Neuvotteleva virkamies Juhani Korhonen:
Suomen EU-puheenjohtajakauden digikokousten keskeiset viestit: ihmiskeskeisyys, ekosysteemit ja datan kasvava merkitys

Yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden tärkeimmistä tavoitteista on ollut vahvistaa digitalisaatiota julkisessa hallinnossa Euroopan kilpailukyvyn ja kestävän kasvun tukemiseksi. EU-puheenjohtajakauden lopun häämöttäessä näköpiirissä voimme katsoa taaksepäin ja pohtia, mitä saimme aikaan.

Loka- marraskuussa järjestämissämme neljässä konferenssissa digitalisaatiota käsiteltiin laajasti eri näkökulmista. Semanttisen yhteentoimivuuden konferenssi SEMIC2019, Digitaalisen hallinnon konferenssi, EU-maiden ylimpien tietohallintojohtajien kokous sekä Korkean tason datatalouskonferenssi keräsivät teeman äärelle yhteensä reilut tuhatkunta yritysten, kansalaisjärjestöjen, EU:n jäsenvaltioiden, viranomaisten ja hallinnon edustajaa.

Tallinnan sähköisen hallinnon julkilausumasta ihmiskeskeisen hallintoon

Suomi on puheenjohtajakaudella peräänkuuluttanut usean eri digiteeman nostamista EU:n laajuiseen keskusteluun. Yksi näistä teemoista on ihmiskeskeinen digitaalinen hallinto, jonka kytkimme Tallinnan sähköisen hallinnon julkilausuman tarkasteluun. Vuonna 2017 kaikki EU-maat ja EFTA-maat allekirjoittivat Tallinnassa julkilausuman, jolla haetaan Euroopan julkisen hallinnon digitalisaation kehitykselle yhteistä suuntaa. Julkilausuma on viimeisin voimassa oleva poliittinen kannanotto eurooppalaisen digitaalisen hallinnon kehittämisestä.

Kaksi vuotta sitten annetun julkilausuman sisältö on edelleen validi. Julkilausumassa tuodaan esiin muun muassa digitalisaatio oletusarvona (digital by default), jonka mukaan palveluiden tulisi olla saatavissa digitaalisesti aina, kun se vain on mahdollista. Lisäksi julkilausumassa korostetaan yhden kerran -periaatetta (once only): kansalaiselta ei kysytä samaa tietoa kuin kerran, jos se on jo jossain julkisen hallinnon rekisterissä. Nämä ovat keskeisiä osia ihmiskeskeisessä digitaalisessa hallinnossa. Ihmiskeskeinen digitaalinen hallinto ei synny pelkästään hallinnon omin voimin, vaan siihen tarvitaan eri toimijoista koostuvia ekosysteemejä.

Yhtä kaikki, palautimme Tallinnan julkilausuman EU-agendalle ja muistutimme samalla siitä, mitä kaikki EU-maat ja EFTA-maat ovat allekirjoituksellaan luvanneet tehdä hallintonsa palvelujen parantamiseksi. EU-tasolla on nyt tehtävä yhdessä aktiivisia päätöksiä siitä, kuinka kehitämme digitaalista hallintoa eteenpäin.

Datan merkitys vain kasvaa

Suomeen politiikkaan on tarkoitus luoda kokonaan uusi osa-alue, jota kutsutaan tietopolitiikaksi. EU-tasolla se nostettiin nyt puheenaiheeksi ensimmäistä kertaa.

Marraskuussa järjestetyssä Korkean tason datatalouskonferenssissa oli mukana kolme ministeriä: Sanna Marin, Sirpa Paatero ja Hanna Kosonen peräänkuuluttivat Eurooppaa tarttumaan rohkeasti datatalouden mahdollisuuksiin. Samaa viestiä toisti Euroopan komission digiasioista vastaava johtaja Roberto Viola.

Data merkittävyys ei näytä hiipuvan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Päinvastoin. Toistamatta enemmälti tähän liitettyjä kliseitä, datan saatavuus, sen hyödyntäminen, siihen liittyvät periaatteet, ihmiskeskeisyys ja eettiset näkökohdat puhuttavat nyt ja tulevina vuosina kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

Katse tuleviin vuosiin

Suomella on ollut EU-puheenjohtajakaudella merkittävä vaikuttamisen paikka: tässä haasteessa me myös onnistuimme.

Seuraavaksi katseemme suuntautuvat luonnollisesti tulevaan vuoteen, uuden komission työohjelmaan sekä Kroatian ja Saksan puheenjohtajakausiin. Toivomme, että sekä uusi komissio että tulevat puheenjohtajamaat jatkavat aktiivisesti hallinnon ja yhteiskunnan digitalisoinnin eteenpäin ajamista.

Juhani Korhonen