudeksi 1.1.2018-31.12.2020. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: hallinto-oikeuden ylituomari Ann-Mari Pitkäranta Hämeenlinnan hallinto-oikeus; varapuheenjohtaja: hallinto-oikeustuomari Maija-Liisa Marttila Hämeenlinnan hallinto-oikeus; jäsenet: kuntayhtymän johtaja, rehtori Antti Lahti SASKY koulutuskuntayhtymä (ammatillisen koulutuksen johtaja Helena Koskinen Tampereen kaupunki), rehtori Tapio Kujala Diakonia-ammattikorkeakoulu (hallintojohtaja Joe Gummerus Seinäjoen ammattikorkeakoulu), opintoasiainjohtaja Petri Sjöblom Turun yliopisto (tutkimushallinnon johtaja Mats Lindfelt Åbo Akademi), ylilääkäri Kaisa Riala (ylilääkäri Risto Heikkinen) Valvira, ylilääkäri Silja Kosola Helsingin kaupunki (opiskeluterveydenhuollon osastonhoitaja Susanna Fagerlund-Jalokinos Tampereen kaupunki), yhteisöterveyden ylilääkäri Noora Seilo (mielenterveystyön johtava ylilääkäri Pauli Tossavainen) YTHS, PsM, opintopsykologi, psykoterapeutti Tiina Tuominen Turun yliopisto (KM Päivi Hännikäinen Akavan erityisalat), erityisasiantuntija Inkeri Toikka (koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen) OAJ, koulutuspolitiikan asiantuntija Tapio Heiskari SYL (sosiaalipoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki SAMOK ry) ja asiantuntija Hanna Huumonen, SAKKI ry (pääsihteeri Juuso Luomala Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry). (OKM hallitussihteeri Saara Luukkonen 0295 330 366)

Päätös ehdottaa Euroopan unionin neuvostolle, että se nimeäisi alueiden komitean jäseneksi Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsenen, opiskelija Mikkel Näkkäläjärven 1.1.2018 lukien jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2015-2020. (TEM hallitusneuvos Tuula Manelius 0295 064 909)

Päätös valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2023. Suunnitelma sisältää jätepolitiikan ja jätehuollon kehittämisen tavoitteet sekä toimet niiden saavuttamiseksi vuoteen 2023. Tavoitteena on erityisesti edistää kiertotaloutta, jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä, jätteen kierrätystä sekä turvata riittävä jätteenkäsittelykapasiteetti erityisesti jätesuunnitelmaan valituilla neljällä painopistealalla. Jätesuunnitelman valitut painopistealat ovat rakentamisen jätteet, biohajoavat jätteet, yhdyskuntajätteet sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu. Jätesuunnitelmassa on esitetty jätehuollon sekä jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen tavoitetila vuoteen 2030 ja sen saavuttamiseksi yleisiä toimenpiteitä sekä painopistekohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2023. (YM ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio 0295 250 218)
Tiedote

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 19.12.2017 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 70/2017 vp) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä annetun direktiivin 2009/33/EY muuttamisesta. Direktiiviehdotuksen yleisenä tavoitteena on lisätä puhtaiden eli vähäpäästöisten ja päästöttömien ajoneuvojen markkinaosuutta julkisissa hankinnoissa ja siten vähentää liikenteen kokonaispäästöjä ja parantaa kilpailukykyä ja kasvua liikenteen alalla. Tarkistuksella laajennetaan direktiivin soveltamisalaa. Soveltamisala ulotetaan koskemaan muitakin hankintamuotoja kuin ostaminen eli ajoneuvon leasing-vuokraaminen, vuokraaminen tai osamaksukauppa. Soveltamisalaan otetaan myös julkiset palveluhankintasopimukset, jotka koskevat liikenteen hankintoja. (LVM liikenneneuvos Saara Jääskeläinen 0295 342 560)
Tiedote

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 19.12.2017 seuraavat nimitysasiat:

Finanssineuvos, oikeustieteen kandidaatti Jyrki Knuutinen valtioneuvoston kanslian osastopäällikön määräaikaisesti täytettävään virkaan 1.1.2018-31.12.2022. (VNK alivaltiosihteeri Timo Lankinen 0295 160 300)
Tiedote

Filosofian maisteri Päivi Anttikoski valtioneuvoston kanslian osastopäällikön määräaikaisesti täytettävään virkaan 1.1.2018-31.12.2022. (VNK hallitusneuvos Kari Peltonen 0295 160 288)
Tiedote

Ulkoasiainneuvos Matti Anttonen ulkoasiainministeriön valtiosihteerin kansliapäällikkönä tehtävään 1.3.2018-28.2.2022. (UM henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas 0295 351 413)
Tiedote

Oikeustieteen maisteri Heli Heikkola sisäministeriön poliisiosaston neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2018 - 31.7.2021, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (SM johtava asiantuntija Tuija Saari 0295 488 566)

Oikeustieteen maisteri Marko Leimio sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin virkaan 1.2.2018 lukien. (STM hallitusneuvos Liisa Perttula 0295 163 521)

Oikeustieteen maisteri Saara Rahko sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin virkaan 1.2.2018 lukien. (STM hallitusneuvos Liisa Perttula 0295 163 521)

VALTIONEUVOSTON RATKAISUEHDOTUKSET TASAVALLAN PRESIDENTILLE

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti vahvistaisi seuraavat lait:

Laki Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön valtuuskunnan asettamisesta ja säätiön pääomittamisesta (LA 78/2017 vp) Eduskunta valitsee vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä keskuudestaan Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr:n valtuuskuntaan yhdeksän jäsentä ja yhtä monta varajäsentä noudattaen, mitä eduskunnan toimielinvaalista säädetään. Valtuuskunnan toimikausi alkaa, kun se on valittu, ja jatkuu, kunnes uusi valtuuskunta on valittu. Valtuuskunnan jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet osallistuvat säätiön toimintaan sen säännöissä määrätyllä tavalla. Valtuuskunta antaa vuosittain säätiön toiminnasta kertomuksen eduskunnan puhemiesneuvostolle. Säätiölle voidaan luovuttaa vastikkeetta enintään 50 miljoonan euron arvosta valtion omistamia osakkeita. 1 momentissa tarkoitettu lahjoitus on verosta vapaa. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (VNK hallitusneuvos Ilpo Nuutinen 0295 160 145)

Etu- ja sukunimilaki ja laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta (HE 104/2017 vp). Etu- ja sukunimilailla kumotaan nykyinen nimilaki. Tavoitteena on ajantasaistaa etu- ja sukunimiä koskeva lainsäädäntö erityisesti valinnanvapautta lisäämällä, keventää menettelyjä nimiasioissa ja mahdollistaa siirtyminen nimiasioiden sähköiseen käsittelyyn. Nimenantovelvoitetta koskevaa määräaikaa nostetaan kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Maistraattien ja seurakuntien vastuunjakoa selkiytetään. Nimilautakunnan lausuntoa edellytetään nykyistä harvemmissa hakemustyypeissä. Lisäksi muutetaan rekisteröidystä parisuhteesta annettua lakia. Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 8 ja 9 §:n muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2018 sekä etu- ja sukunimilaki tulee voimaan 1.1.2019. (OM lainsäädäntöneuvos Assi Salminen 0295 16001)
Tiedote

Laki sisäasioiden rahastoista annetun lain muuttamisesta (HE 173/2017 vp). Sisäministeriölle annetaan rajatuissa tapauksissa toimivalta muuttaa kansallista ohjelmaa ja kansallista toimeenpano-ohjelmaa. Pääsääntöisesti muutoksista päättää edelleen valtioneuvosto. Sisäministeriö päättää kuitenkin kansallisen ohjelman seurantakomiteaa kuultuaan Euroopan komission erityis- ja kansallisille tavoitteille suoraan kohdentaman lisärahoituksen lisäämisestä, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoasetuksessa tarkoitettujen täydentävien määrien ja niiden perusteena olevien henkilöiden lukumäärien lisäämisestä sekä merkitykseltään vähäisestä muutoksesta. Lisäksi mahdollistetaan kertakorvaushankkeen mahdollisen muun rahoituksen ja tuoton huomioonottaminen maksettavan EU-tuen määrän laskennassa. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (SM erityisasiantuntija Heidi Sulander 0295 488 329)
Tiedote

Laki valtion virkamieslain 7 ja 8 c §:n muuttamisesta, laki turvallisuusselvityslain muuttamisesta, laki Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 26 §:n muuttamisesta ja laki Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 24 ja 24 a §:n muuttamisesta (HE 70/2017 vp) Valtion virkamieslakiin otetaan säännös siitä, että viranomaisen on nimitysharkinnassa otettava huomioon nimitettävän tai tehtävään määrättävän nuhteettomuus sekä varmistettava, ettei hänellä ole virkaan kuuluvien tehtävien asianmukaista hoitoa vaarantavia sidonnaisuuksia ja että hänellä on muissakin suhteissa edellytykset hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja muutoinkin luotettavasti. Lakiin sisältyvää luetteloa niistä viroista, joihin voidaan nimittää vain Suomen kansalainen, muutetaan. Suomen kansalaisuutta koskevan edellytyksen täyttää nykytilaa vastaavasti myös henkilö, jolla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkin muun valtion kansalaisuus. Turvallisuusselvityslakia muutetaan siten, että henkilön luotettavuuden ja painostuksesta vapaan ja riippumattoman tehtävien hoidon varmistamiseksi voidaan selvittää hänen ulkomaansidonnaisuuksiaan nykyistä laajemmin laissa tarkemmin säädettävissä tapauksissa. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain opiskelijan valintakriteereitä koskevia säännöksiä muutetaan siten, että upseerin virkaan tähtääviin opintoihin opiskelijaksi voidaan valita vain riippumattomuuden ja luotettavuuden vaatimukset täyttävä henkilö. Vastaavat muutokset tehdään Poliisiammattikorkeakoulusta annettuun lakiin sekä rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin, jossa säädetään rajavartijakoulutuksesta. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (VM hallitusneuvos Kirsi Äijälä 0295 530 172)
Tiedote

Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ja laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 138/2017 vp). Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa 1 ja 2 muutetaan siten, että lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron sekä energia- että hiilidioksidiosuutta korotetaan. Korotusta painotetaan hiilidioksidiveron suuntaan. Kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostetaan nykyisestä 58 eurosta 62 euroon. Tällöin lämmityspolttoaineiden hiilidioksiditonnin arvo on sama 62 euroa hiilidioksiditonnilta kuin liikennepolttoaineilla. Lisäksi lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden energiasisältöveroa korotetaan 0,45 eurolla megawattitunnilta. Hiilidioksidi- ja energiasisältöveron korotus merkitsee keskimäärin noin seitsemän prosentin suuruista korotusta verotasoihin. Kiinteä ja kaasumainen biomassa säilyy edelleen verottomana eikä polttoturpeen verotusta muuteta. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautusjärjestelmän neutraalisuuden suhteessa maataloudessa käytettäviin eri polttoaineisiin. Selvityksessä on otettava huomioon nestekaasun ja bionestekaasun lisääntyvä käyttö maataloudessa. (VM neuvotteleva virkamies Krista Sinisalo 0295 530 248)

Laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta ja laki tuloverolain 124 §:n muuttamisesta (HE 112/2017 vp) Veronsaajaryhmien yhteisöveron jako-osuuksien muutoksilla kompensoidaan kunnille varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisesta johtuvaa tulojen pienenemistä vuodesta 2018 lähtien yhteisöveron kautta. Muutos kasvattaa kuntien yhteisöveron jako-osuutta ja alentaa valtion jako-osuutta vastaavasti. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 0295 530 052)

Laki opintotukilain muuttamisesta, laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki yleisestä asumistuesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta ja laki sotilasavustuslain 11 §:n muuttamisesta (HE 139/2017 vp). Lasta huoltavien opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi opintorahaan tehdään 75 euron huoltajakorotus opintorahaa saavalle alaikäisen lapsen huoltajalle. Huoltajakorotusta ei oteta tulona huomioon asumistuessa, sotilasavustuksessa eikä määrättäessä varhaiskasvatuksen maksuja tai kotihoidon tai yksityisen hoidon tuen hoitolisää. Samalla ajankohtaisten koulutustarpeiden muutokset sekä oppilaitoskohtaisten erityispiirteet huomioidaan opintotukioikeuden, päätoimisen opiskelun, opintotukiajan pidennyksen ja lukuvuoden tukikuukausien ehdoissa. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (OKM neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen 0295 330 110)

Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta (HE 115/2017 vp). Lakia muutetaan siten, että pieni- ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan. Lisäksi sisaruksilta perittäviä maksuja alennetaan siten, että toisesta lapsesta perittävä maksu on 50 prosenttia nuorimman lapsen laskennallisesta kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Anne-Marie Brisson 0295 330 079)

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n muuttamisesta (HE 99/2017 vp). Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan. Lailla osaltaan toteutetaan hallituksen päättämä vuosia 2016-2019 koskeva indeksikorotusten jäädyttäminen opetus- ja kulttuuritoimen hallinnon alalla vuoden 2018 osalta. Lisäksi lakiin tehdään kaksi teknistä tarkistusta kirjastolainsäädännön sekä nuoriso- ja liikuntalain muutosten johdosta. Vastaavasti vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan indeksikorotusten jäädyttämisen toteuttamiseksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Anne-Marie Brisson 0295 330 079)

Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 140/2017 vp). Kansanopiston, opintokeskuksen, kansalaisopiston tai kesäyliopiston ylläpitäjälle myönnetään sadan prosentin valtionosuus sellaiseen oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen, joka on hyväksytty opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa vuosittain valtion talousarvion rajoissa niiden opiskelijaviikkojen ja opetustuntien määrän, joihin myönnetään sadan prosentin valtionosuus. Opiskelijoilta ei voida periä opetuksesta maksuja siltä osin, kuin opetus on hyväksytty opiskelijan kotoutumissuunnitelmaan. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö voi hakemuksesta päättää, että kansanopiston ylläpitäjälle, jonka pääasiallinen koulutustehtävä on vaikeasti vammaisille järjestettävä koulutus, myönnetään valtionosuutta enemmän kuin 57 prosenttia. Valtionosuuden määrä voi olla enintään 80 prosenttia. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (OKM hallitusneuvos Anne-Marie Brisson 0295 330 079)

Laki yliopistolain muuttamisesta, laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta ja laki yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta (HE 73/2017 vp). Yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutetaan. Julkisoikeudellisena laitoksena toimiva Tampereen yliopisto ja säätiöyliopistona toimiva Tampereen teknillinen yliopisto yhdistetään Tampereen yliopisto -nimiseksi säätiöyliopistoksi. Voimaanpanolailla säädetään yliopistojen yhdistymisen toteutuksesta. Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisätään kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta sekä koulutuksen lakkauttamiseen liittyvästä opiskelijoiden siirtymisestä toiseen korkeakouluun. Ammattikorkeakoulujen hallintokieltä koskeva sääntely muutetaan yliopistojen sääntelyä vastaavaksi. Yliopistolain muuttamisesta annettavan lain voimaanpanosta annetaan erillinen laki, joka on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman nopeasti. Voimaanpanolailla säädetään yliopistojen yhdistymisen toteutuksesta. Laki ammattikorkeakoululain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2018 ja laki yliopistolain muuttamisesta annetun lain voimaanpanosta tulee voimaan 27.12.2017, kuitenkin 11 § osalta 1.1.2019. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen korkeakoulukonsortioissa ammattikorkeakouluja koskeva päätöksenteko tapahtuu ao. ammattikorkeakoulussa omistuspohjasta riippumatta. Lisäksi hallituksen tulee varmistaa, että valtionrahoitusjärjestelmän mukainen rahoitus käytetään korkeakoulukonsortioissa rahoituslainsäädännön mukaisesti ja että yhteistyöstä koituva taloudellinen tai muu hyöty jakautuu tasapuolisesti konsortion kaikille korkeakouluille. Hallituksen tulee antaa sivistysvaliokunnalle selvitys kaikkien konsortioiden hallintomallien ja rahoitusjärjestelmien toimivuudesta vuoden 2021 loppuun mennessä. 2. Eduskunta edellyttää, että korkeakoulujen opetusyhteistyössä varmistetaan opetuksen laatu ja opiskelijoiden kannalta toimivat ratkaisut sekä heidän oikeusturvansa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee seurata tarkoin opetusyhteistyön toteutumista ja onnistumista sekä antaa siitä selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä. (OKM hallitusneuvos Immo Aakkula 0295 330 354)

Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain muuttamisesta, laki riistahallintolain muuttamisesta ja laki riistavahinkolain 46 §:n muuttamisesta (HE 117/2017 vp). Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annettua lakia muutetaan. Riistanhoitomaksua korotetaan 33 eurosta 39 euroon. Samalla selkeytetään Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistyksien toimintaan myönnettävän määrärahan suhde valtionavustuslakiin, siirretään riistanhoitoyhdistysten valtionapuviranomaisen tehtävä maa- ja metsätalousministeriöstä Suomen riistakeskukseen ja säädetään riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen jakoperusteista. Metsästäjärekisteriä koskevia säännöksiä täsmennetään. Riistahallintolakia muutetaan riistanhoitoyhdistysten tukemisen, ohjauksen ja valvonnan lisäämiseksi. Riistahallintolakiin tehdään myös eräitä teknisluontoisia tarkistuksia. Lisäksi muutetaan riistavahinkolakia siten, että riistanhoitoyhdistysten osallistumisesta riistavahinkotarkastuksiin aiheutuvat kustannukset korvataan riistavahinkojen korvaamiseen osoitetuista määrärahoista. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa seuraavan valtion talousarvioesityksen yhteydessä esityksen, jolla nuorten riistanhoitomaksua alennetaan. (MMM neuvotteleva virkamies Sami Niemi 0295 162 391)
Tiedote

Laki kalastuslain muuttamisesta (HE 118/2017 vp). Kalenterivuotta koskevaa kalastonhoitomaksua korotetaan 39 eurosta 45 euroon, seitsemän vuorokauden maksua 12 eurosta 15 euroon ja vuorokauden maksua 5 eurosta 6 euroon. Talousarvion valmistelun lähtökohdaksi otetaan jatkossa myytyjen kalastonhoitomaksujen kappalemäärät. Lain siirtymäsäännöksistä kumotaan säännös, jossa säädetään kalastonhoitomaksuina kertyneiden varojen määrän arvioinnista laadittaessa valtion talousarviota. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (MMM kalatalousylitarkastaja Roni Selén 0295 162 462)

Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta (HE 156/2017 vp). Uusi määräaikainen laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuodelle 2018 ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta vuosille 2018-2021 säädetään. Kevään 2017 kehyspäätöksessä kohdennettiin yhteensä 100 miljoonan euron lisämääräraha vuosille 2018-2021 (25 miljoonaa euroa/vuosi) kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa toteuttaviin toimenpiteisiin. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä esitti määräaikaista rahoitusta sähköautojen hankintatukea ja kaasu- ja flex fuel -autojen konvertoinille yhteensä 6 miljoonaa euroa vuosittain ajalle 2018-2021. Kesän 2017 budjettiriihessä hallitus päätti panostaa parlamentaarisen työryhmän esittämän tuen lisäksi lisärahoitusta liikenteen päästövähennystoimiin, jonka johdosta varattiin rahoitus myös romutuspalkkiolle. Romutuspalkkiona myönnettävään avustukseen osoitettiin 8 miljoonaa euroa vuoden 2018 talousarvioon. Laki tulee voimaan 1.1.2018 ja on voimassa 31.12.2021 saakka. Romutuspalkkio on kuitenkin käytössä 31.8.2018 saakka. (LVM yksikön johtaja Ari-Pekka Manninen 0295 342 626)
Tiedote

Laki kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista, laki kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki toimeentulotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki rintamasotilaseläkelain 9 ja 9 a §:n muuttamisesta, laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 3 §:n muuttamisesta ja laki vammaisetuuksista annetun lain 9 a §:n muuttamisesta (HE 123/2017 vp). Kansaneläkeindeksi jäädytetään pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Muutos koskee kansaneläkkeitä, takuueläkettä ja muita sellaisia etuuksia, joita tarkistetaan kansaneläkeindeksin perusteella tai jotka ovat muuten sidottuja kansaneläkkeen määrään. Muutos koskee myös kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksien määräytymisperusteita sekä rahamääriä, kuten lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Toimeentulotuesta annettua lakia muutetaan siten, että yksin asuvan henkilön laissa säädetty toimeentulotuen perusosan määrä nousee. Tällä turvataan se, että toimeentulotuen perusosan taso nousee pysyvän lainsäädännön määräämän tasokorotuksen mukaisesti. Lakeihin sisältyvät myös veteraanietuuksia koskevat muutokset, joiden mukaan veteraanietuuksien määrät pysyvät vuoden 2017 tasolla. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoida muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Kansaneläkeindeksistä annettua lakia muutetaan pysyvästi siten, että kansaneläkeindeksin laskemisessa käytettyä jakajaa muutetaan vastaamaan muutosta. Muutoksilla pannaan toimeen valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018–2021. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. Laki kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta tulee kuitenkin voimaan 1.1.2019. (STM hallitusneuvos Pekka Humalto 0295 163 193)
Tiedote

Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 162/2017 vp). Lakiin lisätään säännös, jonka mukaan valtio korvaa kiireellisten sosiaalipalveluiden kustannukset tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista kunnalle ja kuntayhtymälle kiireellisestä sosiaalipalvelusta aiheutuneet kustannukset, kun välttämätöntä sosiaalipalvelua on annettu kansainvälistä suojelua hakeneelle ulkomaalaiselle, jonka vastaanottopalvelut ovat lakanneet. Korvattavia palveluita ovat välttämättömänä sosiaalipalveluna annettu tilapäinen asuminen sekä kustannukset ruoasta ja välttämättömistä lääkkeistä. Säännöksessä on lisäksi asetuksenantovaltuus kustannusten korvaamisesta. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Liisa Holopainen 0295 163 408)
Tiedote

Laki takuueläkkeestä annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki vammaisetuuksista annetun lain 9 §:n muuttamisesta ja laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 35 ja 70 §:n muuttamisesta (HE 125/2017 vp). Takuueläkkeestä, vammaisetuuksista ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia muutetaan. Takuueläkkeen määrää ja eläkettä saavan hoitotuen perusosaa korotetaan. Kuntoutuksen toteutumisen turvaamiseksi nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismäärä korotetaan vuoden 2018 alusta siten, että se säilyy takuueläkkeen tasoisena. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (STM hallitussihteeri Pia Nissinen 0295 163 186)
Tiedote

Laki maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 27 ja 27 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 160/2017 vp). Vuonna 2018 pidettävässä lomituksessa sijaisapumaksuja alennetaan. Laki tulee voimaan 1.1.2018 ja on voimassa 31.12.2018 saakka. (STM hallitussihteeri Anne Vänskä 0295 163 507)
Tiedote

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain muuttamisesta (HE 165/2017 vp). Lakiin tehdään eräitä muutoksia, jotka johtuvat lääkinnällisiä laitteita koskevan EU-asetuksen sekä in vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita koskevan EU-asetuksen ensi vaiheen kansallisesta täytäntöönpanosta. Lakia täsmennetään nykytilaa vastaavasti siten, että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on myös EU-asetuksissa tarkoitettu lääkinnällisistä laitteista ja ilmoitetuista laitoksista vastaava viranomainen. Lailla ei oteta kantaa siihen, mihin laitevalvontaa koskeva tehtävä sijoittuu valtion lupa- ja valvontahallinnon uudistuksen yhteydessä. Laiteasetusten mukaisista kielivaatimuksista säädetään. Lisäksi lakiin tehdään eräitä muita muutoksia. Laki tulee voimaan 20.12.2017. Lain 1 §:n 3 momenttia ja 53 a §:ää sovelletaan 26.11.2017 alkaen. (STM erityisasiantuntija Merituuli Mähkä 0295 163 575)
Tiedote 20.12.

Laki ympäristönsuojelulain 190 ja 195 §:n muuttamisesta, laki vesilain muuttamisesta, laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, laki maa-aineslain muuttamisesta, laki luonnonsuojelulain 62 §:n muuttamisesta ja laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 43/2017 vp). Eräiden ympäristöasioiden muutoksenhakua koskevaa sääntelyä uudistetaan siten että muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa. Valituslupajärjestelmä otetaan käyttöön ympäristönsuojelulain, maa-aineslain ja vesilain mukaisissa asioissa. Maankäyttö- ja rakennuslain valituslupajärjestelmä uudistetaan vastaamaan hallintolainkäyttölain säännöksiä ja samalla valituslupajärjestelmää laajennetaan lähes kaikkiin lain asiaryhmiin. Myös luonnonsuojelulain valituslupajärjestelmää laajennetaan. Lisäksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun lakiin lisätään säännös ratkaisukokoonpanosta ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa valituslupa-asioissa. Lisäksi lakeihin tehdään eräitä muita menettelyjä koskevia muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (YM lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn 0295 250 255)
Tiedote

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti hyväksyisi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen strategisen kumppanuussopimuksen ja vahvistaisi lain Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välillä tehdyn strategisen kumppanuussopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 90/2017 vp). Sopimus on laaja-alainen yhteistyösopimus, joka sisältää määrittelyt yhteistyön sekä vuoropuhelun muodoista. Sopimus heijastelee Euroopan unionin ja Kanadan yhteisiä arvoja ja siinä sovitaan yhteistyöstä muun muassa kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, ihmisoikeuksien edistämistä, kestävää kehitystä, oikeudellista yhteistyötä ja poliittista vuoropuhelua koskien. Sopimus on luonteeltaan sekasopimus, joka sisältää sekä jäsenvaltioiden että Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Sopimus on tarkoitettu tulemaan voimaan sitä päivää seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona jälkimmäinen osapuoli on ilmoittanut toiselle osapuolelle sopimuksen hyväksymistä koskevien kansallisten menettelyjen loppuunsaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa. (UM lähetystöneuvos Soili Kangaskorpi 0295 350 008)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti antaisi seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14 §:n muuttamisesta. Asetuksen 14 §:ää muutetaan siten, että jatkossa myös ansioristin saajien tulee suorittaa lunastus. Samalla otetaan asetukseen nykykäytäntöä vastaavasti säännös siitä, ettei lunastusta peritä mitalin saajilta. Lisäksi säädetään ritarikuntien hallituksen toimivallasta vahvistaa muut kuin asetuksessa säädetyt perusteet, joilla lunastuksen suorittamisesta vapautetaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (VNK neuvotteleva virkamies Elina Normo 0295 160 010)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat kansainväliset asiat:

Veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskevan yleissopimuksen (SopS 20 ja 21/1995, muut. 39 ja 40/2011) 28 artiklan 6 kohdan mukaisen ilmoituksen antaminen. Suomi allekirjoitti Monenkeskisen toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen maakohtaisten raporttien vaihtamisesta (SopS 30/2017) 27.1.2016. Sopimuksessa on määritelty kahdenvälisen tietojenvaihdon käynnistymisen edellytykset. Jotta tietojenvaihto voi alkaa, on tietojenvaihdon osapuolilla oltava muun ohella Veroasioissa annettavaa keskinäistä virka-apua koskeva yleissopimus voimassa ja sovellettavana ajankohtana, jota koskevia tietoja vaihdetaan. (VM hallitusneuvos Antero Toivainen 0295 530 098)

Euroopan neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen liitteen ja Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) kansainvälisen dopingin vastaisen yleissopimuksen liitteen muutosten hyväksyminen vuodelle 2018. (OKM kulttuuriasiainneuvos Satu Heikkinen 0295 330 102)

 
Sivun alkuun