Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa olla toimimattomia linkkejä, tilapäisiä häiriöitä ja puutteita.

Valtiovarainministeri Riikka Purra:
Suomen julkisen talouden kestämätön epätasapaino vaatii merkittäviä säästötoimia ja asennemuutosta

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 2.4.2024 14.28
Tiedote

Suomen talouden kasvunäkymät ovat heikot, vaihtotase kroonisesti alijäämäinen, ja julkisen talouden alijäämä rikkoo jo reippaasti EU:nkin sallimat rajat. Vaikean taloustilanteemme ohella hallitus joutuu toimimaan erittäin vaikeassa turvallisuusympäristössä, valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa. Hän puhui tänään eduskunnassa hallituksen lisätalousarvion lähetekeskustelussa.

”Lumien sulaessa itärajan tilanne on arvaamaton ja epävakaa, ja rajaturvallisuus herättää aiheellisesti paljon kysymyksiä. Kokonaisturvallisuuden heikentynyt tilannekuva vaatii lisää taloudellisia resursseja jo valmiiksi hankalassa taloustilanteessamme.”

”Valtion ydintehtävät on turvattava kaikissa olosuhteissa. Valtion ydintehtäviin kuuluu ennen muuta sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmistaminen. On kuitenkin hyvä muistaa, että valtion ydintehtävien turvaaminen edellyttää kestävää julkista taloutta. Palkat pitää maksaa, ja maanpuolustuksen sekä esimerkiksi rajaturvallisuuden resurssit on turvattava kaikissa oloissa.”

Lukutaito ja laskutaito eivät aina vaadi lisää rahaa

Purra toteaa, että lisäksi Suomen kansantaloutta ja julkista taloutta vaivaavat myös viimeisen 15 vuoden aikana toteutetun heikon talouspolitiikan ohella ulkoiset tekijät. Koko Eurooppa ja EU on melko näivettyneessä tilassa.

”Heikko talouskehitys EU:ssa näkyy vientivetoisessa kansantaloudessa meillä heikentyneinä verotuloina. Kun BKT ei kasva, myös valtion verotulot kehittyvät heikosti.”

Suomessa jo peruskouluikäisillä on tutkimusten mukaan haasteita matematiikassa ja osaamisessa laajemmin. Lukutaito ja laskutaito eivät kuitenkaan vaadi aina lisää rahaa, Purra sanoo. 

”Sotien jälkeisinä vuosina suuret ikäluokat saatiin koulutettua ja kasvatettua vähemmin resurssein. Kysymys on myös ennen kaikkea asenteista ja arvomaailmasta.” 

”Onko meistä tullut hieman laiskoja? Menemmekö aina sieltä, missä aita on matalin? On kollektiivisen peiliin katsomisen paikka. On ryhdistäydyttävä. Elintaso pitää ansaita, joka päivä. Ei voi olla vain pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan etuuksia — pitää olla rahoituskin. Vain työtä tekemällä voimme hoitaa vanhuksemme ja sairaamme tulevaisuudessakin. Vain työtä tekemällä voimme turvata kestävän eläkejärjestelmän ja riittävät julkiset palvelut.”

”On myös uskallettava kysyä, passivoiko sosiaalivaltiomme kansalaisiamme? Onko holhous mennyt liian pitkälle? Kaikkea ei voi selittää suhdanteilla ja heikolla kokonaiskysynnällä.”

Poliittiset lakot pahentavat taloustilannetta

Valtiovarainministeriön mukaan valtiontalouden alijäämä on paisumassa 12,9 miljardiin euroon. 

”Valtion käyttötalous on kestämättömässä epätasapainossa, ja oppositio ei ole tarjonnut mitään ratkaisuja kasvun ja tasapainon saavuttamiseksi. Kituisan talouskasvun olosuhteissa merkittävä kokonaisveroasteen nousu tappaisi lopunkin talouskasvun. Käyttötalouden epätasapainoon ovat myötävaikuttaneet 2000-luvulla lisätyt menovelvoitteet – näitä on syytä tarkastella uudelleen.”

Melkein kuukauden jatkuneet ammattiyhdistysliikkeen masinoimat poliittiset lakot tulevat pahentamaan tilannetta entisestään, sillä lakkojen taloudellinen vaikutus ei vielä näy tässä käsillä olevassa verotuloarviossa.

”Suomen kansa on antanut tälle eduskunnalle mandaatin uudistaa Suomen jäykkiä ja aikansa eläneitä, korporatistisia rakenteita. Tämä hallitus nauttii laillisesti valitun, demokraattisen eduskunnan luottamusta. Tämä hallitus tekee lakiehdotukset - ei ammattiyhdistysliike. Tämän luulisi olevan oikeusvaltiossamme itsestäänselvyys. Lakien säätämisessä ei ole valtiosäännössämme varattu erikseen veto-oikeutta työmarkkinajärjestöille.”

Purra korostaa, että työmarkkinoita on pakko uudistaa, koska talous ei ole kasvanut juurikaan viimeisen viidentoista vuoden kuluessa.

”Koska edellisten hallitusten toivotaan, toivotaan –politiikka ei ole toiminut, on pakko uudistaa rakenteita. Mitä vähemmän tässä maassa on kasvua, sitä enemmän on tarvetta sopeuttaa - lisäleikkauksin. Toivoisin jokaisen ymmärtävän sen, kuinka vaikeassa tilanteessa olemme.”

Velkakatto ei ratkaise, vaaditaan oikeita toimintatapamuutoksia ja vastuunkantoa 

Valtiovarainministeri Purra muistuttaa, että Kansainvälinen valuuttarahastokin on antanut tukensa Suomen hallituksen talouspolitiikan linjalle. 

”Samoin Suomen Pankki pitää julkisen talouden lisäsopeuttamista tärkeänä. Sen sijaan Suomen Pankin ehdottamaa velkakattoa kannattaa miettiä syvällisesti ennen hätiköityjä johtopäätöksiä. Muistuttaisin, että Suomessa on jo euromääräinen velkakatto, jonka määrästä päättää erikseen eduskunta hallituksen esityksestä. Samoin EU:n perussopimukset asettavat meille julkisen taloudenpidon osalta velkakaton: julkista bruttovelkaa saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.”

”Julkinen velkamme on vaarassa rikkoa kohta 80 prosentin rajapyykin. Samoin alijäämäsääntökriteeriä rikomme jo. Yhdysvalloissakin on velkakatto, jota aina nostetaan. On siis syytä katsoa peiliin, tarvitsisimmeko perustavanlaatuisen asennemuutoksen sen sijaan, että säädämme jatkuvasti uusia lakeja, joita emme ehkä pysty noudattamaan. Kyse on poliittisten päätöksentekijöiden vastuunkannosta”.

Hallituksen kehysriihen alkuun on aikaa alle kaksi viikkoa. 

”Leikkauksia on tulossa. Veronkorotuksia on tulossa. Haaste on valtava, sopeutustarve on mittava, ja säästöt tulevat tuntumaan kaikkien arjessa. Vastuun kantaminen tarkoittaa sitä, että uskaltaa tehdä päätöksiä, jotka eivät välttämättä aja omaa välitöntä etua.”

Lisätietoja:
Valtiovarainministerin erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 050 576 4611, jussi.lindgren(at)gov.fi

Lisätty huomautus 2.4. klo 15.30: Tiedote eroaa sisällöltään hieman valtiovarainministeri Purran eduskunnassa pitämästä puheesta.

 
Sivun alkuun