Hallitus esittää lähisuhdeväkivallan sovittelun lopettamista
Hallitus esittää, että sovittelutoimistojen soviteltavaksi ei saisi jatkossa ottaa väkivaltaa sisältäviä rikoksia tai eräitä muita rikoksia, jos ne ovat kohdistuneet rikoksesta epäillyn läheiseen.
Lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, ettei lähisuhdeväkivallan uhreja voida painostaa sovitteluun. Hallituksen esityksen taustalla ovat tapaukset, joissa tekijä on voinut sovittelun avulla selvitä rangaistuksetta jopa toistuvasta väkivallasta.
Soviteltavaksi ei saisi jatkossa ottaa väkivaltaa sisältäviä rikoksia eikä eräitä muita rikoksia kuten seksuaalirikoksia, laitonta uhkausta tai vainoamista, jos rikos kohdistuu rikoksesta epäillyn läheiseen. Kielto koskisi paitsi parisuhteessa, myös muissa lähisuhteissa tapahtuneita rikoksia. Asianomistajarikokset jäisivät kuitenkin sovittelun kiellon ulkopuolelle.
Väkivallan uhri saattaa suostua sovitteluun vastoin omaa etuaan
Väkivaltaa on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin taholta 34 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä. Vain murto-osa lähisuhdeväkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Lähisuhdeväkivallassa rikoksesta epäillyllä on usein valtaa uhriin nähden.
Sovitteluun osallistumisen pitäisi aina olla vapaaehtoista, mutta voi olla vaikea selvittää, onko lähisuhdeväkivallan uhri suostunut sovitteluun vapaaehtoisesti. Myös naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta solmitun Istanbulin sopimuksen valvontaelin GREVIO on esittänyt Suomelle huolensa lähisuhdeväkivallan sovittelusta.
– Lähisuhdeväkivalta on Suomessa kipeä ongelma, tasa-arvon musta piste. Se, että parisuhteissa tapahtuvan väkivallan voi sovitella ja että tekijä voi jopa selvitä ilman rangaistusta sovittelun avulla, aliarvioi lähisuhdeväkivallan vaarallisuuden ja vakavuuden, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alussa
Lakimuutos ei vaikuttaisi sovittelutoimistojen käytettävissä oleviin resursseihin. Lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumisen myötä resursseja vapautuisi muiden rikosten sovitteluun. Tutkimusten mukaan sovittelulla voidaan ehkäistä esimerkiksi nuorten uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä.
Hallituksen esitys koskee rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annettua lakia. Esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta. Ennen lain voimaantuloa aloitetut sovitteluprosessit saisi kuitenkin viedä päätökseen.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Laura Terho, p. 0295 163 550
Johtaja Jari Keinänen, p. 0295 163 311
Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Niilo Heinonen, p. 0295 163 603