Tutkittua tietoa korona-ajan sosiaaliturvasta uudistuksen tueksi
Sosiaaliturvakomitea aloitti työnsä keskellä koronakriisiä. Jo silloin ymmärrettiin, että pandemialla on lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sosiaaliturvaan ja sen uudistamiseen.
Vaikutusten ymmärtämiseksi sosiaaliturvakomitea käynnisti nopeasti yhteistyön tutkimusmaailman kanssa. Tämä oli luontevaa, sillä sosiaaliturvakomitea määritteli muutoinkin työskentelytavakseen tutkimusperusteisuuden.
Strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmajohtaja Olli Kangas tuotti komitealle tutkimuksen "Poikkeukselliset ajat avaavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia" (2020), jossa hän kuvasi pandemioiden ja muiden yhteiskunnallisten kriisien pitkän aikavälin vaikutuksia sosiaaliturvan kehittymiseen. Samaan aikaan komitea aloitti yhteistyön professori Heikki Hiilamon johtaman ja Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen "Koronakriisin sosiaalipoliittisista ulottuvuuksista" kanssa.
Hankkeessa tutkittiin koronakriisin välittömiä vaikutuksia sosiaaliturvaan Suomessa ja kansainvälisesti. Tämän yhteistyön tulos julkaistaan nyt komitean julkaisusarjassa nimellä "Sosiaalipoliittiset toimet koronapandemian aikana vuonna 2020: Vertailututkimus Suomesta ja 12 muusta OECD-maasta".
Kattava sosiaaliturva osoitti arvonsa koronakriisissä
Vertailututkimuksen mukaan sosiaaliturvan muutokset Suomessa ja 12 OECD-maassa olivat kriisin ensimmäisen vuoden aikana etupäässä etuuksiin tehtyjä tasokorotuksia, omavastuupäivien poistoja ja pidennyksiä etuusjaksoihin.
Suomessa koronakriisin vastatoimet liittyivät työttömyysturvaan, lapsiperheiden etuuksiin, sairausvakuutukseen, viimesijaisiin etuuksiin, työllisyyden edistämiseen, opiskelijoiden etuuksiin ja ylivelkaantumisen ehkäisyyn.
Koronakriisi osoitti myös aukkopaikkoja rikkaiden länsimaiden sosiaaliturvassa ja aiheutti tarvetta parantaa sosiaaliturvan saatavuutta ainakin väliaikaisesti. Sosiaaliturvaa laajennettiin uusille väestöryhmille ja käyttöön otettiin uusia politiikkatoimia. Aiemmin sosiaaliturvan ulkopuolelle jääneet epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät ja esimerkiksi freelancerit pääsivät työttömyysturvan piiriin. Suomessa työmarkkinatukea myönnettiin väliaikaisesti yrittäjille.
Vain pieni osa sosiaalipoliittisista toimista voitiin tulkita kokonaan uusiksi. Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Italia, Japani ja Etelä-Korea toteuttivat pandemiavuonna 2020 kertaluontoisia tai väliaikaisia tulonsiirtoja laajalle väestönosalle. Espanjassa pandemia vauhditti uuden vähimmäisetuuden käyttöönottoa.
Koronapandemian aikaisilla sosiaalipoliittisilla toimilla ei pelkästään lievennetty pandemian kielteisiä sosioekonomisia vaikutuksia, vaan myös ennaltaehkäistiin uusien riskien toteutumista. Toimet edistivät työllisyyttä, paransivat opiskelijoiden taloudellista tilannetta, tukivat asumista ja ennaltaehkäisivät velkaantumista. Tyypillisiä työllisyyden edistämistoimia olivat lomautusjärjestelmien, palkkatuen, lyhennetyn työajan ja työajan mukautusohjelmien käyttö. Julkisen talouden menoihin suhteutettuna nämä toimet olivat mittavimpia.
Koronapandemia muutti sosiaalipolitiikkaa ainakin väliaikaisesti tutkimusjoukon maissa. Uudistustyötä ja muutoksia sosiaaliturvaan tehtiin myös koronakriisin aiheuttamien toimien ulkopuolella.
Tulevaisuuden sosiaaliturvaa ajatellen kiintoisia olivat uudet suorat tulonsiirrot, jotka ylittivät perinteiset syyperustaisten etuuksien kategoriarajat ja kohdistuivat laajalle joukolle asukkaita. Tutkimuksen antia voi käyttää muun muassa sosiaaliturvakomitean työssä vaihtoehtoisten sosiaaliturvamallien kehittämisessä.
Sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Sosiaaliturvakomitean pysyvä asiantuntija, tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tutkijatohtori Päivi Mäntyneva, Helsingin yliopisto