Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen:
Tekoäly haastaa vanhat käytännöt ja kannustaa julkisia palveluja uudistumaan

Digitalisaatio ja tekoäly voivat auttaa uudistamaan julkisia palveluja esimerkiksi tarjoamaan uudenlaisia palveluja terveydenhuollossa. Suomi on yksi teknologisen kehityksen edelläkävijöistä. Monta asiaa on kuitenkin ratkottavana, ennen kuin tekoälyä voidaan hyödyntää täysimääräisesti julkisella sektorilla, kirjoittaa kunta- ja alueministeri Anna Kaisa Ikonen.

Viime vuosina keskustelu tekoälyn mahdollisuuksista on käynyt kuumana erityisesti siksi, että generatiivinen tekoäly eli luova tekoäly on nyt kaikkialla ja kaikkien saatavilla. Muun maailman tavoin Suomi on tehnyt selvitystyötä sen käytöstä. Myös valtiovarainministeriö julkaisi syyskuussa raportin generatiivisen tekoälyn kokeiluista julkisessa hallinnossa. 

Hallitusohjelmamme mukaan Suomi pyrkii olemaan teknologinen edelläkävijä, joka hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet ihmiskeskeisesti eli kehittämällä palveluita käyttäjien tarpeista lähtien. Tämä periaate ohjaa toimintaamme niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla ja niin käytännössä kuin lainsäädännössä.  

Lähtökohtana ihmisten tarpeet 

Digitaalisten välineiden ja tekoälyteknologioiden käytöllä on aina yhteiskunnallinen vaikutus. Ihmiset ja yritykset hyödyntävät tekoälyä yhä enemmän, eikä julkinen hallinto voi jäädä tässä asiassa jälkeen. Julkisen hallinnon pitää varmistaa, että palvelujen kehittämisessä ja tekoälyn hyödyntämisessä huomioidaan ihmisten hyvinvointi.  

Hyvä esimerkki on elämäntapahtumalähtöisen digitalisaation ohjelma. Sen tavoitteena on tuottaa julkisia palveluita, joissa huomioidaan ihmisten ja yritysten erilaiset tarpeet. Tekoälyratkaisut voivat tarjota asiakkaan toiveiden mukaista palvelua ja tehdä asioinnista sujuvampaa 

Suomi on korkean teknologian maa, jossa on alan huippuosaamista, nopeat tietoliikenneyhteydet ja ennen kaikkea halua hyödyntää teknologiaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tekoälyä on jo nyt hyödynnetty julkisissa palveluissa, kuten kuvien tunnistamisessa sairaaloissa, robotiikassa ja asiakaspalvelun chatboteissa.  

Generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet ovat suuret, mutta hyödyntämiseen liittyy myös monenlaisia epävarmuuksia ja riskejä. Näitä ovat esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät riskit. Siksi tekoälyä tulee kehittää ja ottaa käyttöön vastuullisesti. Valtiovarainministeriö julkaisi jo vuonna 2023 tekoälyn eettisen ohjeistuksen, jonka linjaukset ohjaavat toimintaamme.

Uusissa verkostoissa jaetaan oppeja käytännön kokemuksista 

Koska generatiivinen tekoäly on vielä varsin uusi asia, olemme kaikki joutuneet oppimaan sen hyödyistä ja mahdollisuuksista omin avuin kokeilemalla. Tästä syystä olemme perustaneet generatiivisen tekoälyn verkostot, joiden tehtävänä on kartoittaa tekoälyn mahdollisuuksia valtiolla. Kun jaamme oppejamme generatiivisen tekoälyn käytöstä yhteisesti, jokaisen ei tarvitse erikseen testata samoja käyttökohteita. Samalla edistämme avointa toimintakulttuuria julkisessa hallinnossa. 

Olemme kutsuneet ministeriöt, kunnat ja virastot mukaan tähän työhön Kunnissa on meneillään hyviä kokeiluja ja paljon osaamista tekoälystä. On tärkeää, että parhaita käytäntöjä hyödynnetään myös muissa paikallistason palveluissa.   

Tekoälyn täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää esteiden purkua ja rohkaisua kokeiluihin 

Julkisten palveluiden tuottamista ohjaa vahvasti lainsäädäntö. Tekoälyn kannalta keskeisessä roolissa ovat EU:n yleinen tietosuoja-asetus sekä tuore EU:n tekoälyasetus. Näiden tulkintaan ja soveltamiseen liittyy paljon haastavia kysymyksiä, jotka on tärkeää ratkaista yhteistyössä ja kestävällä tavalla. Lainsäädännön ei tulisi asettaa tarpeettomia esteitä uuden teknologian hyödyntämiselle, vaan mukautua yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. 

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt tänä vuonna ohjelman, jonka tarkoitus on purkaa digitalisaation ja tiedon liikkuvuuden esteitä. Tähän kuuluu lainsäädäntömuutoksia, uuden lainsäädännön digivalmiuksien kehittämistä, ja erilaisia muita toimenpiteitä. Ensimmäisiä tuloksia on luvassa ensi vuonna.  

Valtiovarainministeriö kannustaakin julkista hallintoa hyödyntämään tekoälyä erilaisissa käyttökohteissa, kuten keskusteluboteissa eli chatboteissa. Tulevaisuudessa tekoäly voisi auttaa asiakkaita suoraan chatin tai sähköpostin kautta. Nykyinen lainsäädäntömme ei kuitenkaan tue tätä, joten sitä on tarkasteltava ja päivitettävä tarpeen mukaan.  

Suomi tekee myös kansainvälistä tekoäly-yhteistyötä 

Suomi osallistuu EU-vetoiseen yhteenliittymään (ALT-EDIC), joka pyrkii kehittämään yhteistä eurooppalaista infrastruktuuria kieliteknologiassa. Infrastruktuuri on tarkoitettu erityisesti suurille kielimalleille eli tekstiä tuottaville generatiivisille tekoälysovelluksille.  

Tavoitteena on parantaa eurooppalaisen kielitiedon saatavuutta, ylläpitää kielellistä monimuotoisuutta, kulttuuria ja vahvistaa vähemmistökielten asemaa. Suomi haluaa myös tukea eurooppalaista teknologista huippuosaamista. Suomessa on kehitetty jo pitkään myös omaa suurta kielimallia esimerkiksi Turun yliopistossa. 

Edessä on vielä paljon tehtävää, jotta Suomen lainsäädäntö ja tekoäly saadaan kulkemaan käsi kädessä. Siksi on nyt hyvä aika oppia toisten kokemuksista ja oivalluksista, jotta generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet toteutuvat kaikkialla julkisessa hallinnossa. 
 
Anna-Kaisa Ikonen 
Kunta- ja alueministeri