Viranomaisten on varauduttava myös epätodennäköisiin skenaarioihin
Evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano -ohje julkaistiin viime viikolla. Vaikka ohje valmistui ajankohtana, jolloin kiristynyt turvallisuustilanne puhuttaa laajasti, on kuitenkin syytä painottaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Ohjeen päivitystä on suunniteltu jo kauan ennen Venäjän aloittamaa laajaa hyökkäyssotaa Ukrainassa.
On kuitenkin varmasti yhtä totta, että nykyinen turvallisuustilanne on auttanut ymmärtämään suunnittelun ja varautumisen tärkeyttä myös epätodennäköisiin tilanteisiin, ja siten helpottanut laajan poikkihallinnollisen ohjeen valmistelua.
Nyt laadittu ohje koskee vain sodan tai sen uhan vuoksi toteutettavia evakuointeja. Vaikka kyseiset evakuoinnit eivät ole tässä hetkessä ajankohtaisia eikä viranomaisilla ole tarvetta nostaa valmiuttaan, tulee viranomaisten varautua myös epätodennäköisiin skenaarioihin. Yhtä lailla, kun Suomea varaudutaan puolustamaan aseellisesti, tulee meidän varautua suojaamaan väestö sodan vaikutuksilta mahdollisimman hyvin.
Evakuoinnit koskettaisivat koko yhteiskuntaa
Evakuoinnit ovat yksi keino väestön suojaamiseen sodan vaikutuksilta. Toinen keskeinen keino suojata ihmisiä on suojautuminen väestönsuojiin ja muihin mahdollisimman hyvän suojan antaviin tiloihin. Tarkemmat toimintaohjeet evakuoinneista tai suojautumisesta annettaisiin siviiliväestölle tilanteen mukaisesti, sillä etukäteen emme tiedä tarkasti, mitä tilanne edellyttäisi. Ohjeissa kerrottaisiin esimerkiksi se, miltä alueilta ihmisten tulisi lähteä ja minne heidän tulisi siirtyä.
Evakuoinnit sodan tai sen uhan vuoksi koskettaisivat tavalla tai toisella kaikkia viranomaisia, organisaatioita, yrityksiä ja siviilejä, siis koko yhteiskuntaa. Tämä on pyritty huomioimaan ohjeen valmistelussa mahdollisimman hyvin. Vaikka kyseessä on sisäministeriön ohje, kirjoitettiin se laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Kirjoitusryhmä myös kuuli laajasti eri toimijoita jo kirjoittamisprosessin aikana eri yksityiskohtiin liittyen. Lisäksi ohjeluonnosta on esitelty sidosryhmille useissa eri tilaisuuksissa ja lausuntokierroksella ohjetta kommentoikin yli 60 eri organisaatiota. Oli ilahduttavaa huomata, kuinka eri toimijat antoivat pyyteettömästi panoksensa ohjeen valmisteluun.
Uudistetussa ohjeessa painottuvat eri toimijoiden vastuut evakuointien ja ihmisten vastaanottamisen järjestelyiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi ohjeessa on määritelty evakuointisuunnittelun yleisiä perusteita sekä laadittu rautalankamalleja evakuointien toteuttamisen näkökulmasta. Myös hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen huomioitiin.
Onnistuneella viestinnällä lisätään myös väestön omatoimisuutta
Ohjetta ei ole tarkoitettu yksityiskohtaiseksi oppaaksi vaan kukin toimiala vastaa omasta tarkemmasta ohjeistuksestaan ja suunnittelustaan. Suunnitelmien ja toteutuksen yhteensovittamistehtävä kuuluu pelastustoimen viranomaisille, valtionhallinnon tasolla vastuu on sisäministeriön pelastusosastolla ja hyvinvointialueilla pelastuslaitoksilla. Ohjeessa korostuu aiempaa enemmän onnistuneen viestinnän merkitys ja myös väestön omatoimisuus.
Ohje ei anna vastauksia kaikkiin haasteisiin mahdollisessa evakuointitilanteessa ja esimerkiksi lainsäädännön osalta tunnistettiin joukko erilaisia muutostarpeita. Tärkeintä onnistuneen lopputuloksen kannalta on kuitenkin toimiva yhteistyö eri toimijoiden välillä. Tiivistä yhteistyötä tarvitaan suunnittelun ja toimeenpanon yhteensovittamisessa, mutta myös kokonaisuuden hahmottamisessa. Yksikään toimija ei voi laatia osuuttaan yksin. Varautuminen tehdään yhdessä!
Evakuointien suunnittelu- ja toimeenpano –ohje
Mikko Hiltunen
erityisasiantuntija, sisäministeriö
@hiltunmi
Tove Ruokoja
erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö
@ToveRuokoja