Ministeri Ranteen puhe Liikenne- ja viestintäfoorumissa 2024

Hyvät Liikenne- ja viestintäfoorumin osallistujat, hyvä yleisö.

Kiitän alkuun koko liikenne- ja viestintäministeriön joukkuetta sekä virastojamme Väylää, Traficomia ja Ilmatieteen laitosta sitoutuneesta, työntäyteisestä ja ongelmia ratkaisevasta reilusta ensimmäisestä yhteisestä vuodesta. 

Toivotan lisäksi hyvää Yrittäjän päivää ja kiitän sidosryhmiä sekä jokaista, joka on mukana rakentamassa Suomen liikenne- ja viestintäinfraa, turvallisuutta, taloutta ja tulevaisuutta. 

Kun viime vuonna aloitin tässä tehtävässä, kiteytin puheessani ministeriömme tärkeimmät linjaukset seuraavasti:

Liikenne- ja viestintäministeriö on koko Suomen ministeriö,
liikenne- ja viestintäministeriö on tarkan euron ministeriö ja 
liikenne- ja viestintäministeriö on verkkojen ja väylien vaalija.

Näiden lisäksi on selvää, että liikenne- ja viestintäministeriö on turvallisuusministeriö, sillä ministeriömme virastoineen on varsinainen turvallisuuskeskittymä. 

Näinä aikoina tätä ei voi liikaa korostaa, sillä turvallisuus, sen kaikissa muodoissa, on Suomen perusta. Ilman turvallisuutta ei ole hyvää arkea, kotia, jonne mennä, työtä, toimeliaisuutta, talouskasvua tai hyvinvointia. Ilman turvallisuutta ei ole tulevaisuutta. 

Hallinnonalamme tekee vaikuttavaa turvallisuustyötä. Palvelemme viranomaisina, teemme työtä yli sektorirajojen ja kokoamme, tuotamme ja analysoimme tietoa turvallisuuden vahvistamiseksi. Työmme kyber- ja liikenneturvallisuuden parissa on aina ajankohtaista.

Puolustushallinnon kanssa tehtävä yhteistyö sotilaallisen liikkuvuuden, kaksikäyttöisyyden ja huoltovarmuuden tiimoilla on osa kansallisen kokonaisturvallisuuden koneistoa. Ensimmäinen Suomen Nato-jäsenyyden aikana järjestetty suuri kokous oli nimenomaan Naton liikenteen suunnitteluryhmien kokous, joka liittyy mitä suurimmassa määrin turvallisuuteen. Tekemämme työ on vuoden aikana nostettu kunnolla näkyviin ja olemme vahvistaneet rooliamme turvallisuuden rakentajana. 

Nämä liikenne- ja viestintäministeriön neljä linjausta pitävät ja se näkyy jokapäiväisessä työssämme ja tuloksissamme. 

Ministeriömme todella on koko Suomen ministeriö, keskitymme oleelliseen, säästämme, vaalimme verkkoja, väyliä ja turvallisuutta.

Käyn nyt läpi ministeriömme ajankohtaisia asioita.

Alkuun on hyvä todeta, että ministeriö on sitoutunut säästämään ja priorisoimaan. Olemme joka päivä se tarkan euron ministeriö, joka keskittyy oleelliseen, velvollisuuksistamme huolehtien. Pyrimme yhdessä koko ajan parempaan. Hyvänä pienenä esimerkkinä on muutos, jonka seurauksena jo valmiiksi virtaviivainen organisaatiomme on tiivistynyt neljästä osastosta kolmeen tarkoituksenmukaisesti ja entistä paremmaksi.

Säästöistä puheen olleen on huomattava, että 3 miljardin infrainvestoinneista ei hallituksen valtavista säästöpäätöksistä huolimatta ole karsittu.

Aloitan tieto- ja turvallisuusosastolla, joka tekee merkittävää työtä paitsi turvallisuuden myös kasvun eteen.

Kyber- ja tietoturvallisuuden rooli on tulevaisuuden kannalta aivan keskeinen.

Viimeisen vuoden aikana on tehty vahvaa vaikuttamistyötä EU:ssa neuvotteluissa olleisiin digitalisaatiota ja datataloutta koskeviin säädöksiin sekä komission tulevaan työohjelmaan. Suomea kuunnellaan ja Suomesta otetaan mallia. EU:n sääntelytsunami on nyt pantava täytäntöön tehokkaasti ja kasvua ruokkivalla tavalla. Suomessa on erinomaiset talouskasvun mahdollisuudet muun muassa datavarantojen, osaamisen ja suurteholaskentakapasiteetin ansiosta. Entistä tärkeämpää on tarkastella dataa ja datanhallintaa sekä näihin liittyviä luottamusratkaisuita osana varautumista ja strategisia kyvykkyyksiä.

Tekoälyn hyödyntäminen on keskeinen teema, jota myös viemme eteenpäin. 

Kyberturvallisuuden tilanne on Suomessa hyvä, mutta edellyttää jatkuvaa parantamista. Kansallinen kyberturvallisuusstrategia uudistetaan liikenne- ja viestintäministeriössä sijaitsevan valtion kyberturvallisuusjohtajan johdolla ja sen laatimiseen ovat osallistuneet sadat asiantuntijat, julkisen ja yksityisen sektorin, tiedeyhteisön sekä kansalaisjärjestöjen toimijat. Tämä kuvastaa erinomaisesti suomalaisen yhteiskunnan sitoutumista ja suomalaista kokonaisturvallisuuden mallia. Kyber- ja tietoturvallisuuden tulee olla sisään rakennettu kaikessa toiminnassa. Haluamme olla vahva kyberturvallisuuskumppani myös Euroopan unionissa ja Natossa. 

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on keskeinen toimija yhteiskuntamme kybertuvallisuuden varmistajana. Se tukee niin muita viranomaisia, yrityksiä kuin kansalaisia. Vuonna 2023 keskus vastaanotti 18 625 ilmoitusta tietoturvapoikkeamista. Ilmoitusten määrä kasvoi yli 40 prosentilla edellisestä vuodesta.

Kyberturvallisuus on myös kasvun ala. Meillä on tuhannen taalan paikka luoda kasvua ja osaamista sekä houkutella investointeja Suomeen samalla kansallista kyberturvallisuutta vahvistaen.

Turvallisuustyötä jatketaan myös liikenneturvallisuuden saralla. Suomi sai vuoden 2024 eurooppalaisen liikenneturvallisuuspalkinnon. Tunnustus myönnettiin pitkäaikaisesta ja tuloksellisesta tieliikenneturvallisuustyöstä. Palkinto myönnettiin Suomelle ensimmäistä kertaa. Jatkamme liikenneturvallisuuden parantamista yhteistyössä yli sektorirajojen.

Suomen hallituksen tavoitteena on nolla liikennekuolemaa ja vakavaa loukkaantumista vuonna 2050. Tavoitteena on uusia liikenneturvallisuuden Euroopan mestaruus. Kärkenä on lasten ja nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen. Aloitimme jo viime syksynä muun muassa mikroliikkumisen turvallisuuden parantamiseen liittyvän lainsäädäntötyön, jossa erityisesti sähköpotkulaudat on otettu syyniin.

Tälle osastolle kuuluu myös Yle. Sen osalta olemme varautuneet viemään tarvittavat lainsäädäntömuutokset eteenpäin nopealla aikataululla. Ylen toiminnan ja talouden avoimuutta tullaan lisäämään.

Konserniohjausosasto lienee osastoistamme tuntemattomin, muttei vähäisin. Se vastaa liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin, usein otsikoissa olevien ratayhtiöiden ja uusimpana jäänmurtoyhtiö Arctian ohjauksesta. Arctian muutoksella erityistehtäväyhtiöksi sekä omistajaohjauksen siirrosta liikenne- ja viestintäministeriöön päätettiin kesällä. 

Jäänmurto on osa kriittistä infraamme, ei mikään irrallinen bisnes. Siirrolla varmistetaan huoltovarmuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, turvallisuutta ja yhteyksiämme länteen kaikissa olosuhteissa. Aloitamme myös jäänmurtajakaluston pitkäjänteisen investointiohjelman laatimisen.

Hallitusohjelman tärkeät kirjaukset valmiuslain uudistamisesta, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden vahvistamisesta sekä huoltovarmuudesta koskevat myös liikenne- ja viestintäministeriötä. Näkyvän ja näkymättömän kriittisen infran on toimittava myös poikkeusoloissa. Kiinnitämme tähän erityistä huomiota. 

Nostan erikseen esiin rautateiden kulunvalvontajärjestelmien uudistamiseen sekä digitalisointiin tähtäävän Digirata-hankkeen. Sen kehitys- ja verifiointivaihe on edennyt aikataulussa. Kriittiseksi on tunnistettu rahoituksen varmistuminen tämän vuoden puolella vuosien 2025–2040 toimeenpanovaiheen toteuttamiseksi. Järjestelmän uudistaminen nopealla aikataululla on välttämätöntä. Sillä varmistetaan raideliikenteen turvallisuus.

Liikenteen rahoituksen ja verotuksen kokonaisuudistuksen toteuttaminen liikenne- ja viestintäministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyöllä on aloitettu. Hankkeen toteuttamisesta on laadittu muistio, ja tarkoitus on saada asia talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsittelyyn syyskauden alussa. Tavoitteena on rahoituspohjan tarkistaminen, oikeudenmukaisempi verotus sekä kerättyjen rahojen parempi ja vaikuttavampi kohdistaminen. 

Verkko- ja palveluosasto lienee uutisista tutuin osastomme. Se vastaa liikenne- ja viestintäverkkojen ja väylien sekä verkkomarkkinoiden toiminnasta. 

Loppusuoralla on valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys, jossa huomioidaan erityisesti muuttunut toimintaympäristö. Päivityksessä turvallisuuden, huoltovarmuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden painoarvo kasvaa nyt voimassa olevaan suunnitelmaan verrattuna. On varmistettava, että valtakunnallinen liikennejärjestelmä tukee sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta parhaalla mahdollisella tavalla huomioiden myös meille niin tärkeät siviililiikenteen tarpeet. Samalla meidän pitää yhteensovittaa länsinaapureiden liikennesuunnitelmat.

Lisäksi selvitämme raideleveyden muutostarpeita EU-leveyteen sekä uusien läntisten yhteyksien kehittämistarpeita. Tavoitteena on rakentaa toimiva ja kestävä, taloutta ja Suomen kokonaisturvallisuutta tukeva liikennejärjestelmä. Suunnitelmasta tehdään valtioneuvoston päätös ja se annetaan selontekona eduskunnalle joulukuussa 2024. 

Taksilain korjaussarjan valmistelu käynnistettiin viime syksynä ja kesällä saimme 81 lausuntoa.

Työstössä on myös tiekartta 6G-siirtymään, sillä Suomea voi kutsua 6G:n synnyinmaaksi. Varmistamme yhdessä, että siirtymä tehdään turvallisesti hyödyt irti ottaen!

Tuoreesta budjettiriihestä tuli varsinainen raksariihi ja pääsemme paitsi käynnistämään hallitusohjelmassa sovittuja infrahankkeita, myös aloittamaan täysin uusia tiehankkeita ja jatkamaan erinomaisesti alkanutta korjausvelkaurakkaa. Infrapaketti painottuu nyt koko Suomen tiestöön. 

Investointilistalle nousivat uusina hankkeina muun muassa valtatiet 12, 15 ja 21. Nämä hankkeet ovat kuokkavalmiita ja niiden urakkavalmistelut alkavat välittömästi. Myös valtatie 5:n rahoitus saatiin sovittua. Uudet hankkeet ovat poikittaisyhteyksien, huoltovarmuuden, kansallisen ja liikenneturvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten hyvän arjen kannalta erittäin tärkeitä.

Valtatie 15:n osalta haluan nostaa erikseen esiin sen vaikutusalueella olevan Suomen suurimman sataman, huoltovarmuuden ja liikenneturvallisuuden. Lapin valtatie 21 on koko Lapille tärkeä kansainvälinen yhteys Ruotsin kautta Pohjois-Norjaan ja Jäämerelle. Valtatie 12 yhteysväli Lahti-Kouvola on tärkeä osa itä-länsi-suuntaista valtatieverkkoa. Nyt pääsemme parantamaan sen turvallisuutta, sujuvuutta ja toimintavarmuutta. 

Asfalttikesä 2024 oli vilkkain 20 vuoteen, sillä Suomeen saadaan tänä vuonna yli 4000 kilometriä uutta asfalttia. 4000 kilometrin raja meni rikki eilen! Kuluva kesäkausi onkin malliesimerkki siitä, miten korjausvelkaa tulisi vuosittain taklata. Kun vuosittainen päällystyskilometrimäärä on 3500–4000 kilometriä, ei huonokuntoisten tiekilometrien määrä kasva, vaan pysähtyy ja jopa pienenee. Ensi vuonna pääsemme jatkamaan korjausvelan taklaamista vähintään 200 miljoonalla eurolla.

EU-vaikuttamiseenkin on panostettu. Suomi on vaikuttanut erityisen onnistuneesti mitta- ja massadirektiivin valmisteluun eli siihen, että Suomessa voidaan jatkossakin hyödyntää suuria ajoneuvoyhdistelmiä. 

Olemme väylien ja verkkojen rakentajia, ylläpitäjiä, suojelijoita, valvojia, kehittäjiä ja korjaajia myös ääritilanteissa. 

Tavoitteemme on, että voimme esitellä hallituskauden lopussa Suomen kartan, jossa näkyy mahdollisimman tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti Suomea vahvistavia infrahankkeita. Tavoitteenamme on huolehtia puitteista, joissa yksilöt, yrittäjät ja yhteisöt voivat kasvaa, vahvistua ja menestyä turvassa. 

Vahvistamme omalta osaltamme kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta maalla, vesillä ja ilmassa. Viestinnässä ja verkoissa. Faktaministeriö tuottaa faktoja, joiden pohjalta Suomea on hyvä ja vakuuttava rakentaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on koko Suomen ministeriö, tarkan euron ministeriö, verkkojen ja väylien vaalija. Turvallisuusministeriö.

Töitä jatketaan ja taas kääritään hihat.

liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne
puhe Liikenne- ja viestintäfoorumissa 2024