Lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto uudistuvat

Miltä näyttää lukiokoulutuksen tila 2030-luvulla? Millaisia haasteita on edessä? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia lukiokoulutuksen järjestäjille suunnatussa seminaarissa Helsingissä 30.1.2025.

-Vahvaa ja välittävää, kiteytti opetusministeri Anders Adlercreutz näkemyksen, millaista lukiokoulutuksen tulisi tulevaisuudessa olla seminaarin avauspuheenvuorossa.

Ministerin mukaan lukiokoulutusta tulee uudistaa, jotta suomalaisten koulutustasoa voitaisiin nostaa.

Hallituksen tavoitteena on, että 50 prosenttia nuorista aikuisista (25-34 -vuotiaat) olisi korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä. Suomi on kansainvälisessä vertailussa 40 prosentillaan takamatkalla OECD-maiden keskiarvoon (47 prosenttia) nähden.

- Lukiokoulutus on keskeisessä asemassa väestön koulutustason nostamisessa. Koulutustason nosto on talouskasvun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin takaaja, ministeri Adlercreutz jatkoi. 

Tukea lisätään, rahoitusta uudistetaan

Lukiokoulutuksessa opiskelijat saavat opintoihinsa vahvempaa tukea ensi syksystä, kun tuen uudistus tulee voimaan. Pääpaino tulee olemaan aineenopettajan antamassa matalan kynnyksen tuessa. Mikäli se ei riitä, tarjotaan erityisopetusta. 

Rahoituksen osalta yksikköhinnan määräytymistä muutetaan siten, että laskentaperusteet tukevat nykyistä paremmin koulutuksen alueellista saavutettavuutta ja nuorten sivistyksellisten oikeuksien toteutumista harvaan asutuilla alueilla. 

Lukiokoulutuksen erityisten koulutustehtävien ja niihin sisältyvien valtakunnallisten kehittämistehtävien osalta ministeriö päättää tehtävien kattavuudesta ja jatkosta keväällä 2025. Nykyiset kehittämistehtävät päättyvät heinäkuussa 2025.

Muita käynnissä olevia kehittämishankkeita ovat mm. TUVA-koulutuksen toimivuutta ja oppivelvollisuuslainsäädännön muutostarpeita pohtiva työryhmä sekä lukuvuosimaksuja EU/ETA-alueen ulkopuolelta toisen asteen koulutukseen saapuville opiskelijoille valmisteleva työryhmä.

Ylioppilastutkintoon uudistuksia

Ylioppilastutkintoon tulee syksystä 2029 alkaen taito- ja taideaineiden koe. Kuvataiteen, musiikin ja liikunnan kokeen järjestämisvelvollisuus tulee kaikille lukioille. Kokeessa suoritetaan näyttö ja kirjallinen koe.

Englanninkielinen ylioppilastutkinto on mahdollista suorittaa syksystä 2028 alkaen. Tässä tapauksessa tutkinnon suorittaminen on rajattu. Englanninkielisen lukiokoulutuksen järjestäjän tulee hakea kokeen osalta järjestämislupaa 31.7.2025 mennessä, mikäli tarkoitus on järjestää koe heti ensimmäisenä syksynä.

Myös vieraiden kielten kokeiden suullisen kielitaidon osion valmistelut on käynnistetty.

Pääsihteeri Tiina Tähkän mukaan Ylioppilastutkintolautakunta ottaa työssään huomioon myös kokeissa käytettävien välineiden kehittämisen, mm. oikolukuominaisuuksien, sanakirjojen ja tekoälyn osalta.

Vain hyvinvoivat nuoret oppivat

Mielenterveys- ja jaksamisen haasteet ovat lukiolaisilla voimakkaasti kasvaneet. Jo 2/3 opiskelijoista kokee opintonsa raskaiksi.

- Hyvinvointi on kaiken oppimisen keskiössä. totesi seminaarin paneelissa Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Veikka Ormio. 

Paneelissa kannettiin huolta myös lukio-opettajien ammatin vetovoimaisuudesta sekä siitä, onko opettajilla osaamista esim. uusiin teknologioihin, kuten tekoälyyn.

Suuri haaste koulutuksen tasa-arvolle ja saavutettavuudelle on ikäluokkien pieneneminen ja lukioverkon supistuminen. Lukiokoulutuksen järjestäjien olisikin panelistien mielestä kiireesti alettava tähyillä strategioissaan 2030-luvulle ja etsimään ratkaisuja näihin haasteisiin. Yhtenä mahdollisuutena ratkaisuksi nähdään hybridiopetus.

Lisätietoja: ylijohtaja Petri Lempinen, puh. 02953 30180