Hyppää sisältöön

Kolumni: Biljoonaluokan investointiaalto puhtaaseen energiaan tällä vuosikymmenellä

työ- ja elinkeinoministeriö
Juho Korteniemi
Julkaisuajankohta 26.7.2024 9.22
Kolumni
Kuvassa: Juho Korteniemi ja Anita Silanterä
Juho Korteniemi ja Anita Silanterä

Koronapandemia, Euroopan energiakriisi ja uusiutuvan energian tuotannon kustannusten aleneminen ovat muokkaamassa 2020-luvusta todellista puhtaan energian vuosikymmentä. Investoinnit uusiutuvaan sähköön, energiaverkkoihin ja -varastointiin ovat maailmassa jo nyt suuremmat kuin investoinnit öljyyn, maakaasuun ja kivihiilleen. Myös ydinvoiman tuotanto on kasvussa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ja sen piirissä toimivien kansainvälisen energiajärjestö IEA:n ja ydinenergiajärjestö NEA:n analyysit piirtävät kattavan kuvan tämän hetken energiatrendeistä ja tulevaisuuden näkymistä. Valtaosa järjestöjen tuottamasta datasta on julkisesti saatavilla ja käytettävissä.

IEA: energiainvestoinnit ylittävät tänä vuonna enimmäistä kertaa kolmen biljoonan dollarin rajan

IEA arvioi World Energy Investment 2024 -raportissaan, että maailman energiainvestoinnit  ovat vuonna 2024 ennätyksellisesti yli kolme biljoonaa US-dollaria. Tästä jo noin kaksi biljoonaa ohjautuu puhtaaseen energiaan. Vaikka kohonnut korkotaso on heikentänyt joidenkin hankkeiden kannattavuutta, ovat samalla paineet vähentyneet paikoin ylikuumenneessa toimitusketjussa. 

Investointeja tarvitaan, sillä edelleen maailman energiankäytöstä noin neljä viidesosaa nojaa fossiilisiin polttoaineisiin. Koko maailman mittakaavassa ja reilun energiasiirtymän näkökulmasta haasteena on, että vain 15 prosenttia puhtaan energian investoinneista kohdistuu kehittyviin talouksiin Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Kiinan ulkopuolella.

Kun investointien kohteena on erityisesti sähköntuotanto, tarvitaan investointeja myös sen jakeluun ja käyttöön. Puhtaalla sähköllä voidaan korvata fossiilisia energiamuotoja energian loppukäytössä kuten lämmityksessä, jäähdytyksessä, liikenteessä ja vedyntuotannossa. Myös digitalisaatio lisää sähkön käyttöä. IEA ennakoi sähkön osuuden nousevan energian loppukäytössä noin 20 prosentista jopa noin 50 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, jos ilmastoneutraalisuusskenaario toteutuu.

Aurinko paistaa risukasaan ja muuallekin. IEA:n mukaan aurinkosähköinvestointeja tehtiin maailmassa vuonna 2023 lähes 500 miljardilla US-dollarilla, joka on enemmän kuin investoinnit kaikkiin muihin sähköntuotantotapoihin yhteensä. Näitä investointeja voidaan toteuttaa varsin nopeasti, mikä varmistaa nopean skaalautumisen. Aurinkosähköstä onkin pidemmällä aikavälillä tulossa globaalisti varsin merkittävä energiamuoto, ja sen nouseva rooli sähköjärjestelmissä lisää tarvetta ja kiinnostusta energian varastointiratkaisuille. Suomessakin aurinkosähkökapasiteetti on jo ylittänyt 1000 MW.

Ydinenergia palaa kasvu-uralle – tuotanto uuteen ennätykseen jo vuonna 2025 

Ydinenergia on palaamassa kasvu-uralle. IEA ennakoi Electricity 2024 -raportissaan ydinenergian tuotannon saavuttavan globaalisti uuden ennätyksen vuonna 2025. Vuosina 2024-2026 IEA odottaa ydinenergiakapasiteetin kasvavan 29 GW, kun uusia laitoksia otetaan käyttöön erityisesti Kiinassa ja Intiassa ja kun olemassa olevien laitosten tuotantoa kasvatetaan esimerkiksi Ranskassa ja Japanissa.

Kasvavan kiinnostuksen kohteena ovat ydinvoiman pienreaktorit. OECD:n ydinenergiajärjestö NEA on koonnut verkoston edistämään ydinenergian kehitystä (Roadmaps to New Nuclear). Viimeisessä The NEA Small Modular Reactor Dashboard -julkaisussaan NEA arvioi 56 kaikkiaan 98 tunnistetusta pienreaktorikonseptista. Sekä NEA että IEA laativat parhaillaan arvioita ydinenergiahankkeiden rahoitusmallimahdollisuuksista.

Suuret vetyhankkeet ovat vielä pääosin suunnittelupöydällä

Vetytekoja tarvitaan, jotta vetyvisioihin voidaan vastata. IEA on koonnut suunnitellut vedyntuotantohankkeet Hydrogen production projects interactive map -tietokantaan. Vuoden 2023 marraskuussa päivitetty maailmanlaajuinen tietokanta sisältää noin 1 100 vedyntuotannon hankesuunnitelmaa ja 235 hanketta, joista on tehty sitova investointipäätös (FID). 

Kun kuitenkin katsotaan hankekokoja elektrolyysikapasiteetin mukaan, havaitaan, että vasta reilut kolme prosenttia suunnitellusta kapasiteetista on edennyt investointipäätöksen asti. Toistaiseksi toteutetut hankkeet ovat luonteeltaan liiketoiminnan demonstraatiohankkeita. Suuren luokan vetytalouden toteutumiseen esimerkiksi puhtaan teräksen, ammoniakin ja lentopolttoaineiden valmistuksen yhteydessä on vielä matkaa. Vedyntuotannon yleistyminen edellyttää vedyn kysynnän edistämistä.

Sähköistyvät markkinat

Sähköautojen myynnin kasvu jatkuu globaalisti. IEA:n mukaan vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä sähköautojen myynti kasvoi yli 25 prosenttia edellisen vuoden vastaavan ajanjaksoon nähden. 

IEA ennakoi, että datakeskusten, tekoälyn ja kryptovaluuttojen sähköntarve tuplaantuu vuoteen 2026 mennessä 1000 TWh:iin, joka tarkoittaisi muutaman prosentin kulutusta koko maailmassa tuotetusta sähköstä.

Lämmitystä ja jäähdytystä voidaan tehokkaasti toteuttaa lämpöpumpuilla. IEA arvioi, että lämpöpumput ovat noin 3–5 kertaa Euroopassakin yleisesti käytettäviä maakaasukattiloita tehokkaampia. 

Lämpöpumppujen myynti saavutti energiakriisin aikaan ennätyksiä eri puolilla maailmaa. Pohjoismaissa lämpöpumput ovat olleet jo pitkään valtavirtaa, mutta maailmanlaajuisesti tilanne on ollut toinen. Tehokkailla lämpöpumpuilla voidaan nostaa myös elintasoa sellaisissa kehittyvissä maissa, joissa pääsy jäähdytettyihin tiloihin olisi tarpeen mutta vain rajallisesti tarjolla.

Muutos puhtaaseen energiantuotantoon muuttaa materiaalitarpeita. IEA:n mukaan esimerkiksi akkuihin tarvittavien kriittisten mineraalien kysyntä kasvoi voimakkaasti vuonna 2023. Litiumin kysyntä kasvoi 30 prosenttia ja nikkelin, koboltin, grafiitin ja harvinaisten maametallien kysyntä 8–15 prosenttia materiaalista riippuen. Kriittisten mineraalien markkinat voivat tuplaantua seuraavan 15 vuoden aikana.

Energiasektorin strategisiin riippuvuuksiin kiinnitetään huomiota

IEA perustettiin aikoinaan öljykriisin vuoksi ja turvaamaan järjestön jäsenten intressejä mahdollisissa uusissa öljyn markkinahäiriötilanteissa. Geopoliittisen vastakkainasettelun aikakausi ja etenevä energiamurros haastavat huoltovarmuusajattelua ja laajentavat käsitystä siitä, mikä merkitys erilaisilla puhtaan energian investoinneilla on. Puhdas energia on energiaturvallisuusteko tilanteessa, jossa fossiilisten polttoaineiden saatavuuteen kohdistuu epävarmuutta.

Viimeaikaisista kriiseistä johtuneet häiriöt globaaleissa energian ja teknologian toimitusketjuissa, nousevat hinnat sekä pula kriittisistä mineraaleista, puolijohteista ja komponenteista uhkaavat hidastaa puhtaan energian siirtymää. Siksi geopoliittisesti keskeinen IEA:n tavoite on energiasektorin riippuvuuksien vähentäminen. 

Raportissaan Energy Technology Perspectives 2023 IEA analysoi puhtaan energian toimitusketjujen kehittämisen riskejä ja mahdollisuuksia. IEA suosittaa, että kaikki maat arvioisivat, miten ne voivat hyötyä uuden energiatalouden tarjoamista mahdollisuuksista, huomioisivat omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä määrittelisivät näiden perusteella teollisuuspoliittiset strategiansa.

Muun muassa aurinkoenergian, akkuteknologioiden ja tiettyjen korkean teknologian komponenttien saatavuuden merkityksen kasvaessa energiaturvallisuutta koskevat huolet painottuvat yhä enemmän teknologian valmistuksen ja varastoinnin sijainteihin. Lisäksi, kun sähkön rooli energiajärjestelmissä kasvaa, tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka lisäävät kyberturvallisuutta ja jotka tasapainottavat nopeasti kasvavaa ja vaihtelevaa tuotantoa.

Juho Korteniemi, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston Ydinenergia ja polttoaineet -ryhmän päällikkö (juho.korteniemi(at)gov.fi)

Anita Silanterä, erityisasiantuntija, vastaa TEM:n hallinnonalan kokonaisuuksista Suomen OECD-edustustossa Pariisissa (anita.silantera.UM(at)gov.fi)

Lähteet: