Tuen johtaminen näkyväksi arjessa – yhteinen suunta ja selkeät käytännöt

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen johtaminen on yksi keskeisimmistä sivistystoimen ja koulun johdon tehtävistä. Perusopetuksen toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut, ja onkin tärkeää varmistaa, että oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevat käsitteet, käytännöt ja vastuut ovat yhteisesti ymmärrettyjä ja johdonmukaisesti ohjattuja.

Johtamisen näkökulmasta kyse on kokonaisuudesta: miten lain mukaisten oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen, ryhmäkohtaisten tukimuotojen ja oppilaskohtaisten tukitoimien järjestäminen on kunnassa ja kouluissa mahdollistettu, miten henkilöstöä ohjataan ja tuetaan, ja miten oppilaan oikeus oppimisen ja koulunkäynnin tukeen toteutuu yhdenvertaisesti. Selkeä johtaminen luo pohjan sille, että opettajilla on tosiasialliset edellytykset vastata oppilaiden tuen tarpeisiin ajoissa, tarkoituksenmukaisesti ja vaikuttavasti.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttamisen tueksi opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivulla Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistamisesta kysyttyä on julkaistu uusia vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Ne avaavat oppimisen ja koulunkäynnin tuen toimeenpanoa nimenomaan johtamisen ja ohjauksen näkökulmasta. Niissä esitetään esimerkkejä ja täsmennyksiä tilanteisiin, joissa tulkinnat ovat kuluneen lukuvuoden aikana paikallisesti ja alueellisesti vaihdelleet tai jääneet epäselviksi.

Vastauksissa käsitellään muun muassa oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä, ryhmäkohtaisia tukimuotoja, oppilaskohtaisia tukitoimia, oppilaan oikeuksien oppimisen ja koulunkäynnin tukeen varmistamista käytännössä, perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamista sekä sitä, mitä on huomioitava, jos oppilas vapautetaan tilapäisesti oppiaineen oppimäärän suorittamisesta.

Nämä kysymykset eivät ole pelkästään pedagogisia, vaan liittyvät olennaisesti myös johtamiseen. Ne liittyvät esimerkiksi siihen, miten koulun toimintakulttuuri rakentuu, millaisia päätöksentekokäytäntöjä luodaan, ja miten resurssit kohdennetaan.

Sivistysjohdon ja rehtoreiden rooli on keskeinen erityisesti kolmessa toisiinsa kietoutuvassa asiassa. Ensinnäkin on tärkeää selkeyttää rakenteita siten, että kaikilla kouluilla on yhtenäiset ja lainmukaiset käytännöt tuen järjestämiseen. Tämä tarkoittaa sekä oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä, ryhmäkohtaisten tukimuotojen toteuttamista, että oppilaskohtaisten tukitoimien suunnittelua ja toteutusta johdonmukaisella tavalla.

Toiseksi pedagogiikan johtamisen vahvistaminen on välttämätöntä, sillä tuki on olennainen osa opetuksen järjestämisen ydintehtävää. Johtamisessa korostuu henkilöstön ohjaaminen ja tukeminen niin, että ratkaisut perustuvat pedagogiseen harkintaan eivätkä pelkästään hallinnolliseen oikeellisuuteen. Tämä edellyttää aktiivista vuoropuhelua, osaamisen kehittämistä ja yhteisen ymmärryksen rakentamista.

Kolmanneksi seuranta ja arviointi ovat keskeisiä, sillä oppilaan oikeus tukeen ei toteudu ilman systemaattista tarkastelua. Johtamisen tulee sisältää arviointia siitä, toimivatko käytännöt käytännössä, tavoittavatko ne oppilaat riittävän ajoissa ja vastaavatko ne aidosti oppilaiden tarpeisiin.

Uusien vastausten avulla ministeriö pyrkii tukemaan tätä työtä vahvistamalla yhteistä lainsäädännön tulkintapohjaa. Niitä voi hyödyntää paikallisten ratkaisujen tukena. 

Merja Mannerkoski
opetusneuvos

Erja Vitikka
opetusneuvos