Elinkeinoministeri Mika Lintilän puheenvuoro Vaasa Energy Weekin avaustilaisuudessa 21.3.2022

Suomen kestävän kasvun ohjelma mahdollistamassa hiilineutraalia Suomea ja globaalia vihreää siirtymää Arvoisat pohjalaiset, Vaasan energiaviikon osallistujat ja energiasta kiinnostuneet, minulla on ilo ja kunnia olla taas mukana energiaviikoilla.

Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Täältä löytyy vahvaa osaamista ja yhteistyötä energian käytön erilaisista ratkaisuista. Vaasa on siis mitä parhain paikka puhua energiasta.

Tämä on tärkeä tapahtuma, joka hyvin osoittaa kuinka vireää energia-alan toiminta tällä seudulla on. On mukavaa, että koronatilanne on helpottanut sen verran, että voimme kokoontua yhdessä tänään täällä Vaasassa.

Ajankohtaisesta tilanteesta ja Suomen energiajärjestelmästä

Arvoisat kuulijat! Emme voi tänäänkään sivuuttaa tapahtumia Ukrainassa. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ja käynnissä olevalla sodalla on vaikutuksia siihen, että turvallisuusympäristömme on nyt rajussa muutoksessa.

Helmikuussa alkaneet tapahtumat ovat perusteellisesti muuttaneet kaikkea sitä, miten ajattelimme talouden, maailman ja yhteistyön kehittyvän koronakriisistä toivuttaessa. 

Venäjän toimet aiheuttavat suurta epävarmuutta ja ennakoimattomuutta myös eurooppalaisen energian toimitusvarmuuteen. Toistaiseksi näyttää siltä, että energian saatavuus on pystytty turvaamaan, eikä esimerkiksi odottamattomia katkoksia ole tullut. Energian hintoihin sotatoimet sen sijaan ovat vaikuttaneet.

Suomen monipuolinen energiapaletti tuo meille joustavuutta eikä sähkö- ja lämpöhuolto vaarannu tilanteessa, jos esimerkiksi öljyn, maakaasun, sähkön ja puun toimitukset Venäjältä häiriintyvät tai loppuvat kokonaan. Suomessa maakaasulla ei ole kovin merkittävää roolia energiajärjestelmässä, joka parantaa huoltovarmuutta tässä tilanteessa. Me voimme myös hankkia kaasua muualtakin kuin Venäjältä mm. LNG-terminaalien ja Baltic Connector -hankkeen ansiosta.

Eikä huoltovarmuudesta puhuttaessa sovi unohtaa kotimaista bioenergiaa, kaukolämpöä ja lämpöpumppuja, joilla on suuri rooli kotiemme lämmityksessä.

Suomessa tämänkaltaisiin kriiseihin varautumista energiayhtiöiden osalta tuetaan elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhdistävällä huoltovarmuusorganisaatiolla, jonka sihteeristönä toimii Huoltovarmuuskeskus. 

Myös Olkiluoto 3:n käynnistyminen näyttää nyt ajoittuvan hyvään hetkeen. Huomionarvoista on myös se, että viime vuonna rakennettiin uuttaa tuulivoimaa Suomeen ennätysmäärä, peräti 141 uutta voimalaa. Tuulivoimakapasiteetti kasvoi siis vuodessa 26 prosentilla. Tänä vuonna uutta tuulivoimaa kytketään verkkoon ydinvoimalaa vastaava määrä. Nämä ovat todella tärkeitä asioita tässä ajassa.

Pitkän aikajänteen toimista 

On hyvä muistaa, että perusasetelma, tarve toteuttaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia, ei ole kadonnut viime aikaisten tapahtumien johdosta minnekään. 

Päinvastoin, tämän kevään tapahtumien valossa energiapuolella tulee tapahtumaan entistä ripeämpi vihreän siirtymän aalto. Venäjän energiatoimituksista irtautuminen tarkoittaa myös sitä, että sekä ilmastotavoitteet että huoltovarmuustavoitteet yhtyvät monella tapaa. 

Arvoisat messuvieraat ja isännät,

YK:n ilmastopaneelin viime kuussa julkistaman uusimman raportin mukaan elämän edellytykset maapallolla heikkenevät odotettua nopeammin ihmisen aiheuttamien toimien seurauksena. Raportti myös muistutti meitä taas siitäkin, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on taloudellisesti järkevä investointi. 

Luontokato on ympäristöhuolena nousemassa ilmastonmuutoksen rinnalle. Tulevaisuuden ratkaisujen tulee perustua ajatukselle, että ne voidaan yhteen sovittaa kattavasti eri ympäristötavoitteiden kanssa.

Maan hallituksessa me olemme pyrkineet määrätietoisesti vauhdittamaan toimia, joilla Hiilineutraali Suomi 2035 –tavoite on saavutettavissa. 

Elpymisrahoituksesta vihreän siirtymän investoinneille (Kestävän kasvun ohjelma, RRF)

Kun syksyllä 2020 käynnistimme EU:n massiivisen elpymisvälineen valmistelun täällä Suomessa, linjasimme kunnianhimoisesti, että puolet rahoituksesta tullaan ohjaamaan vihreää siirtymään tukeviin hankkeisiin. Suomi saa elpymisrahoitusta noin kaksi miljardia euroa, josta laatimamme suunnitelman mukaan hieman yli puolet ohjataan vihreän siirtymän hankkeisiin.

Miljardi euroa vihreän siirtymän ja vähähiilisyyden hankkeisiin ja investointeihin on meidän mittakaavassamme aivan poikkeuksellisen suuri panostus. - Uskon ja toivon, että pystymme julkisen sektorin mukaantulolla kannustamaan yrityksiä merkittäviin ja kunnianhimoisiin hankkeisiin. 

Päästövähenemien lisäksi tavoittelemme globaaleja vaikutuksia. Toivomme, että täällä Suomessa toteutetut investoinnit toimivat referensseinä, joiden pohjalta yritykset voivat viedä näitä meidän suomalaisia vähähiiliratkaisuja myös muualle maailmaan. 

Viime aikoina on yhä useammin alettu puhua hiilikädenjäljestä. 

Hiilikädenjälki kuvaa kuinka suuria ilmastohyötyjä tai päästövähennyspotentiaalia voidaan tarjota ratkaisujen käyttäjille. Suomalaisyrityksillä on tarjottavissa ratkaisuja, joiden kädenjälki maailmalla voi olla moninkertainen Suomen omiin päästöihin verrattuna. Tähän mahdollisuuteen meidän pitää ehdottomasti tarttua.

Suomen kestävän kasvun ohjelmasta on suunnattu rahoitusta energiainvestointeihin yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Investointeja suunnataan esimerkiksi uusiin energiateknologioihin, vetyyn ja teollisuuden sähköistymiseen.

Rahoituksen tavoitteena on edistää energia- ja teollisuussektorin hankkeita, joilla vähennetään Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja jotka tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitteita. Tavoitteena on myös vähentää uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian teknologisia ja taloudellisia riskejä muun muassa vetyhankkeissa ja muun uuden energiateknologian hankkeissa. 

Ensimmäinen haku oli jo avoinna: hakemuksia tuli yhteensä 86 kappaletta.  Kaikkiaan hankkeisiin liittyvä investointikanta on yli 4 miljardia. Tämä kertoo siitä, että yrityksissä energiamurrosta pusketaan tällä hetkellä eteenpäin kovalla draivilla. - Ensimmäisiä päätöksiä päästäneen tekemään kesälomiin mennessä. 

EU:n elvytyspaketti lisää huomattavasti rahoitusmahdollisuuksia Suomessa toteutettavilla vähähiili-investoinneille. Mutta vielä suurempia mahdollisuuksia tarjoavat muiden maiden monta kertaa suuremmat elvytyspaketit. Me täällä Suomessa puhumme miljardeista mutta monissa muissa maissa pakettien koko lasketaan kymmenissä miljardeissa. - Toivon todella, että myös täällä Vaasassa toimiva energiaklusteri osaa parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää tämän ainutkertaisen mahdollisuuden.

Vedystä

Fossiilisesta irtautumien tarkoittaa muun muassa sitä, että vetyä tarvitaan tilalle. Vedyn tuotannossa tarvitaan uusiutuvaa sähköä - senkin tuotantoon Suomessa on hyvät mahdollisuudet. - Voisi kai verrata, että uusiutuva sähkö on tulevaisuuden öljyä. Saattaa käydä niinkin, että Pohjanmaasta ja Perämeren alueesta kehittyy uusi Arabia ja Persianlahti kuten eri tahot ovat visioineet. 

Olemme kestävän kasvun ohjelmassa tekemässä poikkeuksellisen merkittävää satsausta syntymässä olevaan suomalaiseen vetytalouteen. Ohjelmassa vetyhankkeille on suunnattu rahoitusta 150 miljoonaa euroa. Toivomme yritysten julkisen tuen avulla käynnistävän ison mittakaavan teollisia puhtaan ja vähähiilisen vedyn investointeja, jotka näyttävät suuntaa tulevalle kehitykselle. 

Puhtaalla vedyllä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuuden energiaratkaisuissa. Ensi vaiheessa sitä tullaan näillä näkymin käyttämään teollisuuden prosesseissa, esimerkiksi fossiilittoman teräksen valmistuksessa, ja myös liikenteen niin sanotuissa sähköpolttoaineissa. 

Olen itse aktiivisesti kannustamassa yrityksiä mukaan vetytoimiin. Muistan, kuinka joukko vedystä kiinnostuneita yrityksiä kokoontui syksyllä 2020 Säätytaloon. Tuosta tapaamisesta sai alkunsa yritysten vetämänä toimiva kansallisen vetyklusteri, jossa on jo mukana viitisenkymmentä jäsentä.
Olen pannut myös myönteisesti merkille muutamia viime aikoina julkistettuja puhtaaseen vetyyn ja sähköpolttoaineisiin liittyviä investointeja. 

Vetymarkkina kehittyy nyt vauhdilla, ja pidän tärkeänä, että Suomi ja suomalaiset yritykset ovat mukana tässä kehityksessä.

Samaan aikaan EU-tasolla on syntymässä ohjauskehikko, joka tukee puhtaan vedyn markkinoiden syntymistä. Olemme siten synnyttämässä Eurooppaan uutta teollisuudenalaa ja pidän tärkeänä, että suomalaiset yritykset löytävät sekä oman roolinsa että tärkeät yhteistyökumppanit, joiden kanssa ne voivat lähteä tätä kasvavaa liiketoimintaa rakentamaan. Eurooppalaiset yhteydet ovat tässä tärkeitä, tulevaisuuden vetytuotteille markkinat löytyvät Keski-Euroopastakin.

Merkittävää rahoitusta ohjaamme myös erilaisten materiaalien kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Tavoitteena on varmistaa Suomessa käytettävien materiaalien kuten tekstiilien ja muovien kiertoon tarvittavat laitosinvestoinnit. Nämä laitokset toimivat myös esimerkkeinä ratkaisuista, joita yrityksemme voivat tarjota muissa maissa oleville potentiaalisille asiakkaille.

Akut

Kuten minut tuntevat tietävät, tykkään puhua akuista. Ja täällä Vaasassa olleessa on poikkeuksellisen mukava puhua tästä aiheesta. Vaasassa on vuosien ajan tehty määrätietoista työtä akkuteollisuuden synnyn eteen. Tulokset ovat vaikuttavia. Jos kaikki suunnitteilla olevat investoinnit toteutuvat, Vaasa on myös Euroopan mittakaavassa merkittävä akkuteollisuuden keskittymä.

Akkuteollisuuden nopea synnyttäminen Euroopassa on yksi EU:n viime vuosien hienoimmista menestystarinoista. Eri puolille Eurooppaa on syntymässä akkutehtaita eli akkukennoja valmistavia laitoksia. 

Yllättävää kyllä, vasta nyt on havahduttu siihen, että kennotehtaisiin materiaaleja valmistavia tehtaita ei Euroopassa juurikaan ole, eikä niitä koskevia investointeja ole julkistettu samaan tahtiin kuin kennotehtaita. 

Jos työn alla olevat investoinnit toteutuvat, Suomella voi olla merkittävä asema koko Euroopan akkumateriaalien tarjoajana. Tämä on nyt sitä kädenjälkivaikutusta, kun akkumateriaalien avulla voimme siirtyä polttomoottoriautoista sähköautoihin ja leikata merkittävän määrän liikenteen päästöistä.

Yhteenveto

Hyvät kuulijat, olisi mukava lopettaa puhe akkujen kaltaiseen positiiviseen viestiin mutta maailma ei valitettavasti tällä hetkellä ole kovin positiivinen paikka. 

Suomalaisena, ja Suomelle, viime aikojen tapahtumat ovat monella tavalla kivuliaita. Meillä on hyvin muistissa tapahtumat toisen maailmansodan aikana. Ukrainan tilanteessa voi selvästi nähdä samankaltaisuuksia Suomen historian kipeimpiin hetkiin. Suomi tarjoaakin apuaan monin tavoin, kuten Ukrainan hätää pakoon tuleville.

Elämme valitettavasti uudenlaisessa epävarmuuden ajassa, jossa meidän pitää tehdä entistäkin määrätietoisemmin työtä varmistaaksemme sen, että energian saatavuus järkevään hintaan on turvattu, vaikeissakin olosuhteissa!

Siirtymällä uusiutuvaan energiaan pohjautuviin energialähteisiin parannamme kansallista turvallisuuttamme.

Hyvät kuulijat,

Maailmassa on käynnissä aivan poikkeuksellinen murros, joka vain kiihtyy. Yritykset, jotka tämän mahdollisuuden tunnistavat, voivat tavoittaa markkinat, joissa kasvumahdollisuudet vaikuttavat lähes rajattomilta.

Suomi tarvitsee lisää kasvavaa globaalia liiketoimintaa, jota Vaasan seudulta jo löytyykin. 

Valtion puolelta pyrimme varmistamaan, että Suomi on jatkossakin kilpailukykyinen suunniteltaessa uusia vähähiilisiä investointeja ja kehitystoimintaa.

Kiitos kaikille!