Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa olla toimimattomia linkkejä, tilapäisiä häiriöitä ja puutteita.

Osastopäällikkö, ylijohtaja Pauli Kariniemi:
Rahoitusmarkkinat laskuveden aikaan

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 14.11.2022 11.20
Kolumni

Rahoitusmarkkinoilla luodaan raha talouteen, allokoidaan pääomia tuottaviin hankkeisiin, karsitaan niitä huonoilta hankkeilta ja mahdollistetaan riskeiltä suojautuminen. Sillä miten markkinat toimivat, on suuri merkitys taloudelliselle hyvinvoinnillemme.

Warren Buffet on todennut jotakuinkin niin, että vasta laskuveden aikaan nähdään, kuka on uinut nakuna. Kielikuvalla Buffet viittaa ilmiöön, jossa velkaantuminen on houkuttelevaa ja helppoa, kun likviditeettiä on paljon ja pankit myöntävät auliisti rahoitusta. Vasta korkotason nousu ja rahoitusolojen kiristyminen paljastavat, mitkä talousyksiköt lopulta suoriutuvat veloistaan.

Buffetin kielikuva on jälleen ajankohtainen myös Suomessa ja euroalueella. Pitkään jatkunut matala korkotaso on edesauttanut kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin velkaantumista. Osa velkaantumisesta on ollut perusteltua vastausta koronakriisiin ja Ukrainan sotaan, mutta myös poikkeuksellisella korkoympäristöllä on ollut oma roolinsa. 

Nyt näkymät ovat muuttuneet inflaation kiihtymisen ja rahapolitiikan virityksen muutoksen myötä. Aiempaa korkeampi korkotaso nostaa lainanhoitokustannuksia ja voi pahimmillaan johtaa jopa rahoitusmarkkinoiden epävakauteen. 

Politiikalla on väliä

Suomessa valtaosa rahoituksen välityksestä tapahtuu pankkien toimesta. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen pankkisektorin sääntelyä on merkittävästi uudistettu. Yksittäisiin pankkeihin kohdistuvan taloudellisen aseman valvonnan rinnalle on myös luotu kokonaan uusi politiikkalohko, makrovakauspolitiikka. Makrovakauspolitiikan tavoitteena on pienentää koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaavia järjestelmäriskejä ja vahvistaa pankkien riskinsietokykyä näiden riskien toteutumista vastaan.

Vakavarainen pankkisektori on ollut viime vuosien kriiseissä vahvuutemme. On yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tärkeää, että tilanne säilyy myös jatkossa. Seuraavat politiikkakysymykset tulevat lähivuosina harkittavaksi makrovakauspolitiikan jatkokehittämisessä:

  • Positiivinen luottotietorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2024. Rekisteri parantaa olennaisesti tietopohjaa kotitalouksien velkaantumisesta makrovakauspolitiikan päätöksenteon tueksi. Rekisterin tietojen kattavuutta tulisi harkita laajennettavaksi myös yritysluottoihin.
  • Kansainväliset järjestöt (mm. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Euroopan järjestelmäriskikomitea) ovat suositelleet, että Suomessa otettaisiin käyttöön uusia välineitä erityisesti kotitalouksien velkaantumisen hillintään. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä onkin hallituksen esitys erityisesti taloyhtiölainojen voimakkaaseen kasvuun vastaavien välineiden sisällyttämiseksi lainsäädäntöön. Seuraavan hallituksen pohdittavaksi jää, tarvitaanko tämän lisäksi vielä muuta. Mahdollisten uusien makrovakausvälineiden perustamisen pitää joka tapauksessa perustua huolellisiin vaikutusarvioihin ja lisäarvoon suhteessa nykyiseen työkalupakkiin. 
  • Makrovakausnäkökulmasta tulee seurata myös pankkisektorin ulkopuolisen luotonannon kehittymistä. EU:ssa sääntelyä ollaan juuri tarkistamassa koskien vaihtoehtorahastojen likviditeetinhallinnan välineitä markkinoiden stressitilanteissa. Lisäksi keskustellaan vakuutussektorin mahdollisista välineistä ja ilmastoriskeistä makrovakauden näkökulmasta. Toisaalta pitäisi myös huomioida koko makrovakauskehikon jatkuva monimutkaistuminen. Tavoitteena tulisi olla verrattain yksinkertainen ja selkeä politiikkakehikko joka tuo selkeää lisäarvoa instituutiokohtaiseen sääntelyyn verrattuna.

Laskuvesi kääntyy taas joskus nousuvedeksi. Onkin tärkeää, että rahoitusjärjestelmä olisi perustaltaan riittävän vahva, jotta suhdannesyklistä päästäisiin ylitse ilman suuria vahinkoja reaalitaloudelle. Jos näin ei ole, niin rahoitusjärjestelmä ei toimikaan riskien hallintaa edistävästi, vaan niitä vahvistaen. Nähtäväksi jää kuinka tällä kertaa käy Suomessa ja laajemmin euroalueella.

Pauli Kariniemi
Osastopäällikkö, ylijohtaja
@PauliKariniemi

Valtiovarainministeriö julkaisee joulukuussa 2022 virkamiespuheenvuoron, jossa käsitellään tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia. Tämä kolumni on osa virkamiespuheenvuoron kolumnisarjaa, joka taustoittaa virkamiespuheenvuorossa käsiteltäviä ajankohtaisia teemoja.

Rahoitusmarkkinat
 
Sivun alkuun