Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen
Hyvä johtajuus on avain toimivaan julkiseen hallintoon

Hyvä julkinen johtaminen on toimivan yhteiskunnan ja valtion lähtökohta. Julkisen johtamisen periaatteet antavat suuntaa ja selkänojaa jatkuvassa muutoksessa. Yhteistyö ja vuorovaikutus ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa johtamisessa, kirjoittaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Toimiva yhteiskunta ja valtio edellyttävät julkista hallintoa, joka turvaa vakautta, vahvistaa demokratiaa ja edistää ihmisten osallisuutta. Laadukas johtaminen on tämän kaiken lähtökohta. Valtiovarainministeriö on julkaissut ensimmäistä kertaa ehdotuksen julkisen johtamisen periaatteiksi ja niiden toteuttamiseksi. Ne korostavat johtamisen vaikuttavuutta, kestävyyttä, yhteistyötä, ratkaisukeskeisyyttä, osaamista ja eettisyyttä yhteiskunnan hyväksi. 

Johtajan työ perustuu vahvasti arvoihin, jotka ohjaavat päätöksentekoa ja toimintaa. Vaikka eri julkisen hallinnon organisaatioissa ja eri aikoina arvojen painotukset voivat vaihdella, perusta pysyy samana. 

Valtiovarainministeriön laajassa yhteistyössä valmistelemat julkisen johtamisen periaatteet sisältävät näkymän ja tavoitteen hyvästä julkisesta johtamisesta 2030-luvulla. Periaatteet on suunnattu poliittisille päätöksentekijöille, julkisille työnantajille ja johtajille sekä esihenkilöille.

Mikä tekee julkisesta johtamisesta erityistä? 

Julkisesta johtamisesta elää toisinaan edelleen käsitys, että se on jotain kulmahuoneista suoritettavaa ohjausta; johtamista etäältä ja kaukaa. Käsitys kulmahuonekäskyttämisestä on vanhentunut, mutta sillä on juurensa. Vuosikymmenten ajan esimerkiksi valtio-kunta- tai valtio-kansalainen -suhde on nähty pitkälti hallinto-alamaissuhteena, ja menneinä vuosikymmeninä johtaminen on nähty vain käskyinä ylhäältä alas. 

Johtaminen on sittemmin muuttunut maailman mukana. Nyt tehtävämme on kehittää julkista hallintoa ja julkista johtamista jälleen eteenpäin, valmiina kohtaamaan seuraavat muutokset, ja viemään niitä rohkeasti eteenpäin. Julkisen johtamisen periaatteet antavat johtamiselle selkänojaa ja suuntaa jatkuvassa muutoksessa. 

Sinällään johtamisen perusperiaatteet ovat pitkälti samankaltaisia julkisessa hallinnossa ja muualla yhteiskunnassa. Julkinen sektori tuo kuitenkin johtamiseen omia erityispiirteitään. 

Julkisen hallinnon toimijat keskittyvät yleisen edun ja yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Heidän on noudatettava tiukkoja säädöksiä ja lakeja, jotka varmistavat avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten oikeusturvan. Budjettivallan ja verovarojen käyttö on tarkasti säänneltyä ja valvottua. 

Kansalaisilla täytyy olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja saada heidän tarpeitaan vastaavia julkisia palveluja. Julkinen hallinto kantaa laajaa vastuuta ja toimii median ja kansalaisten valvonnan alaisena. 

Julkisessa johtamisessa on keskeistä, että johtaja kantaa vastuunsa ja varmistaa, että hallinto palvelee kaikkia kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. 

Julkinen johtaja tekee yhteistyötä yhteiskunnan eri tasoilla 

Myös uusissa julkisen johtamisen periaatteissa korostetaan hyvän julkisen johtamisen merkitystä yhteiskunnan toiminnan turvaamisessa. 

Tiivis yhteistyö ja vuorovaikutus yli hallinnon ja organisaatiorajojen ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa julkisessa johtamisessa. 

Tulevaisuuteen kantavia ratkaisuja on tärkeä rakentaa hyvässä poliittisten johtajien ja virkajohdon yhteistyössä. Sen tulee perustua luottamukseen ja yhteiseen ymmärrykseen työn tavoitteista. 

Kuntien johtajat työskentelevät hyvin erikokoisissa kunnissa, ja virkakunnan ja poliittisen johdon suhteet ovat erilaisia eri kunnissa. Hyvinvointialueiden johtamismallit ovat vielä vakiintumassa, ja johtamiskäytännöt voivat vaihdella eri hyvinvointialueiden välillä. 

Johtajien välisen yhteistyön lisäksi yhtä tärkeää on kääntää katsetta yhä vahvemmin myös ulospäin. 

Yhä nopeampien muutosten ja monimutkaisempien haasteiden keskellä on rakennettava vahvoja kumppanuuksia yli hallinnon ja organisaatiorajojen. Yhä useammin mukaan on otettava myös korkeakoulut, tutkimuslaitokset, yritykset, järjestöt ja kansalaiset, joille me kaikki lopulta työtämme teemme. 

Hyvä johtaja katsoo tulevaan 

Tämän ajan haasteet muuttavat väistämättä myös työtä ja johtamista julkisessa hallinnossa. Toimintaympäristön nopeat ja monimutkaiset muutokset korostavat hyvän julkisen johtamisen merkitystä. Julkisella johtamisella on merkittävä rooli tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa; erilaiset kriisit ja häiriötilanteet, yhteiskunnan polarisoituminen, dis- ja misinformaatio sekä tekoäly tuovat uusia haasteita johtamiseen. Julkisen johtajan täytyy myös edistää vastuullista julkisten varojen käyttöä yhä haastavammassa taloustilanteessa. 

On myös tärkeää vahvistaa tulevaisuusajattelua julkisessa johtamisessa niin, että se kykenee vastaamaan paitsi hetken haasteisiin, myös valmistautumaan tuleviin muutoksiin. Julkisen johtamisen periaatteet tukevat osaltaan johtajia toimimaan entistä tavoitteellisemmin yhteisten tavoitteiden eteen.