Valtiovarainministeri Matti Vanhasen puhe vuoden 2021 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen puhe vuoden 2021 talousarvioesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa 7. lokakuuta.

(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)

Arvoisa puhemies, 

Saimme toissa päivänä valtiovarainministeriön tuoreen arvion siitä, miten koronaviruksen aiheuttama epävarmuus runtelee niin Suomen, Euroopan kuin maailmankin taloutta. Suomi on tähän mennessä pärjännyt sekä talouden että terveyden kannalta kohtuullisen hyvin. Valtiovarainministeriön arvio tämän vuoden bruttokansantuotteen alenemisesta jää 4,5 prosenttiin. Se on onneksi vähemmän kuin keväällä ennakoimme.

Hallituksen toimet ja kansalaisten vastuuntuntoisuus on lieventänyt koronan iskuja.  Nähtäväksi jää kuinka suuria kielteisiä vaikutuksia vientimarkkinoilta tulee viiveellä. Juuri nyt monet yritykset ovat ajautuneet suuriin vaikeuksiin. Epidemian leviämistilastot kertovat myös siitä, että kaikki eivät ole varovaisia, ja se luo syvän varjon syksyn taloudelle.

Mutta lopulta globaali pandemia ja sen aiheuttama epävarmuus tulevat väistymään. Tarkkaa ajankohtaa emme tiedä. On kuitenkin ilmeistä, että epidemian väistyminen kiihdyttää merkittävästi maailmantalouden kasvua. Markkinoilla on paljon patoutunutta kysyntää.

Suomen kansantalouden menestyksen ratkaisee pitkälti se, miten Suomessa toimivat yritykset ja niiden verkostot kestävät kriisin yli ja saavat kiinni epidemian jälkeen viriävästä kansainvälisestä kysynnästä ja asiakkaiden muuttuneista tarpeista.  

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tehtävänä on vuoden 2021 talousarvioesityksellä varmistaa, että koronan väliaikaiset vaikutukset eivät muodostu pysyviksi. Korostan edelleen, että koronakriisin hoito on nyt tehokkainta talouspolitiikkaa ja hallitus rakentaa budjetillaan kriisin yli siltaa niin yrityksille kuin ihmisillekin. 

Myös EU:n elpymisväline on osa sillanrakennustyötä. Suomen reitti maailmantalouden kasvuun käy Euroopan kautta, joten Euroopan nopea elpyminen on erityisen tärkeää meille.  Hallitus antaa marraskuun lopulla eduskunnalle selonteon Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Selonteko kertoo, miten käytämme mahdollisimman vaikuttavasti EU:n elpymisvälineen tarjoamat investointien ja uudistusten mahdollisuudet. Nämä linjaukset viedään ensi vuoden alkupuolella täydennyksenä nyt annettavaan talousarvioon. Pidän Suomen edun mukaisena, että eduskunta näyttäisi omalta osaltaan vihreää valoa elpymisvälineen hyväksymiselle. 

Maailmantalouden isoja vetureita ovat ilmastomuutokseen vastaaminen ja digitalisaatio. Vihreän siirtymän sekä digitalisaation edistäminen muodostavat yhdessä noin puolet EU-elpymisvälineen mukaisista investoinneista. Ilman elpymisvälinettä emme pystyisi tarvittavaa loikkaa uuteen aikaan tekemään. Kyse on jälleenrakennukseen verrattavasta mittavasta kansallisesta projektista. 

Koronan jälkeen on ajateltava asioita uusiksi. Esimerkiksi etätyö on lisääntynyt räjähdysmäisesti, koulutuksessa on otettu suuri digiloikka.  Olemme keskellä työn sisällön murrosta. Se johtaa merkittäviin yritysrakenteiden muutoksiin ja pääomien uudelleen jakautumiseen globaalisti. Suomen ja Euroopan on menestyttävä tässä kisassa. 

Arvoisa puhemies,

Kertaan: Suomen kansantalouden menestyksen ratkaisee pitkälti se, miten Suomessa toimivat yritykset ja niiden verkostot saavat kiinni epidemian jälkeen viriävästä kansainvälisestä kysynnästä.

Suomessa toimivien yritysten pitää olla kilpailukyisiä kansainvälisillä markkinoilla. Hallitus linjasi budjetissa useista toimenpiteistä, joilla kilpailukykyä tuetaan. Teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle, energiaintensiivisille yrityksille luodaan uusi sähköistämistuki ja väylämaksujen puolittamista jatketaan. Näillä on merkitystä ja ne vastaavat elinkeinoelämän toiveisiin. 

Hallitus voi luoda menestykselle edellytyksiä. Menestys uudessa kilpailutilanteessa ratkaistaan kuitenkin yrityksissä ja niiden kyvyssä vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Yritysten kilpailutilanteet poikkeavat jatkossa paljon jopa saman toimialan sisälläkin. Siksi yrityskohtaisten ratkaisujen merkitys korostuu. Voi hyvinkin käydä niin, että koko työelämä ja tapamme tehdä työtä muuttuvat pysyvästi. Suomessa toimivat yritykset ja työntekijät ovat tässä kisassa samassa joukkueessa. Työntekijöiden ja työnantajien yhteiset edut tunnistaen on uudistettava työmarkkinoiden toimintaa. 

Hallitus ja eduskunta reagoivat koko ajan kriisiin ajassa. Meillä on syytä odottaa, että työmarkkinoilla kyetään tarvittaessa samaan. 

Arvoisa puhemies,

Hallitusohjelma osoitti vielä reilu vuosi sitten polun julkisen talouden tasapainoon vuonna 2023. Koronakriisi sysäsi meidät pois tasapainoon johtavalta polulta. Siitä huolimatta julkisen talouden vakauttaminen ei ole ylivoimainen tehtävä eikä se saa sellaiseksi muodostua.

Hallitus määritteli julkisen talouden kestävyystiekartassa keskeiset toimenpidekokonaisuudet julkisen velan vakauttamiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä edellyttää julkisen talouden vahvistamista valtionvarainministeriön arvion mukaan noin viidellä miljardilla eurolla. Toimenpiteitä ovat työllisyystoimet, kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen, julkisen talouden tuottavuus ja kustannusvaikuttavuus sekä sote-uudistus. Kestävyystiekartta viimeistellään kehysriihessä ensi keväänä. Myös eduskunta voi budjettikäsittelyn yhteydessä antaa tähän työhön evästyksiä. 

Arvoisa puhemies, 

Luotan siihen, että Suomi on selviytyjä. Meillä on kansakuntana erinomaiset eväät vahvistaa markkinoiden luottamusta Suomen kykyyn selvitä tästäkin kriisistä. 

Nämä eväät ovat ensinnäkin tehokas koronaviruksen hallinta, toiseksi sillanrakennus uuteen aikaan oman budjettimme ja EU:n elpymisvälineen avulla sekä kolmanneksi uskottava julkisen talouden kestävyystiekartta.  

Vahva terveysturvallisuus, loikka uuteen investointien ja uudistusten avulla sekä julkisen talouden vakautus ovat myönteinen signaali kotimaassa ja ulkomailla. 

Ne ovat signaali sekä Suomen valtion lainoittajille maailmalla että Suomessa toimiville ja Suomeen investoiville yrityksille. Viestimme on, että Suomi tarjoaa vakaan ja ennustettavan investointiympäristön, jossa äkillisiä veronkorotuksia tai muita muutoksia ei ole odotettavissa.

Arvoisa puhemies, 

Koko vaalikaudella verotus hieman kiristyy, mutta ensi vuonna valtion verotuloja pienennetään hallituksen päätöksillä. 

Ansiotulojen verotuksen kiristymisen hallitus on pyrkinyt omilla päätöksillään minimoimaan. Ensinnäkin hallitus esittää yleistä ansiotason nousua vastaavaa indeksitarkistusta ansiotuloveroperusteisiin.

Toiseksi hallituksen päätösten ansiosta palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu nousee ensi vuonna vain 0,15 prosenttiyksikköä, vaikka lomautettujen määrän kasvu on tuonut menopaineita työttömyysvakuutusrahastolle. 

Kolmantena ja kaikkein merkittävämpänä verotukseen vaikuttavana toimena pidän kunnille ja sairaanhoitopiireille annettavaa tukea. Jo keväällä hallitus tuki kuntia ja sairaanhoitopiirejä merkittävällä tukipaketilla. Ensi vuoden talousarvioon sisältyy mittava tukikokonaisuus koronan aiheuttamien lisämenojen ja tulonmenetysten sekä hoitovelan kasvun vuoksi. Hallitus on halunnut toimillaan turvata välittömät palvelut ja hillitä paineita kuntaveron korotukseen.  

Arvoisa puhemies, 

Salissa keskusteltiin viime viikolla välikysymyksen tiimoilta. Siinä kohtaa taidettiin päästä yksimielisyyteen siitä, että ensi vuoden valtion budjetin vajetta – joka on siis 10,8 miljardia – ei oppositiokaan kyseenalaista. Ymmärsin teidän pitävän asianmukaisena sitä, että valtio ottaa vastaan koronakriisin iskuja yritysten, ihmisten ja kuntien puolesta sekä takaa riittävät määrärahat viruksen torjunnan edellyttämään testaukseen ja muihin tarpeisiin. 

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden budjettiesitys huolehtii resursseista selvitä epidemiasta sekä rakentaa ihmisille, yrityksille ja kunnille siltaa kriisin yli. Budjetin yhteydessä tehdyt muut linjaukset muodostavat pohjan kriisin jälkeiselle uudelle kasvulle ja paluulle vakaaseen julkiseen talouteen.