Hallitus esittää valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluihin

Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä osana maakunta- ja sote-uudistusta. Hallitus antoi esityksen valinnanvapauden lainsäädännöstä eduskunnalle 8. maaliskuuta.

Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja.  Asiakas voisi valita nykyistä yksilöllisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia. Tarkoituksena on lisätä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantaa palvelujen saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta.

Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Tavoitteena on, että asiakas pääsisi nopeammin hoitoon ja palveluihin.  Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö arvioisi edelleen aina ensin, mitä palveluja asiakas tarvitsee.

Asiakas voisi valita nykyistä monipuolisemmin

Valinnanvapaus tarkoittaisi käytännössä sitä, että ihminen listautuu valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valitsee lisäksi haluamansa hammashoitolan (suunhoidon yksikön). Sote-keskuksesta saisi terveyspalveluja sekä ohjausta ja neuvontaa sosiaalipalveluista.  Sote-keskuksesta saisi myös erikoislääkärin palveluja vähintään kahdelta erikoisalalta. Maakunta päättäisi mitä ne ovat. 

Maakunnan liikelaitos tarjoaisi omien sote-keskusten ja hammashoitoloiden lisäksi kaikki sosiaalipalvelut ja muut terveyspalvelut. Näitä ovat esimerkiksi perhekeskusten palvelut, kouluterveydenhuolto, kotihoito ja erikoissairaanhoito sairaaloissa.

Lain mukaan maakunnan liikelaitoksen olisi myönnettävä asiakasseteleitä tietyissä palveluissa. Asiakas käyttäisi asiakassetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta palveluntuottajalta. Asiakasseteliä pitäisi tarjota esimerkiksi kotihoidossa, asumispalveluissa ja lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Lisäksi asiakasseteli olisi myönnettävä, jos hoitotakuun aikarajat ylittyvät. Maakunta voisi käyttää halutessaan asiakasseteliä laajemminkin, kunhan se ei haittaisi palvelujen toimivuutta.

Henkilöt, joilla on laaja ja pitkäaikainen avuntarve, voisivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin. Henkilökohtaisen budjetin avulla asiakas voisi valita yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja, vaikkapa henkilökohtaisen avustajan.

Uusi valinnanvapausmalli on asiakaslähtöinen. Se kokoaisi palvelut organisaation sijaan asiakkaan ympärille. Maakuntien tehtävänä olisi rakentaa yhteensovitetut palvelukokonaisuudet eri väestöryhmille, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluja tarvitseville. Palveluntuottajia voisi olla useita. He sitoutuisivat noudattamaan palvelukokonaisuuksia ja hoitopolkuja.

Asiakkaat saisivat paremmin tietoa palvelujen laadusta

Laki velvoittaisi maakuntia ja palveluntuottajia huolehtimaan asiakkaiden neuvonnasta ja ohjauksesta. Asiakkaat saisivat nykyistä paremmin tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja odotusajoista. Lisäksi sote-keskusten ja hammashoidon palveluntuottajien sekä asiakassetelipalvelun tuottajien pitäisi julkaista vuosittain tiedot muun muassa tuloistaan, maksamistaan veroista ja verotuspaikasta, voitoista ja tappioista, johdon palkoista ja palkkioista sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta.

Tuottajien korvauksissa otettaisiin huomioon erilaiset asiakkaat

Maakunnat saisivat rahoituksen valtiolta. Maakunnat vastaisivat siitä, että niiden asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Maakunnat maksaisivat tuottajille korvausta niiden hoitamista asiakkaista.

Palveluntuottajille maksettavissa korvauksissa otettaisiin huomioon asiakkaiden palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät, kuten ikä ja sairastavuus. Maakunta siis maksaisi palveluntuottajille suuremman korvauksen vanhemmista ja sairaammista asiakkaista. Maakunta voisi maksaa tuottajalle myös lisäkorvauksia syrjäseutujen palveluista ja kannustimia hoidon ja palvelun onnistuneisuuden perusteella.

Sote-keskus ja maakunnan liikelaitos voisivat täydentää omaa palvelutuotantoaan ostamalla palveluja eri kokoisilta yrityksiltä ja järjestöiltä. Pienillä yrityksillä olisi myös hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina.

Valinnanvapauden kautta järjestettävien palvelujen arvon arvioidaan olevan noin 29 prosenttia maakuntien järjestämistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä tarkoittaa noin 5,3 miljardia euroa julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen koko 18,6 miljardin euron rahoituksesta vuoden 2016 tasossa.

Valinnanvapaus laajenisi vaiheittain

Eduskunta päättää valinnanvapauslain hyväksymisestä kesäkuussa 2018. Tarkoitus on, että maakunnat alkavat järjestää julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2020 alusta. Syksystä 2019 alkaen asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen eli käytännössä maakunnan, jonka palveluissa asioi. Viimeistään 1.7.2020 maakunta ottaisi käyttöön asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin. Sote-keskukset aloittaisivat toimintansa viimeistään 1.1.2021 ja hammashoitolat 1.1.2022.

Koska valmistelu on edennyt eri maakunnissa eri tahtiin, valinnanvapaus laajenee joissain maakunnissa jo vuosina 2018-2021 sosiaali- ja terveyskeskuksia ja suunhoitoa koskevina pilotteina. Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetoinnin pilotteja toteutetaan vuosina 2018-2019.

Lakiesitykseen sisältyy laaja vaikutusten arviointi

Vaikutusarviointia on täsmennetty lausuntojen perusteella ja lainsäädännön arviointineuvoston esittämällä tavalla. Vaikutusarvioinnin mukaan valinnanvapausmallin avulla voidaan parantaa perustason palvelujen saatavuutta ja ihmisten mahdollisuutta saada palveluja yhdenvertaisesti. Arvioinnin mukaan lakiehdotuksella on menokehitystä kasvattavia sekä sitä hillitseviä vaikutuksia. Valinnanvapauden vaikutusten kannalta on ratkaisevaa se, millä tavoin uudistus toteutetaan eri maakunnissa.

Liitteet ja linkit

• Hallituksen esitys ja muu materiaali
• Video: Annikan ajatuksia - Sote-uudistus on kiireellinen ja välttämätön 

Lisätietoja

ylijohtaja Kirsi Varhila (STM), p. 0295 163 338

ministeri Saarikon erityisavustaja Hanna-Maija Kause, p. 0295 163 109