Pääministeri Kyösti Kallion II hallituksen ohjelma
Kallion ohjelmapuhe valtioneuvoston yleisessä istunnossa 31.12.1925.
Se erimielisyys, mikä syntyi Eduskunnan enemmistön ja edellisen hallituksen välillä valtuuksien antamisesta puolustuslaivaston hankkimiseksi, aiheutti hallituksen eron.
Kun nyt toimeensa astunut hallitus käy jatkamaan edeltäjänsä työtä, ottaa se ohjelmaansa myöskin maamme puolustuskuntoisuuden kehittämisen maan varallisuuden rajoissa ja puolustuslaitoksen varustamisen niillä apuneuvoilla, mitkä katsotaan välttämättömiksi itsenäisyytemme suojaamiseksi ulkoapäin tulevaa vaaraa vastaan.
Toiminnassaan hallitus pyrkii säilyttämään ja lujittamaan ystävällisiä suhteita kaikkien ulkovaltojen kanssa ja kannattaa niitä kansainvälisiä pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat kansojen välisten erimielisyyksien ratkaisemista rauhallisin keinoin. Mutta niin kauan kuin ei ole tähän kansainvälisiä takeita, on puolustustoiminta valtakuntamme itsenäisyyden turvaksi välttämätön, ja hallitus toivoo Eduskunnan suhtautuvan myötätuntoisesti tästä aiheutuviin kysymyksiin.
Hallitus tulee myös voimiensa mukaan huolehtimaan armeijan hengen eheyttämisestä ja siveellisen tason kohottamisesta ja lausuu sen hartaan toivomuksen, että armeijan upseeristo ja miehistö omakohtaisesti on siihen pyrkivä. Näille pyrkimyksilleen odottaa myöskin hallitus kaikkien niiden kannatusta, joille puolustuslaitoksen saattaminen korkeaa tehtäväänsä vastaavalle kannalle on kallis.
Maamme itsenäisyyttä ja olojen rauhallista kehitystä ei kuitenkaan voida asein suojata, ellemme samalla pidä huolta tuotannollisen ja sivistyselämän elinvoimaisuudesta. Sentähden tulee hallitus käytettävissä olevien mahdollisuuksien rajoissa tukemaan pääelinkeinomme kehitystä, teollista toimintaa, tervettä liike-elämää sekä niitä pyrkimyksiä, jotka tarkoittavat suomalaisen kulttuurin ja kansan syvien rivien sivistystason ja taloudellisen aseman kohottamista ja kansamme siveellisen tahdon lujittamista.
Hallituksen pyrkimyksenä niin ulko- kuin sisäpoliittisessa toiminnassaan tulee olemaan läheisen vuorovaikutuksen ja yhteisymmärryksen ylläpitäminen Eduskunnan kanssa. Tätä silmälläpitäen ottaa hallitus lähemmäksi työohjelmakseen esityksien valmistamisen niistä monista laajakantoisista kysymyksistä, jotka Eduskunta on hallituksen valmistettavaksi antanut. Niiden joukossa on sekä valtiontalouden että elinkeinoelämän ja verotuksen kannalta tärkeä pysyvän tullitariffin laatiminen, asutusolojen edistämistä tarkoittavan maanhankinnan rahoittaminen, tielaki, kansakoululaitoksen kustannuksia koskeva laki sekä useita eri kansalaisryhmien taloudellista asemaa ja sosialisten olojen kehittämistä koskevia kysymyksiä.
Tietoisena siitä, että rauhallinen rakennustyö menestyy vain hyvin järjestetyssä yhteiskunnassa, katsoo hallitus velvollisuudekseen tarkoin valvoa yhteiskunnallisen järjestyksen ylläpitämistä ja lakien noudattamista ja asettuu vastustamaan kaikkea yhteiskuntavastaista kiihotusta, tulkoon se sitten ulkoa- tai sisältäpäin.
Hallitus tulee myös jatkamaan niitä väkijuomien väärinkäyttöä ja salakuljetusta ehkäiseviä toimenpiteitä, joihin edelliset hallitukset kieltolain tehostamiseksi ovat ryhtyneet. Maassamme on nyt toteutettu rahauudistus, jonka kautta markkamme arvo on taas lailla vahvistettu ja kiinteästi sidottu kultaa, joka jälleen yhä yleisemmin saavuttaa entisen merkityksensä arvojen mittana. Täten on maassamme taloudelliselle toiminnalle luotu luja pohja ja kansainvälisten taloudellisten suhteittemme kehitysmahdollisuuksia huomattavasti laajennettu. Tämän tärkeän saavutuksen turvaaminen ja kehittäminen vaatii säästäväisyyttä sekä tarkkaa huolenpitoa siitä, että valtion juoksevat menot jatkuvasti peitetään todellisilla tuloilla ja että mahdollisia lainavaroja käytetään vain tuotannollisiin tarkoituksiin. Täysin tietoisena tehtävänsä vaikeudesta ja vastuunalaisuudesta ryhtyy hallitus toimeensa siinä toivossa, että Eduskunta, maan virkamiehistö ja muut kansalaiset luottamuksella tukevat sen toimintaa isänmaan hyväksi.